Taas Hesari yllättää julkaisemalla suomen kielen liittyvän mielipiteen otsikolla "Suomalaisuus elää kielessä". Mielipidekirjoitus on kokonaista kaksi lausetta pitkä, mutta painavaa asiaa. Tässä koko teksti.
"J.V. Snellmaniin viitaten dosentti M. J. (HS 5.9.) arvelee, ettei suomalaisuudella ole pysyvää perustaa. Toki poliittinen ja taloudellinen kokonaisuus elää muutoksessa, mutta suomalaisuus on pysyvänä suomen kielessä, joka on suomalaisten ajattelun oppimisen, itsensä ilmaisemisen ja yhteenkuulumisen väline".
"J.V. Snellmaniin viitaten dosentti M. J. (HS 5.9.) arvelee, ettei suomalaisuudella ole pysyvää perustaa. Toki poliittinen ja taloudellinen kokonaisuus elää muutoksessa, mutta suomalaisuus on pysyvänä suomen kielessä, joka on suomalaisten ajattelun oppimisen, itsensä ilmaisemisen ja yhteenkuulumisen väline".
Vastaukset 5
Vanhimmat
Taisin tuohon jo viitatakin.
Hyvä muistutus silti.
Saako Suomessa sanoa jotain noin rohkeaa ja jotenkin äärimäisen syrjivää ihan avoimesti?
Odotan viihdyttävän raivoisaa vastakirjoittelu moiselle "vihapuheelle".
Ja varsinkin kun Snellmanista on kyse niin on syytä muistuttaa että joillekin suomalaisille ajattelun oppimisen, itsensä ilmaisemisen ja yhteenkuulumisen väline on myös ruotsinkieli.
Kieliryhmien välisen yhteenkuulumisen väline on molempien kielten taito - jonkin asteinen kaksikielisyys. Tämä kyky, tai vastuu, on nykyään keskittynyt enemmän ruotsin- ja kaksikielisille.
Suomenkieli ei siis välttämättä ole suomalaisuuden pysyvä perusta, mutta se on suomalaisuuden selkein ja näkyvin erityispiirre. Ja hyvin kaunis erityispiirre, jonka vaaliminen on kaikin keinoin kannatettava.
"joillekin suomalaisille ajattelun oppimisen, itsensä ilmaisemisen ja yhteenkuulumisen väline on myös ruotsinkieli"
totta ja ok
"Kieliryhmien välisen yhteenkuulumisen väline on molempien kielten taito - jonkin asteinen kaksikielisyys. Tämä kyky, tai vastuu, on nykyään keskittynyt enemmän ruotsin- ja kaksikielisille. "
Tästä olen eri mieltä. Kaksikielisyys on käytännössä mahdollista vain ruotsinkielisille tai niille suomenkielisille, jotka laitetaan varhain ruotsinkieliseen kouluun. He ovat maan skandinaavinen vähemmistökieliryhmä erilaisin variantein.
Väestöryhmät ovat sen sijaan jo kauan kommunikoineet suomeksi. Suomi on siis yhdistävä tekijä.
Ne, jotka ovat valinneet tai joutuneet valitsemaan elämän ilman suomen taitoa, eivät oikeastaan ole suomenruotsalaisia vaan östsvenskareita, vanhan ruotsalaisen perinnön vaalijoita. Tämäkin on ok, olemme hyväksyneet östsvenskarit, mahdolliset ummikkoromanit ja -saamelaiset osaksi kokonaisuutta.
Tällä hetkellä yhteisössämme on niin valtavan monenlaista monikielisyyttä, että väestöryhmien välinen kommunikointi voi tapahtua tietysti muutenkin kuin suomeksi, usein engalnniksi. Tähän totuttelemme.
Periaatteessa Suomi on Ruotsin ja Ahvenanmaan tavoin maa, jossa maan pääkieli on se kieli, johon maahan asettuvilla on oikeus kotoutua - ja saada ajattelun kotipaikkaoikeus suomen kielestä.