Kreikka enää askeleen päässä totaalisesta vararikosta - tukipaketti kaatuu?
Martti Kainulainen
Julkaistu: 06.09.2011 08:57
Paketin kaatuminen merkitsisi Kreikan putoamista kuilun reunalta velkasaneeraukseen ja Kreikan lainoittajien, kuten Suomen kärsimiä luottotappioita.
Kreikka on enää askeleen päässä vararikosta. Kreikan korot nousivat eilen pilviin, kun markkinat sulattelivat uusimpia tietoja Kreikan talouaden säästö- ja sopeutustoimien epäonnistumisesta.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi eilen Ylen A-studiossa, että Kreikan toisen, 109 miljardin euron tukipaketin kaatuminen on "huomattavan todennäköistä".
Euromaiden johtajat sopivat tukipaketista kriisikokouksessa 21. heinäkuuta.
Paketin kaatuminen merkitsisi Kreikan putoamista kuilun reunalta velkasaneeraukseen ja Kreikan lainoittajien, kuten Suomen kärsimiä luottotappioita.
Samalla kriisi uhkaa tempaista Italian ja Espanjan kaltaiset maat entistä tiukemmin syövereihinsä.
Markkinoilla on hämmästelty sitä, että Kreikka ei saa mitään aikaiseksi. Talouslehti Financial Times listasi viisi keskeistä uudistusta, joiden toteuttamisessa Kreikka on myöhässä sovitusta:
1. Ensimmäinen on virkamiesten yhtenäinen palkkausjärjestelmä, joka oli alunperin määrä ottaa käyttöön jo viime vuoden syyskuussa ja laajentaa sitten koko julkiselle sektorille. Sitten aikataulua lykättiin tämän vuoden heinäkuulle, mutta nyt uudistus on tarkoitus käynnistää lokakuussa.
2. Toinen uudistus on elinkeinovapauden ulottaminen nyt säännellyille aloille. Tarvittavat lait on muutettu, mutta niiden voimaan saattaminen on pysäytetty muun muassa poliittisesti tärkeiden taksinkuljettajien, juristien, apteekkarien ja notaarien vastustuksen takia.
3. Kolmanneksi joulukuun loppuun mennessä oli laajalla yksityistämisohjelmalla määrä saada kokoon kolme miljardia euroa, mutta osakekurssien alamäki on pysäyttänyt valtionyhtiöiden listaamisen Ateenan pörssiin.
4. Neljänneksi verotusjärjestelmän uudistaminen on viivästynyt verovirkailijoiden liiton vastustaessa kiivaasti suunniteltua 200:n alueellisen verotoimiston sulkemista, joka oli tarkoitus saada toteutettua jo viime vuonna. Nyt sitä on lykätty ensi vuoteen.
5. Viidenneksi julkishallinnon yksiköiden vähentäminen lopettamalla tai yhdistämällä 150 eri viranomaista tai muuta yksikköä piti saada valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Nyt uudistus on lykätty joulukuulle.
IS
Martti Kainulainen
Julkaistu: 06.09.2011 08:57
Paketin kaatuminen merkitsisi Kreikan putoamista kuilun reunalta velkasaneeraukseen ja Kreikan lainoittajien, kuten Suomen kärsimiä luottotappioita.
Kreikka on enää askeleen päässä vararikosta. Kreikan korot nousivat eilen pilviin, kun markkinat sulattelivat uusimpia tietoja Kreikan talouaden säästö- ja sopeutustoimien epäonnistumisesta.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi eilen Ylen A-studiossa, että Kreikan toisen, 109 miljardin euron tukipaketin kaatuminen on "huomattavan todennäköistä".
Euromaiden johtajat sopivat tukipaketista kriisikokouksessa 21. heinäkuuta.
Paketin kaatuminen merkitsisi Kreikan putoamista kuilun reunalta velkasaneeraukseen ja Kreikan lainoittajien, kuten Suomen kärsimiä luottotappioita.
Samalla kriisi uhkaa tempaista Italian ja Espanjan kaltaiset maat entistä tiukemmin syövereihinsä.
Markkinoilla on hämmästelty sitä, että Kreikka ei saa mitään aikaiseksi. Talouslehti Financial Times listasi viisi keskeistä uudistusta, joiden toteuttamisessa Kreikka on myöhässä sovitusta:
1. Ensimmäinen on virkamiesten yhtenäinen palkkausjärjestelmä, joka oli alunperin määrä ottaa käyttöön jo viime vuoden syyskuussa ja laajentaa sitten koko julkiselle sektorille. Sitten aikataulua lykättiin tämän vuoden heinäkuulle, mutta nyt uudistus on tarkoitus käynnistää lokakuussa.
2. Toinen uudistus on elinkeinovapauden ulottaminen nyt säännellyille aloille. Tarvittavat lait on muutettu, mutta niiden voimaan saattaminen on pysäytetty muun muassa poliittisesti tärkeiden taksinkuljettajien, juristien, apteekkarien ja notaarien vastustuksen takia.
3. Kolmanneksi joulukuun loppuun mennessä oli laajalla yksityistämisohjelmalla määrä saada kokoon kolme miljardia euroa, mutta osakekurssien alamäki on pysäyttänyt valtionyhtiöiden listaamisen Ateenan pörssiin.
4. Neljänneksi verotusjärjestelmän uudistaminen on viivästynyt verovirkailijoiden liiton vastustaessa kiivaasti suunniteltua 200:n alueellisen verotoimiston sulkemista, joka oli tarkoitus saada toteutettua jo viime vuonna. Nyt sitä on lykätty ensi vuoteen.
5. Viidenneksi julkishallinnon yksiköiden vähentäminen lopettamalla tai yhdistämällä 150 eri viranomaista tai muuta yksikköä piti saada valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Nyt uudistus on lykätty joulukuulle.
IS
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luottotappioiden kärsijöistä Suomi on huono esimerkki. Ylipäänsä valtioiden menetykset Kreikan lainoittamisesssa on kuitenkin toissisijaisia. Paljon suuremmat kärsimykset kohtaavat niiden maiden kansalaisia, joiden pankit ovat rahoittaneet Kreikkaa. Tällaiset pankit joutuvat kansallistamisuhan alaisiksi eli ne sosialisoidaan. Toisin sanoen niiden luottotappiot sosialisoidaan. Suomalaisia pankkeja tämä ei koske eikä se siten koske suomalaisia veronmaksajiakaan.
Suomen kohdalla Kreikan kaatumisen riski on toisaalla. Ja juuri näiden toisaalla olevien syiden vuoksi olemme olleet mukana rahoittamassa ja tukemassa Kreikkaa. Syynä on ollut pyrkimys torjua globaali finanssikriisi. Finanssikriisi aiheuttaa suuri tuhoja sellaisissa teollisuusmaissa, jotka ovat riippuvaisia viennistä. Suomi on mitä suurimmassa määrin tällainen valtio. Meille Kreikan kaatuminen on sama kuin syvän taloudellisen laman todennäköisyyden kasvu. Jos suorat vastuumme Kreikalle rajoittuvat miljardiin, finanssikriisitappiot ovat vähintään kymmenkertaiset. Katainen on yrittänyt siis vain torjua suurtappion ostamalla aikaa lainatakauksilla yms. Tässä on siis otettu eräänlainen vakuutus, jonka on ajateltu toimivan niin, etteivät riskit realisoidu eli vältytään finanssikriisin suurvahingoilta.
Soini saattaa olla oikeassa siinä, että Kreikan tukiohjema ei tule toimimaan. Yleisesti Euroopassa ja muuallakin oltiin asiasta laajalti toista mieltä silloin, kun päätöksiä alettiin tehdä. Päätöksetekijöillä oli ehkä silloin mielessään Lehman Brothersista alkaneen finanssikriisin suurtuhot. Ehkäpä Soini tulee sitten uuden laman osuessa kohdalleen kertomaan, että nyt se sitten toimii niin kuin pitääkin. Mitäköhän tästä mahtavat silloin ajatella ne tuhannet ihmiset, jotka irtisanotaan ja lomautetaan työpaikoilla.
Olis vissiin täytyny Timo Soinin pitää suunsa kiinni että Suomalaiset saisivat pitää työpaikkansa. Mistä teitä järjettömiä oikein sikiää ???