olen jo jonkin aikaa tässä uhkaillut kertovani
hassuja asioita niinsanotuista äärimmäisyyksistä.
tässä tapauksessa kuitenkin olen tarkoittanut
saatanan ja jumalan valtakuntaa, joita minun on
todella vaikea kuvitella, edes hyvällä
mielikuvituksellani. jos siis jumala tai saatana
jostain syystä voitettaisiin ja toinen jäisi
hallitsemaan niin maailma olisi erilainen.
kyseessä on siis absoluuttisen pahan ja
absoluuttisen hyvän valtakunta. pahan
valtakunnassa tapahtuu vain pahoja asioita (ensin
pitää määritellä mikä on pahaa) ja hyvän
valtakunnassa tapahtuu vain hyviä. ok...
listaamme siis hyviä ja pahoja asioita:
- kuolema elämä
- kidutus palkitseminen
- viha rakkaus
- kapitalismi vapaus rahasta
- dokaaminen raittius
- kaaos tasapaino, järjestys
- sota rauha
- sulkeutuneisuus avoimuus
- hiljaisuus keskustelu
- melu ei liian meluisa :-)
- hiljaisuus ei liiaksi ääntä
- väärinymmärrys täysi ymmärrys
- vale totuus
- ottaminen antaminen
- jäteongelmat puhdas luonto
- ydinaseet aseettomuus
- pakanat uskovat
- erilaisuus samanlaisuus
no, eiköhän tuossa nyt ole tarpeeksi. eli
helvetissä tapahtuu kaikenaikaa ajasta
ikuisuuteen noita - merkkisiä asioita ja
taivaassa merkkisiä. joten, kuvittelemme...
ok, ehkä menemme liian pitkälle, koska eräiden
tarinoiden mukaan helvetissä on vain ikuinen
kidutus. mitä tähän sanovat sadomasokistit? heitä
varten on kehitettävä oma helvettinsä, jossa he
leikkivät kaikenaikaa taivaassa lasten kanssa
ikuisesti.
pääasiaan. koska saatana tekee vain pahoja tekoja
ja jumala hyviä, niin toisen astuessa
hallitsemaan toinen ääripää jää pois, samoin
kaikki välimaastot. kuten esimerkiksi:
hiljaisuus - melu (välimaastossa on tietysti
tavallinen puheensorina, kohinat yms.). jää
jäljelle siis vain se 'hyvä' ääripää. eli, jos
kuvittelemme maailmaa, jossa on äänten 'hyvä'
ääripää, mutta se ei saa olla missään
välimaastossa, mitä meillä on? otetaan esimerkki
ihan toisesta vastakohtaparista: erilaisuus -
samanlaisuus... jotkut väittävät, että erilaisuus
on elämänsuola ja pidän itse myös erilaisista
ihmisistä, mutta jos on valittava
vastakohtaparista parempi, niin on se silloin
samanlaisuus, koska samanlaiset ihmiset tulevat
yleensä paremmin toimeen, ovat keskenään
rauhallisempia. eli tästä lähin saatanan
valtakunnassa kaikki ovat erilaisia, totaalisti
ja tyystin, absoluuttisesti. sen sijaan taivaan
valtakunnassa kaikki ovat yhtä, onnellista,
samanlaista massaa. kenelläkään ei ole persoonaa,
eikä kukaan siksi voi olla mistään tietystä
syystä iloinen tai surullinen, ei ole tunteita,
ei ole ajatuksia. koska surullisuus on vielä
negatiivinen asia, kaikki ihmiset hymyilevät
loputtomasti. toiseksi, tykkään ruoasta, joten
nälkä on negatiivinen asia, se että saa tarpeeksi
ruokaa on hyvä asia. saatanan valtakunnassa
kaikki kuolevat nälkään, mutta silti varastelevat
toisiltaan ruokaa. onko saatanan ihanne siis
absoluuttisen askeettinen maailma ja jumalan
ihanne on mässäilymaailma? muistakaa, että
saatana on absoluuttinen miinusmerkkinen, paha,
jumala sen vastakohta, joten mitään välimaaston
asioita ei ole edes olemassa.
pyysin aiemmin niin kaizua kuin eclipseä
kuvailemaan jumalan maanpäällisen valtakunnan tai
maanpäällisen helvetin, eivätkä kumpikaan
pystyneet sanomaan juuta eikä jaata ilman
raamattua. mutta mielestäni tässä on kyse
logiikasta, jostain minkä ihmiset voivat
ymmärtää. olen jo sanonut, että jos on olemassa
jotain absoluuttista, on se sitten jumala tai
saatana. heidän puheensa ei ole meidän
ymmärrettävissämme, eivätkä he ajattele meidän
logiikallamme. mutta miksi meidän pitää silti
yrittää ymmärtää niitä, varsinkin tällä hyvä -
paha -vastakkainasettelulla? koska itse en
ainakaan ymmärrä mistään absoluuttisesta yhtään
mitään. onko jollain ihmisellä olemassa vastaus
tähän, raamatusta sitä on turha etsiä.
ja... vielä sanon tähän loppuun sen, että mikäli
taivaassa ja helvetissä on niitä välimaaston
(hyvä - välimaasto - paha) asioita, niin silloin
oletan, että saatanassa on jotain jumalallista ja
jumalassa jotain saatanallista. lopputulos?
päivänjatkoa, nyt menen kauppaan ja sitten teen
herkkuruokaa :-) syökää hyvin, nukkukaa tarpeeksi
ja käykää illalla pitkällä kävelylenkillä,
terveisin...
hassuja asioita niinsanotuista äärimmäisyyksistä.
tässä tapauksessa kuitenkin olen tarkoittanut
saatanan ja jumalan valtakuntaa, joita minun on
todella vaikea kuvitella, edes hyvällä
mielikuvituksellani. jos siis jumala tai saatana
jostain syystä voitettaisiin ja toinen jäisi
hallitsemaan niin maailma olisi erilainen.
kyseessä on siis absoluuttisen pahan ja
absoluuttisen hyvän valtakunta. pahan
valtakunnassa tapahtuu vain pahoja asioita (ensin
pitää määritellä mikä on pahaa) ja hyvän
valtakunnassa tapahtuu vain hyviä. ok...
listaamme siis hyviä ja pahoja asioita:
- kuolema elämä
- kidutus palkitseminen
- viha rakkaus
- kapitalismi vapaus rahasta
- dokaaminen raittius
- kaaos tasapaino, järjestys
- sota rauha
- sulkeutuneisuus avoimuus
- hiljaisuus keskustelu
- melu ei liian meluisa :-)
- hiljaisuus ei liiaksi ääntä
- väärinymmärrys täysi ymmärrys
- vale totuus
- ottaminen antaminen
- jäteongelmat puhdas luonto
- ydinaseet aseettomuus
- pakanat uskovat
- erilaisuus samanlaisuus
no, eiköhän tuossa nyt ole tarpeeksi. eli
helvetissä tapahtuu kaikenaikaa ajasta
ikuisuuteen noita - merkkisiä asioita ja
taivaassa merkkisiä. joten, kuvittelemme...
ok, ehkä menemme liian pitkälle, koska eräiden
tarinoiden mukaan helvetissä on vain ikuinen
kidutus. mitä tähän sanovat sadomasokistit? heitä
varten on kehitettävä oma helvettinsä, jossa he
leikkivät kaikenaikaa taivaassa lasten kanssa
ikuisesti.
pääasiaan. koska saatana tekee vain pahoja tekoja
ja jumala hyviä, niin toisen astuessa
hallitsemaan toinen ääripää jää pois, samoin
kaikki välimaastot. kuten esimerkiksi:
hiljaisuus - melu (välimaastossa on tietysti
tavallinen puheensorina, kohinat yms.). jää
jäljelle siis vain se 'hyvä' ääripää. eli, jos
kuvittelemme maailmaa, jossa on äänten 'hyvä'
ääripää, mutta se ei saa olla missään
välimaastossa, mitä meillä on? otetaan esimerkki
ihan toisesta vastakohtaparista: erilaisuus -
samanlaisuus... jotkut väittävät, että erilaisuus
on elämänsuola ja pidän itse myös erilaisista
ihmisistä, mutta jos on valittava
vastakohtaparista parempi, niin on se silloin
samanlaisuus, koska samanlaiset ihmiset tulevat
yleensä paremmin toimeen, ovat keskenään
rauhallisempia. eli tästä lähin saatanan
valtakunnassa kaikki ovat erilaisia, totaalisti
ja tyystin, absoluuttisesti. sen sijaan taivaan
valtakunnassa kaikki ovat yhtä, onnellista,
samanlaista massaa. kenelläkään ei ole persoonaa,
eikä kukaan siksi voi olla mistään tietystä
syystä iloinen tai surullinen, ei ole tunteita,
ei ole ajatuksia. koska surullisuus on vielä
negatiivinen asia, kaikki ihmiset hymyilevät
loputtomasti. toiseksi, tykkään ruoasta, joten
nälkä on negatiivinen asia, se että saa tarpeeksi
ruokaa on hyvä asia. saatanan valtakunnassa
kaikki kuolevat nälkään, mutta silti varastelevat
toisiltaan ruokaa. onko saatanan ihanne siis
absoluuttisen askeettinen maailma ja jumalan
ihanne on mässäilymaailma? muistakaa, että
saatana on absoluuttinen miinusmerkkinen, paha,
jumala sen vastakohta, joten mitään välimaaston
asioita ei ole edes olemassa.
pyysin aiemmin niin kaizua kuin eclipseä
kuvailemaan jumalan maanpäällisen valtakunnan tai
maanpäällisen helvetin, eivätkä kumpikaan
pystyneet sanomaan juuta eikä jaata ilman
raamattua. mutta mielestäni tässä on kyse
logiikasta, jostain minkä ihmiset voivat
ymmärtää. olen jo sanonut, että jos on olemassa
jotain absoluuttista, on se sitten jumala tai
saatana. heidän puheensa ei ole meidän
ymmärrettävissämme, eivätkä he ajattele meidän
logiikallamme. mutta miksi meidän pitää silti
yrittää ymmärtää niitä, varsinkin tällä hyvä -
paha -vastakkainasettelulla? koska itse en
ainakaan ymmärrä mistään absoluuttisesta yhtään
mitään. onko jollain ihmisellä olemassa vastaus
tähän, raamatusta sitä on turha etsiä.
ja... vielä sanon tähän loppuun sen, että mikäli
taivaassa ja helvetissä on niitä välimaaston
(hyvä - välimaasto - paha) asioita, niin silloin
oletan, että saatanassa on jotain jumalallista ja
jumalassa jotain saatanallista. lopputulos?
päivänjatkoa, nyt menen kauppaan ja sitten teen
herkkuruokaa :-) syökää hyvin, nukkukaa tarpeeksi
ja käykää illalla pitkällä kävelylenkillä,
terveisin...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minne ne jäi ne hassut asiat?
Jutussasi ei nähdäkseni ole kyse muusta kuin
länsimaisen ja itämaisen kulttuurin suurimmasta
erosta. Me näemme asiat tällaisina -juttuina,
itäiset ystävämme näkevät ne vastakohtina, joita
molempia aina tarvitaan, jotta harmonia syntyisi
ja säilyisi. Tässä on minulle syy, miksi
ydinjatkeeni välittömästi reagoi
neliskanttisille, puhtaille Kaiken Teorioille.
Etkös sinä ollut näiden orientaaliuskontojen
asiantuntija?
en ole orientaaliuskontojen asiantuntija.
puhtaasti edustan ajattelussani melkein kaikkia
inhimillisiä uskomuksia ja viisauksia :-) mutta
en ole välttämättä niitä lukenut mistään, vaan
päässäni ihmetellyt ja myöhemmin lukenut niistä
ja yhdistellyt viivoilla näitä erillään olevia
palloja, kuin lapsena niissä piirrostehtävissä,
missä pitää vetää viivoja numerojärjestyksessä ja
syntyy kuva. päähäni on muodostunut melko selkeä
kokonaiskäsitys asioista. mitä tulee tuohon
orientaaliuskontojen tuntemukseen, olen
tunnustanut lähinnä, että uskon vahvasti
taolaiseen käsitykseen hyvästä ja pahasta. on
mustavalkoista ajatella jonkin olevan täydellisen
hyvää, tai täydellisen pahaa, ikäänkuin näiden
välillä ei olisi mitään, eivätkä nämä hyvä ja
paha voisi jossain tilanteessa olla paha ja hyvä.
mutta se varmaankin tuli jo tuosta tekstistä
selville. hassua on kaikkinensa ihmisten
totuudenmetsästys ja johonkin totuuteen
tarrautuminen kuin uppoavaan laivaan. :-)
planeetta nimeltä Lambola. Siellä asui pelkästään
mustia ja valkoisia lampaita. Jostain syystä
kerran alkoivat mustat lampaat vähetä ja pian oli
jäljellä vain valkoisia lampaita. Auringon
säteily heijastui tehokkaasti valkoisista ja
Lambola alkoi jäähtymään ankarasti. Melkein
planeetan syväjäädyttyä alkoi jälleen syntyä
mustia lampaita, jotka lisääntyivät niin että
valkoiset vuorostaan katosivat. Lambolan
lämpötila alkoi lampaisiin imeydyttyään nousta,
kunnes siellä oli helvetin kuuma ja kaikki
lampaat grillaantuivat. Satuin ohimennessäni
silloin juuri sopivasti paikalle ja olihan ne
ihan mukavat lammaspaisti bileet, röyh...
Tarinan opetus: "Maailma ei ole mustavalkoinen
vaan monenkirjavan kukertavan spectrin laajuisen
monivärinen ja oikein hyvä on niin se, tämä."
avuksi voisi ottaa kreikkalaisten filisofien
lanseeraaman ajatuksen ns. kultaisesta
keskitiestä.
"Virtus est medium vitiorum et utrimque reductum."
eli näin tuttavallisemmin "Hyve on kahden paheen
puolivälissä, kaukana kummastakin."
nämä paheet ovat liian vähän ja liian paljon eli
absolutismi.
tätä pohjaa vasten voisi ajatella että
kristinuskon tarkoittama taivas olisi paikka
jossa olisi sopivasti kaikkea kaikille
tarpeenmukaan (vaikka kuulostaakin kommareilta en
heihin kuitenkaan viittaa) ja helvetti näin ollen
äärimmäisyyksien huvipuisto.
tai sitten ei...
Siinähän se oli hyvä-paha-yksi-jumala uskontojen
maailma palajastettu, koko kauneudessaaan. :-)