Vainoharhainen paranoia lienee yleisin muoto. Siinä potilas kokee olevansa jonkin ulkopuolisen henkilön tai järjestön tarkkailun ja vainon kohde. Vainoaja on yleensä joku potilaan tuntema tai julkisuudessa tunnettu henkilö, ja järjestöt vaihtelevat yleisen poliittisen ilmaston mukaan (suojelupoliisi, CIA, KGB, kommunistit...). Vainoamisharhainen paranoidikko voi olla vaarallinen näille "vihollisilleen".
Grandioottinen eli suuruusharhainen paranoia ilmenee kuvitelmana, että potilas on joku tärkeä tai tunnettu henkilö, joka tekee suuren keksinnön tai pelastaa ihmiskunnan tuholta. Tämä muoto on melko harvinainen.
Kverulatiivista paranoiaa poteva henkilö uskoo, että hänelle on tehty vääryyttä ja aloittelee jatkuvasti oikeudenkäyntejä. Lievemmissä tapauksissa nämä henkilöt vain pyrkivät riitelemään esim. taloyhtiössä tehdyistä päätöksistä tai kirjoittelevat lehtien yleisönosastoon erilaisista vääryyksistä, joiden kohteeksi ovat joutuneet.
Grandioottinen eli suuruusharhainen paranoia ilmenee kuvitelmana, että potilas on joku tärkeä tai tunnettu henkilö, joka tekee suuren keksinnön tai pelastaa ihmiskunnan tuholta. Tämä muoto on melko harvinainen.
Kverulatiivista paranoiaa poteva henkilö uskoo, että hänelle on tehty vääryyttä ja aloittelee jatkuvasti oikeudenkäyntejä. Lievemmissä tapauksissa nämä henkilöt vain pyrkivät riitelemään esim. taloyhtiössä tehdyistä päätöksistä tai kirjoittelevat lehtien yleisönosastoon erilaisista vääryyksistä, joiden kohteeksi ovat joutuneet.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pakkomielle
Pakkomielle on ajatus, josta yksilö ei pääse eroon ja jota hän ajattelee pakonomaisesti. Pakkomielteisyys liittyy usein monomaniaan ja muihin psykologisiin ongelmiin. Yleisimmin pakkomielteet ovat seksuaalisia tai itsetuntoon liittyviä. On myös tavallista, että pakkomielteisen epävarma henkilö varmistaa useita kertoja esim. sen, paniko oven todella lukkoon tai muistiko sulkea hellan kykenemättä irtautumaan tästä pakkoajatuksesta. Pakkomielteet ovat usein seurasta huonosta itsetunnosta, mutta ne voivat liittyä myös erilaisiin psykooseihin ja muihin mielenterveyden häiriöihin. Pakkomielle voi periaatteessa syntyä mistä tahansa asiasta, esimerkiksi siileistä.
APD:n oireet
APD:n oireisiin kuuluvat:
Kykenemättömyys toimia sosiaalisten normien tai lakien mukaisesti
Petollisuus, joka ilmenee jatkuvana valehteluna tai muiden huijaamisena oman hyödyn tai nautinnon vuoksi
Vastuuttomuus, impulsiivisuus tai kykenemättömyys suunnitella elämää eteenpäin
Ärtyneisyys ja aggressiivisuus, joka esiintyy väkivaltaisuutena
Piittaamattomuus omasta tai muiden turvallisuudesta
Katumuksen puute, joka esiintyy piittaamattomuutena tai kykenemättömyytenä ymmärtää loukanneensa tai kohdelleensa väärin muita tai varastaneensa heiltä
Muiden ihmisten hyväksikäyttö
Narsismi
Vainoaminen (stalking) on verraten yleinen ja pitkään tunnettu ilmiö, joka kuitenkin vasta viime vuosikymmeninä on noussut oikeuspsykologisen tutkimuksen keskiöön. Vainoaminen on myös useissa maissa viime vuosikymmeninä kriminalisoitu. Suomessa vainoamisesta tiedetään hyvin vähän: esimerkiksi Internetin hakupalvelimet tuottavat hakusanoilla stalking, stalkkaus ja vainoaminen lähinnä erilaisten keskustelupalstojen sivuja. Kuitenkin 12-16 % naisista ja 4-5 % miehistä on elämänsä aikana joutunut vainotuksi. Noin puoleen vainoamistapauksista liittyy uhkaaminen, kolmasosaan fyysinen väkivalta ja vähän yli 10 %:iin seksuaalinen väkivalta. Kyse on merkittävästä ajan ilmiöstä, jolla on huomattavat yhteiskunnalliset ja yksilölliset vaikutukset.
Epäsosiaalinen persoonallisuus
Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö (engl. Antisocial personality disorder, lyh. APD) on persoonallisuushäiriö, jonka kantaja ei ymmärrä toisten tunteita tai erillisyyttä omasta itsestä samoin kuin muut, tai vaihtoehtoisesti ei kykene ottamaan niitä huomioon tavalliseen tapaan. Hän voi olla älykäs ja ymmärtää lain sekä käytöstavat sääntöinä, mutta ei pysty samastumaan niihin tunteiden tasolla. Hän ei pysty yleistämään käytössääntöjä tai toimimaan vastavuoroisesti, vaan toimii suoran, yksilöllisen, hetkellisen etunsa hyväksi.
APD ja erityisesti psykopatia tunnetaan rangaistusjärjestelmän puolella seikkoina, jotka ennustavat voimakkaasti uusinta- ja urarikollisuutta. Siksi psykopatialla on myös kriminologinen erityismerkitys.
Heikko itsetunto ja itsekeskeisyys
Narsistinen luonnehäiriö on itsetunnon ja ihmissuhteiden häiriö. Kaikki narsismin ongelmat kietoutuvat jollain tavalla vääristyneeseen käsitykseen omasta itsestä ja vääristyneisiin ihmissuhteisiin, epärealistiseen käsitykseen omasta kaikkivoipaisuudesta ja kyvyttömyydestä arvostaa ja kunnioittaa muita ihmisiä. Narsistiset ihmiset ovat suunnattoman itsekeskeisiä ja kyvyttömiä huomioimaan muita ihmisiä. He uskovat olevansa aina oikeassa, ja heillä on oikeus tehdä mitä he haluavat ja tulkita sääntöjä omalla tavallaan. Heikko itsetunto aikaansaa sen, että narsistinen ihminen on herkästi haavoittuva, loukkaantuu kaikesta, eikä kestä minkäänlaista itseensä kohdistuvaa kritiikkiä tai leikkipuhetta. Hän ei pysty tuntemaan myötätuntoa tai asettumaan toisen ihmisen asemaan ja katsoo myös oikeutetuksi toisiin ihmisiin kohdistamansa ruumiilliset tai henkiset loukkaukset.
Narsistinen luonnehäiriö
He uskovat olevansa aina oikeassa, ja heillä on oikeus tehdä mitä he haluavat ja tulkita sääntöjä omalla tavallaan. Heikko itsetunto aikaansaa sen, että narsistinen ihminen on herkästi haavoittuva, loukkaantuu kaikesta, eikä kestä minkäänlaista itseensä kohdistuvaa kritiikkiä tai leikkipuhetta. Hän ei pysty tuntemaan myötätuntoa tai asettumaan toisen ihmisen asemaan ja katsoo myös oikeutetuksi toisiin ihmisiin kohdistamansa ruumiilliset tai henkiset loukkaukset.
Mielialahäiriöt
Myös bipolaarihäiriön akuuttivaiheessa esiintyy usein erilaisia keskittymiskyvyn, tiedonkäsittelyn, suunnitelmallisuuden, päätöksenteon, aloitteellisuuden ja muistin vaikeuksia, jotka saattavat osalla potilaista olla pysyviä ja ilmetä myös silloin, kun potilaalla ei ole varsinaisesti akuuttia masennus-, hypomania- tai maniajaksoa.
Sähköhoito on aina pidettävä mielessä vaikeahoitoisen, hyvin ahdistuneen tai kiihtyneen kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniajaksonkin hoidossa. Sähköhoitoa esimerkiksi kerran kuukaudessa on syytä harkita myös erityisesti tiheäjaksoisessa sairaudessa, jos muut hoidot eivät auta.
Ajankohtaista asiaa
Kverulatiivista paranoiaa poteva henkilö uskoo, että hänelle on tehty vääryyttä ja aloittelee jatkuvasti oikeudenkäyntejä. Lievemmissä tapauksissa nämä henkilöt vain pyrkivät riitelemään esim. taloyhtiössä tehdyistä päätöksistä tai kirjoittelevat lehtien yleisönosastoon erilaisista vääryyksistä, joiden kohteeksi ovat joutuneet.
Hyvät Suomi24 foorumin lukijat
Megalomania
Megalomania (megas kr. suuri mania kr. hulluus) on historiallinen käsite, jota toisinaan käytetään merkityksessä suuruudenhulluus, suuruusharha. Megalomaaniselle käytökselle on tunnusomaista pakkomielle tai päähänpinttymä, jonka kohteena on raha, valta, nerokkuus tai kaikkivaltius.
Megalomania voi olla maanisuuden tai vainoharhaisuuden oire. Sitä ei pidetä erillisenä mielisairautena.
Suuruusharhalla (engl. delusion of grandeur) saatetaan tarkoittaa yleisempää, esim. psykoosiin liittyvää tilaa, johon ei välttämättä liity pakkomiellettä. Toisaalta megalomaniaan puolestaan ei välttämättä liity harhakäsityksiä, mahdollisesti pelkkä pakkomielle saavuttaa paljon rahaa, valtaa tms.
Suuruusharhaan liittyy usein monimutkainen, esim. tieteistarinoihin tai yliluonnolliseen kietoutuva selitys omasta suuruudesta. Esimerkiksi talousnobelisti, matemaatikko John Forbes Nash kieltäytyi eräästä arvostetusta akateemisesta virasta, koska piti itseään Antarktiksen keisarina.
Moni kuvasi Nashia narsistiksi ennen kuin tästä tuli skitsofreenikko]. Sekä suuruusharhan että vainoharhaisuuden (mm. usko salaliitoista itseä vastaan) voidaan arvella olevan seurausta uskosta omaan tärkeyteen.
Suuruusharha voi myös viitata haluun menestyä ponnistelematta, mikä on rikollisille ajatusmalleille tyypillinen piirre.