kannatukseen, valtaosa äänestäjistä asuu sentään kehäkolmosen ulkopuolella ja esitys tuleee juuri kuntavaalien alla. Demokratia toimii parhaiten silloin, kun kunnan asukkaat kokevat kunnan edustavan heitä itseään. Kerrostalon yhden porraskäytävän kaikkien asukkaiden ohjaaminen yhdeksi perheeksi toisi joitain laskennallisia etuja, mutta toisaalta perheet ovat jo jakautuneet asuntoihin omien valintojensa mukaan. Kunnat ovat historialllisen prosessin tulos, eikä niiden tarvitse olla muuttumattomia, mutta usein niiden asukkaat ovat jo tottuneet toisiinsa ja pitävät kuntaa jonkilaisena yhteenkuuluvaisuutta edustavana yksikkönä. Tuollaisten ihmisten usein jo omikseen kokemien yksiköiden rajojen muuttaminen vaatii vahvat perusteet. Nykyisestä kuntauudistusprosessista minun on vaikea löytää tuollaisia perusteita.
Kuntauudistus tekee rumaa jälkeä,
hallituspuolueiden..
2686
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Taisi tulla Kokoomuksella lievä mielenhäiriö kun alkoivat mestaroimaan asialla jota he heikoimmin tuntevat eli kuntapolitiikan.
Pakkoliitokset ovat arkipäivää jos Suomen kunnat täytyy puolittaa.
Mistä noita ..ootteja oikeen sikiää.
Hämmästyttävän vähän kuntaliitoksia on julkisessa keskustelussa tarkasteltu "vastaanottavan" kunnan näkökulmasta. Kohtalaisessa taloustilanteessa olevat kunnat eivät ole suinkaan aina ilahtuneet köyhempien ja velkaisempien naapureidensa ehdotuksista pistää hynttyyt yhteen.
Nehän eivät kuntaliitoksesta hyödy kuin lähinnä tapauksissa, joissa vastaanottava kunta - käytännössä kaupunki - tarvitsee lisää tonttimaata. Näitäkin tapauksia on suhteellisen vähän, koska valtaosa vanhoja kaupunkeja ympäröinneistä samannimisistä maalaiskunnista on liitetty kaupunkeihin jo vuosikymmenet sitten.
Liitettävät kunnat muuttavat usein myös vastaanottavan kunnan poliittisia voimasuhteita. Kaupungit ovat kuntaliitosten myötä kepulaistuneet. Samoin liitosalueet rikkovat myös usein vahvaa paikallisidentiteettiä vastaanottavissakin kunnissa.
Koko kuntajärjstelmä pitäisi uudistaa perusteita myöten. Kunta hallinnollisena yksikkönä on auttamattomasti vanhentunut. Työssäkäyntialueperuste on hyvä, mutta ei senkään tarvitsisi kattaa taajamia ympäröivää maaseutua. Jääköön maaseutu "kuntien" ulkopuolelle kokonaan. Tällöin maaseudun asukkaat voisivat hakea palvelunsa sieltä mistä parhaiten saavat ja "kunta" tarkottaisi yhtenäistä rakennettua taajama-aluetta. Ehkäpä kunta sanana jäisi sitä myöden historiaan.
Samoin taajamien maantieteelliselle kasvulle pitää laittaa tiukempia rajoja, jottei Nurmijärveläinen leviäminen pääse enää jatkumaan.
jotain perusteluja nyt ja työssäkäyntialue on vain jippo joka on keksitty kun muutakaan ei ole millä liitoksia perustellaan.
jäädään kunnasta pois, jos ei niitäkään tonneja tarvi niille maksaa. Yksityislääkärin saa sentään satasella...
.
Bimbojen kuntafarssi teki niitin jo kohta kaatuvalle Häviäjien hallitukselle
Tällä ei ole elinkelpoisuutta
.
Työssäkäyntialue tarkoittaa että koko Suomeen jää ainoastaan yksi kunta:D
Ei niitä niin selviä työässäkäyntialueita ole että maa pystyttäisi jakamaan sen mukaan.
.
ei edes ole mitään "työssäkäynti" aluetta
Kuvaa hyvin tämän Häviäjien hallituksen näkemyksen puutetta
.
on vain keksitty termi kun taloudellisila seikoilla ei yhdistämisiä voi perustella..
"Demokratia toimii parhaiten silloin, kun kunnan asukkaat kokevat kunnan edustavan heitä itseään."
Veikkaan että 90% kuntalaisista on yks monta mihin kuntaan kuuluu kunhan palvelut pelaavat kohtuullisella rahoituksella (verolla). Sitten on tämä kovaäänisin 10% johon vielä puhaltaa henkeä kuntien palkolliset kunnanjohtajasta alkaen. Siis ne joiden työpaikka uhkaa kuntaliitoksessa mennän alta. Mutta että hiljaista enemmistöä asia ei paljon kosketa, äänekästä vähemmistöä kyllä. Ja valitettavasti suomalaisessa kuntademokratiassa tuntuu olevan että se kuka eniten huutaa niin sitä kuunnellaan samoin kuin se vanha tuttu "hyvä veli" -systeemi. Joka myös uhkaa heikentyä jos kuntakoko kasvaa.
ei ymmärrä mitä demokratialla tarkoitetaan se on hyvin ymmärrettävää.
Kuule, minä menen poliittisessa kartassa kokoomuksen oikeistosiivestä oikealta ohi. Kuntia ai tarvittaisi kuin parikymmentä, loppuisi yhteiskunnan varojen tuhlaaminen jonka me työtä tekevät joudumme maksamaan sitä raskaammin mitä enemmän tienaamme.
kuntia ei tarvita kuin parikymmentä, miksei samantein vain 1 kunta, Tampere ???
Millähän tavalla en kulut pienenee jos kuntia on vähemmän?
Ihmiset sairastaa täsmälleen yhtä paljon...Vanhuksia on täsmälleen yhtä monta...Yhtä monelle lapselle on annettava peruskoulutus..yhtä monta ihmistä on koulutettava ammattiin....Laki määrä kuinka monta valtuutettua pitää oilla asukkaiden suhteen...Taloja rakennetaan täsmälleen yhtä paljon...Toimeentulotuen saajia on täsmälleen sama määrä....
Ihmiset siis tarvitsevat palveluja täsmälleen saman määrän. Eli virkamiehiä tarvitaan täsmälleen sama määrä.
Valtuutettuja tule täsmälleen sama määrä koska laki määrää asian.
Mistä ihmeestä ne säästöt tulevat????
Siis mitä ylimääräistä säästöä saadaan aikaan kuntien yhdistämisellä?
Nykyisin terveydenhoito on jo kuntayhtymillä. Eli usea kunta hoitaa asian yhteistyöllä lain määräämällä tavalla.
"Millähän tavalla en kulut pienenee jos kuntia on vähemmän?"
Ihan toteutunut esimerkki eräästä liitoksesta. Kaksi kuntaa joilla kummallakin oma rakennustarkastaja. Kummallakaan koko ajaksi töitä, ehkä puoleksi aikaa mutta ei kuitenkaan kokopäivähomma. Kuitenkin sen verran että ilmankaan ei voi olla. Liitos => yksi rakennustarkastaja.
Pienissä kunnissa virat on yhdistetty. Useampi tehtävä kun yhdellä tehtävällä ei koko aikaista työtä.
Niitä sanotaan Yhdistelmäviroiksi.
Ei siis mitään säätöä. Keksi parempi!
Ylipäätään riippumatta siitä, mikä virkanimike on, sen toimenkuvat ovat laajempia kuin suurissa kunnissa.
Yhdistelmäviran ohella pienet kunnat voivat järjestää mainitun rakennustarkastajan homman vaikkapa palkkaamalla viranhaltijan yhteisesti jonkun toisen kunnan kanssa tai - mitä itse suosittelen, kun kunnassa rakennetaan todella vähän - ostamalla palvelun joko toisilta kunnilta tai yksityiseltä sektorilta. Yksityissektorin ostopalveluna kunta säästää rutkasti rahaa lama-aikana, jolloin rakentamisinnokkuus laskee joka paikassa.
tutkimusta paljonko "puoliaikaisia" on listoilla ja paljonko tulee säästöä kun tälläiset puoliaikaiset joutuu työttömäksi.
Saksassa on 8 518 kuntaa. Kun väkiluku 84 miljoonaa jaetaan kuntien lukumäärällä saadaan luku joka on alle 10 000 (9 861). Saksan kunnissa on siis keskimäärin alle 10 000 henkeä.
Ei tuo niin tehokkaalta vaikuta. Todellisuudessa Saksassa maksetaan huomattavasti vähemmän veroja kuin Suomessa. Myös yleinen hintataso on Suomea matalampi.
Suomessa vastaava keskiarvo 15 178 (5,1milj. /336 kuntaa).
On aivan sama kun hakkaisi päätä seinään jos yrittää saada Suomea paremmin toimivaksi maaksi vähentämällä kuntia ylhäältä pakottamalla.
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=458949
”… Muualla Euroopassa demokraattinen maakuntahallinto on itsestäänselvyys. Siellä on luontevaa ajatella, että myös maakuntien kokoisilla alueilla veroista ja päätöksistä vastaavat suorilla vaaleilla valitut edustajat. Paikallistasolla hoidetaan sinne kuuluvat asiat, maakunnissa maakuntien asiat, valtion kautta yhden maan kokoiset asiat ja EU:n avulla sitä laajemmat asiat…
täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10104436
tehokkuudesta tai säästöista vaan poliittisista voimasuhteista, keskustakunnat halutaan sossukunniksi ja muutenkin Helsingin hallinnon alle..
Kuntauudistusta tehdään väärällä tavalla. Oikea tapa olisi lopettaa valtionosuuksien tasausjärjestelmä eli lisätä kuntien itsemääräämisoikeutta. Kuntien yli ei pitäisi sanella vaan päinvastoin lisätä niiden omaa itsenäisyyttä ja päätösvaltaa taloudellisissa kysymyksissä.
Kun kunnat olisivat itsenäisiä myös taloudellisesti, ne kyllä ryhtyisivät oma-aloitteisesti tarvittaviin toimiin kuntatalouksien kehittämiseksi. Kuntien taloudellisen paapomisen on loputtava. Valtion varat pitää olla erillään kunnan varoista.
että verot kerätään valtiolle mutta mitään ei anneta takaisin ???.
Kannattaa muistaa valtion asettavan kunnille vaatimuksia, joten ei se noin vain voi livetä...
Oikea ratkaisu olisikin, että valtio kustantaa kaiken sen, minkä järjestämisestä Suomessa se itse on päättänyt. Kunnat kustantakoon omilla verorahoillaan sen, mikä ei ole pakollista mutta hyödyllistä.
Samalla suurin osa veronkannosta saataisiin oikeudenmukaisen progressiivisen verotuksen piiriin. Kunnallisveron eli tasaveron tarvitsisi olla vain muutaman prosentin luokkaa.
paskanpujilla voidaan nykysin hoitaa asioita kepuloiset ovat vain kehityksen jarru ja josvielä siitäkin oma kukkaro hyötyy.