Keskustan pitää selkeyttää sanomaansa kansalaisille.
Mihin Keskustalta on unohtunut näkyvä pyrkimys maakuntien itsehallinnon järjestämiseen Suomessa? Sehän on aina ollut näkyvin asia joka erottaa Keskustan muista puolueista jotka yhä kärkkäämmin tunkevat Keskustan poliittiselle tontille.
Keskustan pitkäaikainen tavoite on ollut saada itsenäiset maakunnat Suomeen. Ilman niitä demokratia ei toimi - ainakaan sillä tasolla mitä sillä länsimaissa ymmärretään. Ilman itsenäisiä maakuntia, valtio on aina eräänlainen valtiodiktatuuri.
Kuten nykyisen hallituksen suunnitelmista nähdään, kunnat ovat liian heikkoja toimijoita valtiota vastaan. Niitä voidaan kyykyttää mielin määrin kulloisenkin vallassaolijan oikkujen mukaan. Valtion ja kuntien välissä on maakuntien kokoinen aukko.
Jos niiden ja valtion välissä olisi maakuntahallitus, kunnat olisivat yhtä turvassa kuin Ahvenanmaan virkeät ja hyvin toimivat, pienimmillään muutaman sadan kuntalaisen suuruiset kuntayhteisöt. Niitä ei voi uhata Kataisen hallitus pakkoliitoksilla.
Vielä muutama vuosi sitten tämä päämäärä oli kirkkaana vielä mm. Mari Kiviniemen mielessä:
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=458949
”… Muualla Euroopassa demokraattinen maakuntahallinto on itsestäänselvyys. Siellä on luontevaa ajatella, että myös maakuntien kokoisilla alueilla veroista ja päätöksistä vastaavat suorilla vaaleilla valitut edustajat. Paikallistasolla hoidetaan sinne kuuluvat asiat, maakunnissa maakuntien asiat, valtion kautta yhden maan kokoiset asiat ja EU:n avulla sitä laajemmat asiat…”
Mihin Keskustalta on unohtunut näkyvä pyrkimys maakuntien itsehallinnon järjestämiseen Suomessa? Sehän on aina ollut näkyvin asia joka erottaa Keskustan muista puolueista jotka yhä kärkkäämmin tunkevat Keskustan poliittiselle tontille.
Keskustan pitkäaikainen tavoite on ollut saada itsenäiset maakunnat Suomeen. Ilman niitä demokratia ei toimi - ainakaan sillä tasolla mitä sillä länsimaissa ymmärretään. Ilman itsenäisiä maakuntia, valtio on aina eräänlainen valtiodiktatuuri.
Kuten nykyisen hallituksen suunnitelmista nähdään, kunnat ovat liian heikkoja toimijoita valtiota vastaan. Niitä voidaan kyykyttää mielin määrin kulloisenkin vallassaolijan oikkujen mukaan. Valtion ja kuntien välissä on maakuntien kokoinen aukko.
Jos niiden ja valtion välissä olisi maakuntahallitus, kunnat olisivat yhtä turvassa kuin Ahvenanmaan virkeät ja hyvin toimivat, pienimmillään muutaman sadan kuntalaisen suuruiset kuntayhteisöt. Niitä ei voi uhata Kataisen hallitus pakkoliitoksilla.
Vielä muutama vuosi sitten tämä päämäärä oli kirkkaana vielä mm. Mari Kiviniemen mielessä:
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=458949
”… Muualla Euroopassa demokraattinen maakuntahallinto on itsestäänselvyys. Siellä on luontevaa ajatella, että myös maakuntien kokoisilla alueilla veroista ja päätöksistä vastaavat suorilla vaaleilla valitut edustajat. Paikallistasolla hoidetaan sinne kuuluvat asiat, maakunnissa maakuntien asiat, valtion kautta yhden maan kokoiset asiat ja EU:n avulla sitä laajemmat asiat…”
Vastaukset 18
Vanhimmat
Suomi on tynkädemokratiana hauskassa seurassa. Ainoastaan pari pientä ruhtinaskuntaa ja Malta uskovat pärjäävänsä ilman autonomista maakuntahallintoa. Kaikissa muissa läntisen Euroopan maissa se on itsestäänselvyytenä.
Maakuntahallinto pitäisi sisällään kuntauudistuksenkin keskeisimmän tavoitteen, eli päällekkäistä työtä tekevä hallinto keskitettäisiin riittävän suuriksi yksiköiksi (noin 20 kpl) ihmisten itselleen läheisiksi ja luonteviksi kokemistaan alueista. Maakuntien keskinäiset taloudelliset erot ovat pienempiä kuin suurkuntien, joten valtakunnallisia alueiden välisiä tulonsiirtojakin tarvittaisiin nykyistä vähemmän.
Edelleen elämään jäävät kunnat selvityisivät erittäin kevyellä organisaatiolla, kun suurinta henkilökuntaa vaativasta sosiaalitoimesta ja koulutuksesta huolehtisi maakunta yhdessä. Kun myös teknisen toimen henkilöstö olisi maakunnan palkkalistoilla, sen työ olisi tehokkaampaa.
Nykyisellä kuntatasolla päätettäisiin paikallistuntemusta vaativia, esimerkiksi kaavoitukseen ja kulttuuriin liittyviä asioita maakunnan yhteisen budjetin puitteissa. Äärimmäisessä tapauksessa kunnanvaltuustot voisi rinnastaa lähinnä nykyisiin lautakuntiin.
Paras-hankkeen aikana ihmettelin minäkin, mihin keskusta unohti maakuntahallinnon, kun sillä oli elämänsä tilaisuus toteuttaa vanha ideansa, johon oli lisäksi juuri sillä hetkellä ajankohtainen, selvä, järkiperäinen ja taloudellinen tarve.
"..Edelleen elämään jäävät kunnat selvityisivät erittäin kevyellä organisaatiolla, kun suurinta henkilökuntaa vaativasta sosiaalitoimesta ja koulutuksesta huolehtisi maakunta yhdessä. Kun myös teknisen toimen henkilöstö olisi maakunnan palkkalistoilla, sen työ olisi tehokkaampaa..."
Noin se on. Kuten Ahvenanmaallakaan ei ole kunnan koolla mitään merkitystä sen toimeen tulon kannalta. Ahvenanmaalla on 16 kuntaa joista pienimmässä Sottungan kunnassa on 130 asukasta.
Keskisen Euroopan maissa saattaa olla jopa 10 000 kuntaa - kunta on yleensä yksi taajama ympäristöineen. Kunta on paremminkin asuinpaikka kuin hallintoyksikkö.
Tätä ei taikinanaama puolueineen ymmärrä. Katainen on muutekin kaikesta pihalla.
Tiilikaisella oli hieman huono ulosanti aamun TV-keskustelussa tai hänet aina keskeytettiin kun suunsa avasi. Loppuun saivat puhua liukaskielinen Vapaavuoori ja Bacman. Mutta eiköhän välikysymyskeskustelun aikan keskustalaiset tuo omia periaatteitaan selkeämmin esiin. Hyviä periaatteitaan.
Maat joissa usean tason alueellista itsehallintoa
- Itävalta: 2 320 kuntaa
- Saksa: 8 518 kuntaa
- Sveitsi: 3 068 kuntaa
- Espanja: 9 213 kuntaa
- Iso-Britannia: 12 435 kuntaa
- Italia: 8 075 kuntaa
- Portugali: 304 kuntaa
- Ranska: yli 36 000 kuntaa
- Hollanti: 833 kuntaa
- Belgia: 596 kuntaa
- Irlanti: 84 kuntaa
- Islanti: 23 kuntaa
- Kreikka 5 919 kuntaa
- Norja: 454 kuntaa
- Ruotsi: 284 kuntaa
- Turkki: noin 37 000 kuntaa
Maat joissa ei yleistä alueellista itsehallintoa:
- Kypros
- Luxemburg
- Malta
- Suomi
Viimeisenä erikoistapaus Tanska:
Tanskassa tehtiin kuntauudistus (Kommunalreformen) vuoden 2007 alussa, jolloin koko Tanskan aluehallinto uudelleenjaettiin viiteen hallinnolliseen alueeseen (region) ja kuntien (kommune) määrä väheni 98 kuntaan. Jokaista viittä aluetta, Nordjyllandia, Midtjyllandia, Syddanmarkia, Hovedstadenia ja Sjællandia johtaa 41-henkinen alueneuvosto (Regionsråd). Itsehallinnollinen julkishallinnon perusyksikkö on kunta. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista sekä muista kuntatason asioista.
Tuossa joku oli ansiokkaasti kerännyt kuntien määriä eri maista. Siinä vaan pitää muistaa pari asiaa.
Ensinnäkin suhteutus väkilukuun. Vaikkapa Saksa jossa väkiluku noin 84 miljoonaa ja väestötiheys 231 ihmistä per neliökilometri. Kun vertaa sitten meillä jossa väestötiheys 18 asukasta per neliökilometri.
Toinen asia on sitten kunnan tehtävät. Jos vaikkapa valtio huolehtii kaikkien terveydenhuollosta ja on sitten sen mukaisesti laittanut sopivan määrän terveyskeskuksia ja sairaaloita sopiviin paikkoihin niin asia on ihan eri kuin että joka kunnalla pitää olla oma terveyskeskus.
Mutta että asia on merkittävästi monitahoisempi kuin pelkkä lukumäärä maassa että paljonko kuntia on. Alkaen väestötiheydestä ja tehtävien jaosta ja rahoituksesta valtion, maakunnan ja kunnan välillä.
Nimim. "Pystyyn kuollut" on noihin aina toistuviin kokkariväitteisiin ylempänä hyvin selkeästi vastannut:
"...Maakuntahallinto pitäisi sisällään kuntauudistuksenkin keskeisimmän tavoitteen, eli päällekkäistä työtä tekevä hallinto keskitettäisiin riittävän suuriksi yksiköiksi (noin 20 kpl) ihmisten itselleen läheisiksi ja luonteviksi kokemistaan alueista. Maakuntien keskinäiset taloudelliset erot ovat pienempiä kuin suurkuntien, joten valtakunnallisia alueiden välisiä tulonsiirtojakin tarvittaisiin nykyistä vähemmän.
Edelleen elämään jäävät kunnat selvityisivät erittäin kevyellä organisaatiolla, kun suurinta henkilökuntaa vaativasta sosiaalitoimesta ja koulutuksesta huolehtisi maakunta yhdessä. Kun myös teknisen toimen henkilöstö olisi maakunnan palkkalistoilla, sen työ olisi tehokkaampaa. ..."
Hyvänä esimerkkinä, että kuntien väkiluvulla ei ole itsenäisen maakuntahallinnon käyttöönoten jälkeen mitään mekitystä on Ahvenanmaalla on 16 virkeää kuntaa joista pienimmässä Sottungan kunnassa on 130 asukasta. Tuskinpa Sottungassa on terveyskeskusta vuodeosastoineen ja leikkuusaleineen.
Kuten "pystyyn kuollut" tuossa yrittää selittää, kuntien tilanne on totaalisesti toinen maakuntaitsehallinnossa kuin nyt, jolloin jokaisella kunnalla on ikään kuin maakunnan velvoitteet.
Kun Suomi jaetaan historiallisella tavalla kehittyneeseen noin 20 itsenäiseen alueeseen - maakuntaan, kuntakysymys on samalla ratkaistu - on ihan sama, onko Suomessa 500 vai 1000 kuntaa.
Keskusvallalle - valtiolle jäisi vain ohjaava rooli. Maakunnat hoitaisivat itse alueensa asukkaidensa parlamentaarisesti ilmaiseman tahdon mukaan. Helsinkiin kasautunut valtakeskittymä huomaisi pian olevansa turhan panttina ja sitäpaitsi ilman rahoitusta, joten sillä ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin supistua häveliäästi murto-osaan entisestään.
Saksassa on 8 518 kuntaa. Kun väkiluku 84 miljoonaa jaetaan kuntien lukumäärällä saadaan luku joka on alle 10 000 (9 861). Saksan kunnissa on siis keskimäärin alle 10 000 henkeä.
Ei tuo niin tehokkaalta vaikuta. Todellisuudessa Saksassa maksetaan huomattavasti vähemmän veroja kuin Suomessa. Myös yleinen hintataso on Suomea matalampi.
Suomessa vastaava keskiarvo 15 178 (5,1milj. /336 kuntaa).
On aivan sama kun hakkkaisi päätä seinään jos yrittää saada Suomea paremmin toimivaksi maaksi vähentämällä kuntia ylhäältä pakottamalla.
alueita puolustamalla. Se on Keskustan historiallinen tehtävä. Mikään muu puolue ei sitä tee.
..paljon tärkeämpi kuin joku kuntauudistus joka on pelkkää ylhäältä pakotettua epädemokraattista kosmetiikkaa. Perusongelmaa ei kuntien vähentämisellä korvata.
Juuri näin. Keskustalaiset kyllä aktivoituvat "etelän nuorisopolitikoiden" vaateiden edessä. Virkkunen, vaikka taitaa asua Keski-Suomessa tekee poliittista mahalaskua.
tulleet? Virkkusen uhoaminen kuntiin päin muistuttaa kovasti Urpilaisen hirttäytymistä Kreikka-vakuuksiin. Katainenkin on vaarallisella tiellä - saas nähdä palaako järki ennen kuin on liian myöhäistä...
Aika ankeaa on asua pimeässä kylmässä maassa, jossa lähimmälle terveyskeskukselle ja kaupalle saa ajaa parisataa kilometriä. Aina vain vähemmäksi menevät yhteiskunnan varat. Ennen oli kuulemma järjestöilläkin varaa erilaisiin retkiin ja muuhun mukavaa. Tarviiko antaa pahan kiertää, jos omalle kohdalle on sattunut joku haaveri, eteenpäin vain uusin unelmin.
Pakkoko se on joka kylässä olla täysin varustettu sairaala? Olisihan maaseudulla mahdollista järjestää pienempimuotoistakin sairasapua joka olisi suhteessa väestömäärään.
Nyt tämä kankea keskushallintosysteemi estää kaiken muun kuin mitä on ylhäältä määrätty.
Se johtaa myös siihen, että täyden palvelun saavat vain ne jotka asuvat Helsingissä päätettyjen keskuspaikkojen lähettyvillä - vähemmän kuin puolet kansasta. Siitä huolimatta vaikka maksavat enemmän veroja (kalliimpi kunnallisvero) kuin keskuspaikoissa asuvat.
Keskustan pitää ajaa syrjäseutujen ja varsinaisten kannattajiensa asiaa, ei toimia Kokoomuksen luottokorttina hallitukseen. Kyllä Kokoomus sinne rahan vallalla pääsee muutenkin. Agraarikommari se täyttää aika monta mahaa, jos ei kotimaassa kelpaa niin sitten ulkomailla. Oikeastaan pitäisi olla World wide Watch satellite system, jossa tarkkailtaisiin, kuinka monta ihmistä tapetaan maailmassa turhaan ilmeisesti Suomen Kepun tuotosten huonon imagon vuoksi. Arabimaissa se vain räjähtelee ja vihan kierre on suuri, sinne vain kepuaatetta viemään ja "neuvomaan". Jos ruualla olisi markkinahinta se voisi olla jopa kalliimpaa ja kortilla, hyvä tällaiset agraarikommarisysteemit. Nähtiinhän se Ahon hallituksen aikaan miten kävi, kun markkinavoimat saivat päättää työpaikoista.
Miksi käydä kuussa, kun asiat ovat maan päällä päin persettä?
Keskustan on tuotava esille selkeä tavoite joka on erilainen kuin muilla puolueilla. Keskustalla on sellainen. Miksi siitä vaietaan?
määrästä puhutaan, kannattaa lukea tämä viestiketju. Siitä selviää olennainen - mitä meiltä yritetään salata. Kuntien määrällä ei ole niin vitunkaan väliä kustannuksiin oikeassa länsimaisessa demokratiassa. Sveitsissä pienimmässä kunnassa asuu 20 henkeä ja Ahvenanamaalla 160. Saksassa kuntia on lähes 9000. Siellä keskimääräinen kuntakoko on pienempi kuin nyky-Suomessa ja siitä huolimatta verot ja maksut ovvat PAAALJON pienemmät kuin Suomessa.