Olen jo ennenkin täällä ihmetellyt, kuinka ihmiset ovat tulleet tuollaisiksi, mitä monet – itse asiassa lähes kaikki – täällä kirjoittelevat kepulaiset ovat. Katsellessani eilen illalla TV 1:n suurta vaalikeskustelua ja hillittyä Matti Vanhasta siinä rupesin oikein vakavissani pohtimaan syitä. Miksi kontrasti Matti Vanhasen ja täällä kepulaisina esiintyvien välillä on niin suuri? Kun Vanhanen myhäilee kaverillisesti Lipposen kanssa, osoittaa tätä kaikin tavoin arvostavansa ja vakuuttaa tälle itsensä ja puolueensa tukea EU:n komission johtoon pääsemiseksi niin nämä kepulaiset pitävät Lipposta pahimpana vihollisenaan ja toivottavat hänet alimpaan helvettiin.
Kun Vanhanen kaikkien muiden puoluejohtajien tavoin Suomen edun vuoksi todella toivoo Lipposen pääsevän tuohon korkeaan tehtävään, niin täällä ilkutaan siksi, että Lipposen mahdollisuudet siihen pääsemiseksi ovat vähäiset. Kun puolueiden johtotaso – kepussakin myös muut kuin Vanhanen – arvostaa Lipposta, ja hänen poliittisia ansioitaan pidetään merkittävinä, niin täällä Lipposen syyksi pannaan kaikki meillä ja maailmalla tapahtuneet pahat, jopa Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin.
Mistä nämä näkemyserot? Kummat ovat oikeita kepulaisia, Vanhanen ja muut kepun johtajat, vai täällä hilluvat. Minä uskon enemmän Vanhaseen. Vanhanen on muutenkin kehittynyt koko ajan vakuuttavammaksi, ja kun luontaisesti rauhallisena ja harkitsevan tuntuisena miehenä hän saa yhä enemmän sympatioita myös muista puolueista. Jopa minä voisin hyvin harkita äänestäväni Vanhasta, ellen olisi tutustunut noihin toisenlaisiin kepulaisiin näillä saiteilla.
Ovatko he todella keskustalaisia. Vaikea uskoa, sillä eivät he ainakaan edusta juuri mitään niitä hyveitä, mitä puolue ohjelmissaan ilmoittaa edustavansa. Minäkin olen niitä poiminut tälle saitille puolueohjelmasta ja laittanut jatkoksi näytteitä täällä esiintyneiden kepulaisten kirjoituksista. Jos luitte esitykseni, ette voinut olla huomaamatta noiden kahden ”keskustalaisuuden tason” vastakohtaisuuden jyrkkyyttä! Siis ovatko nämä ihmiset keskustalaisia? Jos ovat, niin miksi he ovat tulleet tuollaisiksi, loitontuneet niin kauaksi ”virallisesta” keskustalaisuudesta?
Olen jo ennekin sanonut mielipiteeni, jonka nyt toistan. Noissa ”keskustalaisissa” on itse asiassa entisiä kommunisteja, ihan vasemman laidan ”taistolaisia”, jotka saivat ensimmäisen suuren traumansa suuren ihanteensa, Neuvostoliiton, sortuessa ja oman aatteensa romahtaessa myös meillä. Silloin he rupesivat kannattamaan keskustaa, jonka näkivät jo Kekkosen aikana ja hänen vuoksensa heille toiseksi lähimmäksi. Kommunisteille luontaisesti he kokivat sosialidemokratian pahimmaksi vihollisekseen, ja tuo kauna kasvoi sfääreihin keskustan pitkän oppositiokauden aikana.
Jäätteenmäestä he luulivat löytäneensä uuden Kekkosensa tai Sinisalonsa, mutta kun hänkin sortui omiin tekemisiinsä – samoin kuin Neuvostoliitto ja koko kommunismi – heidän frustraationsa kävi kestämättömäksi. Sietämättömintä oli se, että he sisimmissään hyvin tiesivät, että syyt tuon idolin kaatumiseen olivat jälleen vain idolissa itsessään, hänen väärissä teoissaan ja valherakennelmansa kestämättömyydessä. Ja siihen turvansa panneet tunsivat jälleen itsensä höynäytetyiksi. Mutta sellaisen itselleenkin – puhumattakaan muille – tunnustaminen vaatii ihmiseltä ominaisuuksia, joita näillä ei ole, ei ole voinut syntyä kritiikittömässä idoliuskonnossaan.
Noiden ihmisten kommunismisympatiat ilmenevät täällä jatkuvasti monin tavoin. Ei ole kauan, kun eräs (olikohan Jorma Laitinen?) listasi puolueita ”paremmuusjärjestykseen. Ensimmäiseksi hän asetti keskustan ja heti toiseksi kommunistit. Viimeisinä olivat demarit ja vihreät. Vakuudeksi hän totesi, että yhteiskunnalle vaarallisimpien puolueiden järjestys on käänteinen. Muutama päivä sitten täällä kirjoitteli lukeneelta ja jopa intellektuellilta vaikuttanut, mutta ilmeisesti melko nuori henkilö. Pitkillä ja varsin taidokkailla kirjoituksillaan hän mm. kävi ”kaksintaistelua” nimimerkki ”mielipidepankin” kanssa. Hänen maailmankuvansa oli täysin kommunistinen. Näkemyksiään hän perusteli tunnettujen nykyvasemmistolaisten ”ajattelijoiden” ajatuksilla ja eräät hänen ilmeiset tavoitteensa olivat jo vanhempaa perua, itsensä ”parta-Kallen” eli Karl Marxin esittämiä.
Voihan olla, että noissa kirjoittajissa on paljon itse ihan oikeasti keskustalaisina pitämiään, mutta kyllä tuo viime kesäkuisen tapahtuman aiheuttama turhautuminen on saattanut heidät aivan psykopaattiseen tilaan, mitä nuo kirjoitukset ilmentävät. Kun luen niitä, aivan näen silmissäni kirjoittajan. Näen, miten hänen silmänsä kiiluvat, miten hän tärisee raivossaan, miten vaahto kohoaa hänen huulilleen. Kuulen, miten hän sihisee hampaittensa raosta: ”Suomella ei ole p-ankaan väliä, kunhan vain kostetaan Paavo Lipposelle”. Tätähän ovat monet täällä ehdottaneet motiiviksi äänestää Anneli Jäätteenmäkeä. Eipä hänen puolestaan juuri muita motiiveja ole esitettykään – lienee vaikea niitä löytää!
Tuo eilinen suuri keskustelu oli muuten varsin asiallinen - mistä kiitos myös hyville juontajille - ja melko hyvin kävi ilmi myös se, mitä mikin puolue pitää tärkeänä. Ei siinäkään, ei edes näkemyksissä kansanäänestystarpeesta, suuria eroja ollut suurimpien puolueiden eikä varsinkaan SDP:n ja Keskustan linjauksissa; vihreät ja vasemmistoliitto olivat kumpikin selkeimmin omilla linjoillaan, kuten luonnollista on. Kokoomuksen uusi, nuori puheenjohtaja vakuutti minut sekä asiaosaamisellaan että esiintymisellään. "Asevelisosialistin" vilpittömät onnittelut kokoomuslaisille!
Kun Vanhanen kaikkien muiden puoluejohtajien tavoin Suomen edun vuoksi todella toivoo Lipposen pääsevän tuohon korkeaan tehtävään, niin täällä ilkutaan siksi, että Lipposen mahdollisuudet siihen pääsemiseksi ovat vähäiset. Kun puolueiden johtotaso – kepussakin myös muut kuin Vanhanen – arvostaa Lipposta, ja hänen poliittisia ansioitaan pidetään merkittävinä, niin täällä Lipposen syyksi pannaan kaikki meillä ja maailmalla tapahtuneet pahat, jopa Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin.
Mistä nämä näkemyserot? Kummat ovat oikeita kepulaisia, Vanhanen ja muut kepun johtajat, vai täällä hilluvat. Minä uskon enemmän Vanhaseen. Vanhanen on muutenkin kehittynyt koko ajan vakuuttavammaksi, ja kun luontaisesti rauhallisena ja harkitsevan tuntuisena miehenä hän saa yhä enemmän sympatioita myös muista puolueista. Jopa minä voisin hyvin harkita äänestäväni Vanhasta, ellen olisi tutustunut noihin toisenlaisiin kepulaisiin näillä saiteilla.
Ovatko he todella keskustalaisia. Vaikea uskoa, sillä eivät he ainakaan edusta juuri mitään niitä hyveitä, mitä puolue ohjelmissaan ilmoittaa edustavansa. Minäkin olen niitä poiminut tälle saitille puolueohjelmasta ja laittanut jatkoksi näytteitä täällä esiintyneiden kepulaisten kirjoituksista. Jos luitte esitykseni, ette voinut olla huomaamatta noiden kahden ”keskustalaisuuden tason” vastakohtaisuuden jyrkkyyttä! Siis ovatko nämä ihmiset keskustalaisia? Jos ovat, niin miksi he ovat tulleet tuollaisiksi, loitontuneet niin kauaksi ”virallisesta” keskustalaisuudesta?
Olen jo ennekin sanonut mielipiteeni, jonka nyt toistan. Noissa ”keskustalaisissa” on itse asiassa entisiä kommunisteja, ihan vasemman laidan ”taistolaisia”, jotka saivat ensimmäisen suuren traumansa suuren ihanteensa, Neuvostoliiton, sortuessa ja oman aatteensa romahtaessa myös meillä. Silloin he rupesivat kannattamaan keskustaa, jonka näkivät jo Kekkosen aikana ja hänen vuoksensa heille toiseksi lähimmäksi. Kommunisteille luontaisesti he kokivat sosialidemokratian pahimmaksi vihollisekseen, ja tuo kauna kasvoi sfääreihin keskustan pitkän oppositiokauden aikana.
Jäätteenmäestä he luulivat löytäneensä uuden Kekkosensa tai Sinisalonsa, mutta kun hänkin sortui omiin tekemisiinsä – samoin kuin Neuvostoliitto ja koko kommunismi – heidän frustraationsa kävi kestämättömäksi. Sietämättömintä oli se, että he sisimmissään hyvin tiesivät, että syyt tuon idolin kaatumiseen olivat jälleen vain idolissa itsessään, hänen väärissä teoissaan ja valherakennelmansa kestämättömyydessä. Ja siihen turvansa panneet tunsivat jälleen itsensä höynäytetyiksi. Mutta sellaisen itselleenkin – puhumattakaan muille – tunnustaminen vaatii ihmiseltä ominaisuuksia, joita näillä ei ole, ei ole voinut syntyä kritiikittömässä idoliuskonnossaan.
Noiden ihmisten kommunismisympatiat ilmenevät täällä jatkuvasti monin tavoin. Ei ole kauan, kun eräs (olikohan Jorma Laitinen?) listasi puolueita ”paremmuusjärjestykseen. Ensimmäiseksi hän asetti keskustan ja heti toiseksi kommunistit. Viimeisinä olivat demarit ja vihreät. Vakuudeksi hän totesi, että yhteiskunnalle vaarallisimpien puolueiden järjestys on käänteinen. Muutama päivä sitten täällä kirjoitteli lukeneelta ja jopa intellektuellilta vaikuttanut, mutta ilmeisesti melko nuori henkilö. Pitkillä ja varsin taidokkailla kirjoituksillaan hän mm. kävi ”kaksintaistelua” nimimerkki ”mielipidepankin” kanssa. Hänen maailmankuvansa oli täysin kommunistinen. Näkemyksiään hän perusteli tunnettujen nykyvasemmistolaisten ”ajattelijoiden” ajatuksilla ja eräät hänen ilmeiset tavoitteensa olivat jo vanhempaa perua, itsensä ”parta-Kallen” eli Karl Marxin esittämiä.
Voihan olla, että noissa kirjoittajissa on paljon itse ihan oikeasti keskustalaisina pitämiään, mutta kyllä tuo viime kesäkuisen tapahtuman aiheuttama turhautuminen on saattanut heidät aivan psykopaattiseen tilaan, mitä nuo kirjoitukset ilmentävät. Kun luen niitä, aivan näen silmissäni kirjoittajan. Näen, miten hänen silmänsä kiiluvat, miten hän tärisee raivossaan, miten vaahto kohoaa hänen huulilleen. Kuulen, miten hän sihisee hampaittensa raosta: ”Suomella ei ole p-ankaan väliä, kunhan vain kostetaan Paavo Lipposelle”. Tätähän ovat monet täällä ehdottaneet motiiviksi äänestää Anneli Jäätteenmäkeä. Eipä hänen puolestaan juuri muita motiiveja ole esitettykään – lienee vaikea niitä löytää!
Tuo eilinen suuri keskustelu oli muuten varsin asiallinen - mistä kiitos myös hyville juontajille - ja melko hyvin kävi ilmi myös se, mitä mikin puolue pitää tärkeänä. Ei siinäkään, ei edes näkemyksissä kansanäänestystarpeesta, suuria eroja ollut suurimpien puolueiden eikä varsinkaan SDP:n ja Keskustan linjauksissa; vihreät ja vasemmistoliitto olivat kumpikin selkeimmin omilla linjoillaan, kuten luonnollista on. Kokoomuksen uusi, nuori puheenjohtaja vakuutti minut sekä asiaosaamisellaan että esiintymisellään. "Asevelisosialistin" vilpittömät onnittelut kokoomuslaisille!
Vastaukset 100
Vanhimmat
Keskustalaisissa ja kommunisteissa on todellakin paljon yhtäläisyyksiä.
Molemmat haluavat julkishallinnon sääntelevän markkinataloutta ja kannattavat valtionkapitalismia, valtion omistamia yrityksiä.
Molemmat kannattavat ankaraa verotusta ja suuria tulonsiirtoja - tosin hieman eri syistä - mutta kummankin kannattajat ovat enimmäkseen vastaanottavana puolena, harvemmin tulonsiirtojen maksajina.
Suhteet NL:oon lähensivät keskustaa ja kommunismia, kun keskusta halusi tehdä itseään tykö Moskovaan ja pysyä vallan kahvassa nimenomaan Moskovan kortin avulla. Silloiseen valtapeliin kuului, että Kekkonen pelasi kommunistien avulla SDP:tä vastaan, jos SDP yritti jossain asiassa hangoitella, ja osoitti näin tehden Moskovalle, että keskusta on NL:on ystävä.
Kun keskusta tehtaili välikysymyksiään oppositiokausillaan kävi muutamankin kerran niin, että asemmistoliiton ryhmästä kaikkein änkyräisimmät kiihkokommunistit ripesivät sateenkarihallituksen riveistä ja äänestivät oman populisminsa vuoksi keskustan esittämän epäluottamuksen puolesta. - Jotain sekin kertoo.
Saattaa olla niin, että kannattajien tasolla keskustalaisilla ja kommunisteilla ei ole paljoakaan eroa; ainoa ero lienee maan omistus: keskustalainen omistaa omakotitonttinsa, kun kommunisteja äänestävä asuu asumistuella kunnan vuokrakaksiossa.
Olen pitkälle samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Toisin kuitenkin vielä esiin yhden näkökannan. Yllättävän moni ihan fiksu kepulainen on hyväksynyt "tahtopolitiikan" likaisten temppujen osastoineen jne. Useat ovat sitä mieltä, että politiikassa kaikki on hyväksyttävää. Minusta selitys piilee ainakin osittain seuraavassa. Kepuhan on lähtökohdiltaan agraaripuolue. Maanviljelyksen tuloista pääosa on aina ratkennut poliittisilla päätöksillä. Siksi politiikka on ollut Kepulle paljon tärkeämpää kuin muille puolueille, joiden tulot ratkeavat muualla. Kepu on saanut rauhassa pettää ja harrastaa iltalypsyjä, kunhan siitä on ollut hyötyä maanviljelijöille. Nythän tilanne on muuttunut, mutta vanhat tavat elävät. Uskoisin Vanhalan tajunneen tämän ja vakavissaan haluavan muutosta. Tälle saitillehan muutos ei ole yltänyt. Uskoisin esim. Oiva Härkösen "siviilissä" olevan ihan kunnon mies. Politiikan tavat hän on kuitenkin oppinut 1950-luvun maaseudulla. Sen mukaan päämäärä on aina paljon tärkeämpi kuin keinot. Sitä Oiva ei tajua, että hänen keinoillaan ei päämääräkään edisty.
Lopuksi vielä pieni viittaus EU-vaaleihin. Keskustan todennäköiset läpimenijät ovat Jäätteenmäki, Virrankoski, Väyrynen ja Pohjonen. Kokoomuksen vastaavat ovat Stubb, Itälä, Pietikäinen ja Kauppi. Kumman porukan käsiin antaisit Suomen tulevaisuuden. Onnittelen Kokoomusta ja säälin Keskustaa.
Erinomainen analyysi Keskustan tahtopolitiikan yhdestä vaikuttimesta. Keskustan tulonjako samoin kuin kaikkein köyhimpien (eli kommunistien kannattajien) on riippuvainen poliittisista päätöksistä. Muiden tulotaso on taas riippuvainen yleisestä talouskehityksestä ja kansainvälisestä kilpailukyvystämme. Keskusta ja kommunistit eivät oikein ymmärrä, että myös heidän elintasonsa on kuitenkin lopulta riippuvainen tästä samasta. Luullaan, että rahaa tulee kuin vettä hanasta vääntämällä.
Tälläkin saitilla aika ajoin vieraileva Jorma Laitinen puolusteli keppuleiden populistisia takinkääntelyjä sillä, ettei vaalissa lasketa muuta kuin äänien lukumäärä. Laatupisteistä ei siis tarvitse välittää, ääni kun ääni kelpaa.
Jäätteenmäen vilpistelyn ansiosta kepu sai ehkä 100 000 laina-ääntä, jotka Vanhasen olisi asiallisuudellaan onnistuttava pitämään, ettei kepu putoa kunnallisvaalissa pahasti.
Se olisi kansakunnan kannalta huono tilanne, sillä menettäessään kannatustaan kepu ajautuu yhä syvemmälle SAK/SDPn syliin, tahdottomaksi demareiden välikappaleeksi toteuttamaan demareiden haluamaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa.
Porvarihallituksestahan on turha haaveilla, kun Vanhanen on jo nyt asettanut keskustan tavoitteeksi, että punamulta jatkaa ainakin toisen vaalikauden.
- Lopuksi vielä pieni viittaus EU-vaaleihin. Keskustan todennäköiset läpimenijät ovat Jäätteenmäki, Virrankoski, Väyrynen ja Pohjonen. Kokoomuksen vastaavat ovat Stubb, Itälä, Pietikäinen ja Kauppi. Kumman porukan käsiin antaisit Suomen tulevaisuuden. Onnittelen Kokoomusta ja säälin Keskustaa.-
Aivan. On helppo yhtyä rehdisti onnitteluihin, mutta säälini on kyynisempää: sitä saa, mitä tilaa!
Kiitoksia myös esitystäni täydentäneitä näkemyksistäsi; ne ovat oikeita ja huomion arvoisia.
Eipä ole tarvetta juuri vastaväitteitä ihmettelyihisi esittää. itse kaivelen mielelläni luontaisesti uteliaana ihmisenä aiba syitä tai vaikuttamia tietynlaiseen käyttäytymiseen. Tuo Keskustan ja kommunistien hyvä suhde on perua vanhoilta ajoilta. Onhan niin, että Keskusta voi olla vallastaan niin suuresti kiitollinen kommunisteille, siis NKP:lle. Historian harrastajana hyvin tiedät, että Kekkonen oli pitkälti NL:n luomus sellaisena jona me hänet 40-luvulta alkane näimme ja koimme. Stalinin NL antoi valtakunnan avaimet Kekkoselle ja totta tosiaan niitä myös käytti. Ilman venäläisten jatkuvaa yhteispeliä ja tukea Kekkonen olisi vuonna 1962 todennaköisesti jo tipahtanut ja sen myötä Maalaisliitto/Kepun valta murentunut. Tämä erityissuhde NL:oon edellytti myös sitä, että Keskustan suhteet kotikommunisteihin pidettiin kunnossa. Tämä lyhyesti historiallisista vaikuttimista.
Sitten Marxiin. Kurjsitusmisteoria selittää kommunistien ja keskustajakannattajien yhteenkuuluvuutta. Kommunisteillahan kyse on ideologiasta, he pyrkivät kaikin keinoin vastustamaankin sitä, että oloja parannettaisiin. Eihän ollut sopivaa, että kapitalisti voisi saada jotain ansiota tästä. Vallankumousellista tilaa ei synny, jos olot parenevat. Tämän vuoksi demarit koettiin luokkapettureina, kun he juonivat yhdessä kapitalistien kanssa elintason nousua ja olojen parantumista. Demareita kiinnosti maallinen hyvä eli elintaso, kommunisteja kiihotti valta.
Keskustan Marx on hieman toiesenlainen. Valta kyllä kiihottaa suuresti Keskustaakin. Mutta näille keskustan kannattajille, siis ydinjoukolle, kysymys ei ollut kurjistumisesta samassa mielessä kuin kommunistille. Talonpoika oli ennen vauras ja arvostettu, mutta on sittemmin joutunut ns. alenevaan säätykiertoon. Talonpojan tulevaisuuden odotukset ovat myös epävarmat ja pessimistiset. Tällainen herättää katkerruutta, joka on sukua kommunistien katkeruudelle. Tällaisia yhteisä piirteiä ja vakuttimia löysin näin ensihätään.
Lopuksi tuosta Kokoomuksen uudesta puheenjohtajasta. En ole ehtinyt häntä niin kovin tarkkaan seurailla, mutta eilisen keskustelun perusteella sain heti sellaisen vaikutelman, että hänestä voisi tulla pitkäaikainen ja menestyvä puheenjohtaja Kokoomukselle. Jostain syystä minulle tulee hänestä Juha Rihtniemi mieleen. Rihtniemi oli minusta viimeisin todella vakuttava kokoomusjohtaja, mutta niin kaukaa kuin 60-luvulta. Kyllä tämä Kokoomus ihan kykypuolue on. Alexander Stubb on toinen, joka voi vielä politiikan saralla edetä pitkälle. Nämä kaksi uudistavat kyllä Kokoomuksen kasvoja kovasti. Stubb nyt ehkä jää täällä kotimaassa varjoon, kun hänet kuitenkin valitaan EU-parlamenttiin.
Nimimerkkini ole vaihtanut kuten huomaat. Tämä uusi on kondomisuoja kepuhäiriköitä vastaan. Tuskin alkavat retostelemaan täällä nimimerkillä "älä äänestä änkyräkepua". Tuttavallisesti minua voi tästedes kutsua ÄÄÄ:ksi.
Jo pienen pätkän luettuani oivalsin, että tämän kirjoittajan täytyy olla -- niin, nyt se ÄÄÄ!
Hyvä, että kytkit minun ruohonjuuritason ihmettelevän pohdintani laajempaan historialliseen yhteyteen ja taustoitit sitä myös tieteellisemmällä teorialla. Kiitoksia!
Liioittelet Anneli Jäätteenmäen merkitystä aivan tavattomasti. Ei hän useimmille keskustalaisille ole muita kummempi. Siinä mielessä hän on ollut tärkeä, että keskustalaiset ovat voineet antaa hänen kauttaan pienen näpäytyksen liian mahtipontisiksi nousseille sossuille. Se, että heistä Lipponen provosoitui, ei ole Jäättenmäen tai keskustan vika. Politiikka vaatii pinnaa ja kylmiä hermoja - on oma syy jos provosoituu.
Lipponen on kovista kokemuksistaan oppinut. Hänen olemukseensa on tullut viime aikoina aivan uudenlaista sovittelevuutta. Ensimmäistä kertaa hän ja Vanhanen näyttivät vierekkäin istuessaan tasavertaisilta kumppaneilta. Lipponen nyökytteli päätään hyväksyvästi Vanhasen puhuessa ja päinvastoin.
Heitä katsoessa tuli myös selväksi kumpi on pääministeri ja kumpi vain puolueen puheenjohtaja. Lipponen on vihdoinkin hyväksynyt valtansa menettämisen. Huomaa, että se on ikäänkuin kirvoittanut raskaan taakan hänen harteiltaan. Täytyy sanoa, että kyllä eilen nähty hyväntahtoisesti "muhoileva" Lipponen on miellyttävämpi näky kuin se pahantuulinen äijä, jota jouduimme niin kauan katselemaan. Olisiko hän myös hieman vasemmistolaisempi, kuin vielä vuosi sitten - kuin löytänyt uudelleen demariutensa?Ainakin hän tuntui toppuuttelevan Kataisen Nato-intoilua ja puhui työläisten puolustamisesta. -Tie miten vasemmalle hän radikalisoituu vanhoilla päivillään - menee vielä Erkki Tuomiojasta heittämällä ohi.
Vanhanen puolestaan on selvästi vapautunut alun kankeudestaan ja kantaa "hallitsijan viittaa" entistä rennommin ottein. Hän on alkanut kasvattaa karismaa virkamiesmäisen olemuksensa ympärille. Se, että hän ja Lipponen - päähallituspuolueiden johtajat - pärjäävät keskenään, on hyvä asia.
...sille, että Lipponen johtaa Vanhasen hallitusta ja keskustan eduskuntaryhmäkin on hiiren hiljaa, kun Heinäluoma valvoo, että kepun kansanedustajat noudattavat SDP:n puoluekuria, ja siinä välissä kirjoittaa Vanhaselle puheiden nuotit, että tämä pysyy Linjassa Lipposen kanssa, jolla siis on varaa nyökytellä päätään, kun Vnhanen lukee demareiden tekstejä.
varo sitten arvostelemasta Vanhasta tai hallitusta, - silloinhan arvostelet Paavo Lipposta.
...selväksi, kuka vie ja kuka vikisee. Vanhanen pysyi tarkasti Lipposen-Heinäluoman linjalla. Se näkyi Lipposen leppoisasta nyökyttelystä. Ei ihme, että mörökölli-Lipponen on menneisyyttä. Edes demarien oma ryhmä ei ole niin selvästi Lipposen linjan takana kuin on nykyinen Keskusta.
Ei minulla ole mitään syytä olla arvostelematta Lipposen hallitusta. Se vaan surettaa, että keskusta on koko historiansa ajan vastustanut porvarihallitusten muodostamista ja valitsee AINA demarit, kun sille tarjoutuu mahdollisuus hallituksen muodostamiseen tai jää oppositioon, elleivät demarit suostu yhteistyöhön.
Keskusta ei nimittäin ole koskaan tehnyt aitoa aloitetta kokoomuksen suuntaan porvarihallituksen muodostamiseksi, paitsi jos punamullan tie on syystä tai toisesta ollut tukossa nin kuin se oli 1987 ja 1991.
luet KKK:n kirjoituksia, huomaat hänen painottavan enemmänkin "täällä esiintyviä keskustalaisia" kuin keskutsapuoluelaisia yleensä.
Tänne todellakin on keskittynyt varsinainen annelikepukaarti, joka on sitten vahvistettu täysin järjettömillä parsa-kepuilla.
Lipposen ja Vanhasen myhäilystä ja samaamieltäolosta voi sanoa sen, että myös tuollainen käyttäytyminen ja jopa vastapuolen kunnioittaminen on OIKEAA politiikan tekemistä. Nuo repijät ja kaikesta sodan aikaansaavat tyypit ovat sitten niitä hetkellisiä tähdenlentoja, joilla ei ole poliittista jatkuvuutta eikä myöskään sen myötä mitään varteenotettavaa asemaa tämän Suomen rakentamisessa.
Edesmennyt isäni aikoinaan sanoi (kauppiaana): "muista, tuo asiakas tulee taas huomenna, mutta se riippuu sinusta, ei hänestä" ja se pitäisi kaikkien politiikkojenkin muistaa. Yhteistyötä tehdään huomennakin, mutta se riippuu sinusta, ei siitä toisesta.
Kyllä tuossa Vanhasta ja Lipposta koskevassa osuudessasi on ihan asiaa, näin se paljolti minunkin mielestäni on.
Mutta Jäätteenmäen merkitystä täällä nähtyyn en voi liioitella, sillä niin kova paikka tuo hänen putoamisensa - ja varsinkin sen todellisten, Jäätteenmäestä itsestään johtuneiden syiden myöntäminen - tuntuu monelle olevan. Onko mitään laitaa, mitään moraalia sellaisessa politiikassa, missä jollekin kostamista - ja vielä aivan epäoikeutetusti - pidetään tärkeimpänä tehtävänä. Niinhän täällä uhotaan, varmaan olet sen huomannut. Kyllä tuollainen on tuotava esille siten kuin sen toin, jotta kovapäisinkin edes hieman pysähtyisi ajattelemaan.
Hyvin viisas tuo Sinun näkemyksesi politiikasta. Minä uskon, että tuo näkemys on ollut paljolti johtotähtenä eri puolueiden parhaimpien poliitikkojen välisessä hyvässä yhteistyössä, mm. Kalevi Sorsan ja Johannes Virolaisen samoin kuin Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön kesken. Ja niin se taitaa olla nyt myös Matti Vanhasen ja Paavo Lipposen kesken. Nähdyn valossa on mielestäni perusteltua uskoa, että Anneli Jäätteenmäki ei olisi sellaiseen yhteistyöhenkeen päässyt enempää demari- kuin kokoomusjohtajienkaan kanssa.
Kiva, että huomasit minun kirjoituksissani lähes aina tekemäni eron keskustapuolueen ja täällä esiintyvien muka-keskustalaisten kesken. Sitä eroahan olen oikein tikun nokassa koettanut joskus näyttää.
Sinulta tuskin kannattaa kysyä, kuinka tullaan tuollaiseksi. Siis sanansuoltajaksi, jonka kilometriteksteissä ei esiinny yhtään oivallusta. Tylsämieliseksi tosikoksi, jolle kaikki jää asenteitten tasolle, jolle oikea ja väärä niin tiedollisessa kuin moraalisessakin mielessä ovat auktoriteettien sanelemia totuuksia. Jos tietäisit olevasi tuollainen, voisit vastata kysymykseen kuinka tulit tuollaiseksi. Mutta tuskin tajuat mitä olet.
Käytät palstoja estettomasti toisten kirjoittajien reposteluun. Jälleen tässä saamme todistaa miten me muut olemme luokittelusi kohteina. Olet nyt laatinut näitä rankkeerauskirjoitelmia jo useampia. Miksi? Kenelle nämä on tarkoitettu, kuka näistä hyötyy? Kirjoittajana olet itseäsi toistava ja kyvytön; kun on lukenut yhden kirjoitelmasi on lukenut ne kaikki. Tarvitsetko ehkä kirjoitusterapiaa? Peset naamasi, harjaat hampaasi, lankkaat saappaasi ja naputtelet kilometrijuttuja saadaksesi ajatuksesi jakaukselle?
Menetelmä jolla muita arvostelet on suorastaan kuvottava. Viiltelet sieltä täältä irrallisia lauseita ja kappaleita - joita usein et ole edes ymmärtänyt - ja panet ne todistamaan jotakin. Niiden pitäisi todistaa miten törkeitä, tyylittömiä ja typeriä vastapuolen ihmiset ovat. Ja siis paitsi kirjoittajina myös ihmisinä. Panet ihmisiä riviin kuin kersantti solttujaan - kun saa rivit ojennuksen, mukeltaa tyytyväisenä suutaan. Komentosanat vaihtuvat itsetärkeään ja -tyytyväiseen löpinään.
Tällaisen tekstin olit poiminut aiemmista kirjoituksista, ja käytit tätä todistaaksesi miten törkeästi sinua vastaan on hyökätty:
---------------------
""""Jarittelujen
Kirjoittanut: KKKuningas, 10.6.2004 klo 09.05
Mitäs tyhjänpäiväistä lötinää tämä on?
vai mikä lie, on taas kerran loistoesimerkki "tuollaisesta", oikea palstakepulaisen prototyyppi. Heille on tyypillistä, että mihinkään asialliseen argumentointiin he eivät pysty, vaan käyvät mielipiteen esittäjän henkilön kimppuun. Typerään räkyttämiseen tuntuvat rahkeet riittävän, muttei sen enempään. Ja joku esitti täällä kerran, että kepun äänestäjät ovat keskimääräistä älykkäämpiä. Voihan se olla niinnii, mutta hyvin he sen järkensä pystyvät salaamaan. Vastenmielistä porukkaa.
Kun tämä KKKilometriKKKuningas ottaa jonkun tekstistä yhden (1) lauseen ("Mitäs tyhjänpäiväistä lötinää tämä on?") ja saa siitä aikaan kymmeniä rivejä täysin asiatonta ja tyhjän päällä olevaa tekstiä, kommunistileimoineen kaikkineen, miten joku voi ottaa hänen raapustelmiaan niin todesta, että yrittää niiden pohjalta vääntää keskustelua esim. keskustalaisista.
Kyllähän siitä keskustelusta sitten tulee tuollaista ihan käsittämätöntä kommunistiksi tai kepuliksi leimaamista, yms. Kun sellaisessa ei ensinnäkään ole mitään perää, koska kukaan täällä ei tiedä toistensa taustoja, eikä toisekseen siten synny edes mitään asiakeskustelua mistään, mitä virkaa on kuohutella tunteita, joita tuollaiset epäasiallisuudet ovat mielessä kirvoittaneet.
Mielestäni tämä KKK kokee ansiottoman arvonnousun jos joku ottaa hänen ylipitkät itsekeskeiset ja asiattomat juttunsa tosissaan.
Pidät siis asiattomina kirjoituksia, joiden sisältö ei miellytä sinua ja alat sättiä kirjoittajaa, kun et pysty sanomaan mitään hänen tekstinsä sisällöstä.
Jos noin on, niin olet ihan tyypillinen tämän palstan keppulinreppana, jotka yleisimmin purkavat kiukkuaan demareihin, koska nämä hyvää hyvyyttään hyväksyivät kepun mukaansa hallitukseensa, kun muuten olisi voinut tulla porvarihallitus, mitä te raukat kepulaiset ette ole koskaan halunneet.
Madelkaa siis Lipposen edessä, mutta älkää nyt ihmeessä valehdelko itsellenne, että teillä olisi jotain päätösvaltaa politiikassa sillä, että räkytätte Lipposesta niin kuin hän olisi muka joku keskustan vastustaja.
Jumalauta, kun Jäätteenmäki repi sukkahousunsakin anellessaan Lipposta ulkoministeriksi omaan hallitukseensa eikä siitä ole aikaa kuin reilu vuosi. Sis huomaa: ULKOMINISTERIKSI ja vain muutamia viikkoja sen jälkeen, kun sama Jäätteenmäki oli väittänyt valheellisesti, että Lipponen olisi ollut liittämässä Suomea salaa johonkin "sotakoalitioon".
On se todellakin normaalille järjelle käsittämätöntä mitä te täällä kirjoittelette, kun jutuista paistaa aivan täydellisen sataprosenttinen tietämättömyys ja kovien faktojen sivuuttaminen.
Johan sen näki sokea Reettakin kuinka Vanhanen tv-panelissa vilkuili koko ajan joka lauseen kohdalla, että nyökkääkö Lipponen hyväksyvästi sille, mitä hän sanoo ennen kuin jatkoi puhettaan
Lipposen tekemä typerä ulkopoliittinen moka, jonka seurauksena Bush kiitti häntä Suomen hallituksen liittymisestä koalitioon, on asia joka ei kosketa vain jonkin tietyn puolueen jäseniä tai kannattajia. Se koskettaa koko Suomen kansaa.
Tämän asian vääristäminen niin että sitä pidetään vain kepu-demarit -paikallisooteluna tai että Irak-politiikassa tapahtuneeseen Lipposen arviointivirheeseen sekoitetaan se miten Jäätteenmäki veti asian esille, on lähtökohdissaan väärää arviointia.
Kun Lipponen hymyili typerästi Bushia kätellen Valkoisen talon pihalla ja mökelsi: "Suomen kansa tukee politiikkaanne", se oli kuin olisi heittänyt märällä rätillä miltei jokaista suomalaista. Samaan aikaan tehty mielipidetutkimus kertoi, että kansalaisista 80% oli Irakiin kohdistuvia sotatoimia vastaan.
Nämä ovat ainoat kovat faktat Suomen Irak-politiikasta, joka uhkasi mennä täysin väärille raiteille ellei Lipposen typerehtimistä olisi vedetty vahvasti esiin. Asiasta heti Lipposen USA-vierailun jälkeen tehty eduskuntakyselyhän ei johtanut muuta kuin kiertelevään vastaukseen.
Useimmista täällä esilletuoduista jutuista paistaa aivan täydellisen sataprosenttinen tietämättömyys ja kovien faktojen sivuuttaminen. Kuten sinunkin jutustasi.
Lipposen amerikka- ja NATO-myönteinen hölmöily on yksi asia, kotimaan puoluepolitiikka toinen. Siitä että Lipponen meni myymään Suomen ja suomalaiset Bushin koalitiolle on seurauksia koko kansalle, ei vain joidenkin hiekkalaatikollaan keskenään älyttömästi nahistelevien puolueiden edustajille.
...sen johtopäätöksistä ei ollut ainutkaan totta.
Suomi nimittäin ei ole liittynyt (eikä Lipponen yrittänyt liittää Suomea) siihen koalitioon, mitä Jäätteenmäki tarkoitti kuukausia myöhemmin, kun sota jo oli ovella ja mielipidetutkimukset vastustivat USAa.
Kun Lipponen kiitteli Bushia, hän kiitteli Bushia todella aiheellisesti, sillä joulukuussa 2002 Bush oli päättänyt viedä asian YK:n käsittelyyn.
On siis aivan jäätteenmäkimäistä jälkiviisastelua ja vääristelevää populismia väitää, että Lipponen olisi joulukuussa 2002 kiittänyt Bushia siitä politiikasta, josta media kohisi maaliskuussa 2003, kun noina aikoina vallitsi Irak-kysymyksen suhteen kaksi täysin eri tilannetta.
Joulukuussa 2002 Suomi ja USA olivat todella yhtä mieltä siitä, että Irakin sodasta tulee päätää YK:ssa, mistä kiitokset johtuivat.
Maaliskuuhun 2003 päästyämme olivat Saksa, ranska, venäjä, Kiina ja muutamat muut maata ajaneet Bushin liittolaisineen siihen tilanteeseen, että heidän oli pakko vetää päätöslauselmaehdotuksensa pois YK:sta, koska se ei olisi mennyt läpi ja ryhtyä sotimaan ilman YK:n lupaa, jonka Suomi siis oli tuominnut jo joulukuussa 2002.
Oletan, että olet syystä tai toisesta hyvin USA-vastainen, kun väität, että "Lipponen meni myymään Suomen USA:n sotakoalitiolle", mikä on asiana ihan täyttä paskaa, todella pelkkää mielikuvitustasi.
Jos tuossa olisi ollut totta edes tilkka, niin Jäätteenmäki olisi edelleen pääministeri ja Lipponen olisi tuomittu valtakunnanoikeudessa jo kuukausia sitten.
Vähin mitä olisi tapahtunut olisi se, että keskusta olisi totaalisesti kieltäytynyt erottamasta pääministeriään, jos tämä olisi puhunut totta ja Lipponen siis siinä tapauksessa valehdellut.
Mutta koska tunnen sen verran keskustaakin, niin voin sanoa, ettei siellä todellakaan alistuttu mihinkään demareiden painostukseen, vaan todettiin Jäätteenmäki vääräksi henkilöksi johtamaan hallitusta ja puoluetta ja hänet siirrettiin hienotunteisesti epäonnistuneiden poliitikkojen omaan kehään, Brysseliin, jossa osaavammat virkamiehet ja asiansa hallitsevat komissaarit pitävät huolen, ettei edes Jäätteenmäki pääse tyrimään Suomea vahingoittavalla tavalla, mitä hän herra paratkoon teki eduskunnassa tämän tästä.
Näin minä Sinua ohimennen arvioin avauksessani:
>>Muutama päivä sitten täällä kirjoitteli lukeneelta ja jopa intellektuellilta vaikuttanut, mutta ilmeisesti melko nuori henkilö. Pitkillä ja varsin taidokkailla kirjoituksillaan hän mm. kävi ”kaksintaistelua” nimimerkki ”mielipidepankin” kanssa. Hänen maailmankuvansa oli täysin kommunistinen. Näkemyksiään hän perusteli tunnettujen nykyvasemmistolaisten ”ajattelijoiden” ajatuksilla ja eräät hänen ilmeiset tavoitteensa olivat jo vanhempaa perua, itsensä ”parta-Kallen” eli Karl Marxin esittämiä.
Ei siis päästä edes ensimmäistä riviä eikä ensimmäistä lähtökohtaa pitemmälle, kun jo mennään täysin metsään. Sanoin että Lipposen moka on asia, jolla on merkitystä muillekin kuin paikallisottelua kepu-demarit käyville poliittisen hiekkalaatikkomme leikkijöille.
On ihan se ja sama mitä me nyt selitämme Lipposen tarkoittaneen veljeilyssään, on ihan se ja sama mitä Jäätteenmäen tulkinnat olivat - ainoa millä on merkitystä on se että mentiin vaikka ei olisi pitänyt mennä ja nuoltiin niin että Bush sai aiheen kiittää Suomea koalitioon liittymisestä. Tämä riittää USA:n vihollisille, varsinkin kun tätä veljeilyä jatkettiin osallistumalla Grossmannin kokoukseen ja lojaalitetti tunnustettiin vielä erityisessä Pentagonin järjestämässä uskollisuudentunnustusoperaatiossa, "Uhkaavassa taivaanrannassa", jonka mukaisesti irakilaisdiplomaatit karkoitettiin.
Ei siis millään mene viesti perille? USA oli antanut ulkopoliittisen ohjelmajulistuksen, jossa se ilmoitti ottavansa omankädenoikeuden "ennaltaehkäiseviin iskuihin" ja toimivansa tarpeen vaatiessa ilman YK:a ottamalla itse "johtajuuden" ja muodostamalla tuekseen "samanmielisten valtioiden koalition". Tämä on ainoa - sanon toistamiseen: ainoa tausta, jolta USA:n vihoilliset arvioivat sitä kuka on USA:n sotakoalition tukija kuka ei. Ja oma tyhmä Lipposemme meni ja antoi Bushille tilaisuuden liittää meidät koalitioon.
Siinä eivät siis merkitse mitkään omat yrityksemme seliseliselitellä sanan "koalitio" eri vivahteita tai siirtää kysymys Lipposen typerästä varomattomnuudesta siihen poliittiseen kohuun joka Jäätteenmäen ympärille nostettiin.
USA:lla on vihollisensa - ja olematta itse sellainen voi sanoa että aiheesta. Kaikki eivät hyväksy sitä että USA tunkeutuu öljyalueille, aikaansaa kymmenentuhatta siviiliuhria, syrjäyttää verisen diktaattorin eli entisen vasallinsa pannakseen pystyyn uuden itselleen lojaalisemman nukkehallituksen, syyllistyy kuitenkin jo kolme kuukautta maata miehitettyään kidutuksiin samoissa kammioissa joissa Saddamkin ihmisiä kidutti... USA:n liittolaiseksi ei pidä mennä niin kauan kun sillä on YK:n ja kansainvälisen oikeuden sivuuttavat ohjelmansa, niin kauan kun se ei osaa kunnioittaa ihmisoikeuksia ja niin kauan kun se maailmanpoliisin roolissaan käyttäytyy kuin maailmanroisto. Lipposenkin pitäisi korjata nuoleskelunsa ja todeta jollakin kansainvälisellä julkisella areenalla ääneen että Bushin sotapolitiikka on ollut tekopyhiin valheisiin perustunutta ja moraalisesti tuomittavaa - näin Lipponen voisi edes hieman hyvittää sitä uhkaa jonka hän typerehtimisellään on Suomen päälle vetänyt.
>> Sinä olet eri mieltä: silloin tiedän onnistuneeni varsin hyvin ja olevani oikealla asialla!
Tästähän olen nimenomaan samaa mieltä. Sanoin että omahyväisyytesi on ylittämätöntä, eli siis tosiaan kuvittelet onnistuneesi, ja varmaan myös kuvittelet, että sinulla on ihan asiaakin.
Kertaus usein auttaa panemaan oman mielikuvituksen tosiasioiden puitteisiin. Jos siis luet edellisen jutun ajatuksella uudelleen, niin huomaat a) ettei Lipponen mokannut ja b) että mokan teki Jäätteenmäki.
On siis ihan sama selitätkö samoja mielikuvitelmiasi kuin olet jo useita viikkoja selvitellyt, koska niiltä puuttuu täysin pohja tosiasioiden puolella.
Asiassa ehkä auttaisi, jos pitäisit erillään Suomen ulkopolitiikan faktat ja tunteesi USAa ja Lipposta kohtaan. minäkään nimittäin en pidä ollenkaan USA:n touhuista. Onneksi jotain toivoa on ilmassa, kun Bush näyttää jäävän kannatuksessa Kerryn taakse jo nyt. Siellähän nimittäin vaihtuu pressan mukana koko esikunta ja neuvonantajat, joten ehkä voimme siirtää Bushin ryntäilyt posliinikaupassa vihdoinkin historiaan.
Selityksesi USAn sotakoalitioista muuten pitää varmaan paikkansa, mutta sanon tämänkin toistamiseen, että menisi joskus perille: Sillä, mikä on sinun määritelmäsi koalitio-termin sisällöstä, ei ole yhtään mitään merkitystä sen kannalta, millaista vahinkoa Jäätteenmäen vääristelevät väitteet saivat aikaan, kun koko ulkopoliittisen johdon piti tulla mediaan slvittämään, etteivät Jäätteenmäen väitteet pidä paikkaansa.
Jopa USA:n ulkoministeriöltä ja Helsingin suurlähettiläältä piti pyytää lausunnot, että heille ei ole koskaan ollut mitään epäselvää, miten Suomi suhtautuu Irakin sotaan: "Lupa on saatava YK:sta, muu on tuomittavaa".
Joten sillä on todella äänestäjien mielukuvien kannalta ratkaiseva merkitys käytettiinkö koalitio-termiä joulukuussa 2002, kun USA oli viemässä asiaa YK:n käsittelyyn vai maaliskuussa 2003, kun sota oli juuri syttymässä.
Luin muuten jostain, että USAssa oli tehty päätös hyökätä Irakiin jo heinäkuussa 2001, mutta hyökkäyksen toteuttamisessa oli sitten vain erilaisia vaiheita, kun sille piti saada nimenomaan "koalitio" tukijoita ja joulukuussa 2002 jopa YK:kin mukaan.
Mutta Suomi siis ei ole koskaan liittynyt sellaiseen koalitioon, joka toimisi ilman YK:n mandaattia. Tämän faktan voit ihan ensiksi painaa mieleesi.
mikä tuossa sinun ja monen muunkin moneen kertaan rautalangasta vääntämälläkin todistetulla Lipposen välittämässä VIRALLISESSA Suomen kannassa on sellaista, ettei se mene näiden kepukaartilaisten kaaliin?
Jos joku pystyy toteennäyttämään jotain muuta, niin näyttäköön ihmeessä. Eduskunnassa annetun selvityksen on hyväksyneet kaikki asiaa tiedustelleet, miksi se ei siis kelpaa tavallisille poluntallaajille, joilla ei ole läheskään yhtä paljon "sisäpiirien" tietoa.
...heillä on joku päähänpinttymä, jossa Jäätteenmäki on rauhanenkeli ja Lipponen Bushin kanssa sotahulluja ukkoja. Sitten vaan kootaan faktoja näihin kahteen piikkiin valikoiden, että juttu näyttäisi uskottavammalta.
Eniten minua on ihmetyttänyt kuitenkin se Jäätteenmäen suunnaton typeryys, ettei hän voinut vaalien jälkeen selkeästi sanoa, että "minä liioittelin, niin kuin vaaleissa on tapana, mutta eihän Lipponen Suomea mihinkään sotaan ollut liittämässä eikä edes antanut väärää kuvaa ulkopolitiikastamme, vaikka niin sanoinkin."
Ja jos äätteenmäki olisi tuon lisäksi sanonut heti julkisuuteen, että "olin pyytänyt taustapapereita mm. Martti Manniselta ja sain niitä runsaasti, mutta minulle tuli yllätyksenä, että siinä runsaassa tietomäärässä oli aineistoa, joka oli julistettu salaiseksi", niin ehkä meillä olisi edelleen Suomen ensimmäinen naispääminiasteri vallassa.
ja homma olisi hoitunut ennenkaikkea demokratian pelisääntöjen puitteissa. Olen ennenkin todennut, että Anneli.raukka ei hallitse politiikan pelaamista. Se on kovempaa hommaa, kuin pelkkä istuminen eduskunnassa.
Jäätteenmäki ei todellakaan osaa politiikan pelaamista, vaan on näyttänyt kuvittelevan, että politiikka on samaa kuin terrieri tarttuu jonkun persauksiin eikä päästä irti ei millään.
Minusta Jäätteenmäki on menetellyt hyvin lyhytnäköisesti monissa asioissa, joissa hän on jatkamistaan jatkanut jankuttavaa inttämistään, vaikka asia on jo moneen kertaan puitu ja koko eduskunta jo nauraa hänelle. Noita loukkaantuneita irvistyksiä näki televisiossa viimeisen parin vuoden aikana aika usein.
Mutta ehkä tuo politiikan tyyli "että sanotaan suoraan, mitä ajatellaan" sopii äänten kalasteluun, mutta ei sovi enää poliittiseen yhteistyöhön, jos näille asioille ei osaa tehdä eroa.
EU:n parlamentissa nimittäin ei saa aikaan yhtään mitään, ellei pysty luomaan itselleen hyvää suhdeverkostoa muiden maiden meppeihin ja etenkin virkamiehiin. Epäilen, että tämä osaaminen puuttuu Jäätteenmäeltä täysin.
Lukaisepa nyt jostain ihan pikapika uudelleen mikä on tärkeää ja mikä ei.
Se mitä me täällä keskenämme kinastelemme itse kehittelemiämme tulkintoja koalitio-termille on USA:n vihollisten kannalta ihan yks hailee. Vain se merkitsee mitä koalitio heille merkitsee.
Eivätkä USA:n viholliset - haluatko että määrittelen heidätkin uudelleen? - käsitä koalitiolla mitään muuta kuin sitä minkä USA omassa härskissä - sanonko tämän uudelleen, tämä on sana jonka olen ottanut kansainvälisen oikeuden asiantuntijan suusta: härskissä - ulkopoliittisessa ohjelmanjulistuksessaan mainitsee. Siksi Lipposen ei olisi pitänyt päästää sitä virhettä tapahtumaan, että Bush olisi saanut tilaisuuden kiittää Suomen hallitusta liittymisestä koalitioon.
Voit maailman tappiin jauhaa siitä miten Lipponen itse tai hänen puolustalijansa selseliselittävät koalitio-termiä, ja voit maailman tappiin kerrata täällä käytyä paikallisottelua kepu-demarit.
Asia USA:n vihollisten kannalta ei miksikään siitä muutu. Lipponen meni veljeilyssään liian pitkälle. Tämä erehdyttiin vielä varmistamaan osallistumalla Grossmannin kokoukseen ja varsinkin vastamalla myöteisesti Pentagonin diplomaattikarkoitusoperaatioon.
Faktat ovat faktoja vain kun määritellään kenen silmin maailmaa katsotaan. Sinulle ei kertakaikkiaan mene perille se että tässä yhteydessä ainoa tärkeä ja huomioonotettava näkökulma on se mitä USA:n viholliset ajattelevat.
Lukaisepa kirjoitetaan muuten yhdellä p:llä.
oleminen kansanedustajana ei ole sama asia kuin oleminen politiikkona. Politiikot, puolueista riippumatta, osaavat hommansa ja nauttivat useimmiten myös vastapuolen politiikkojen arvostusta. Politiikot saavat aikaan isoja asioita ja myös pystyvät niitä hoitamaan. Useat kansanedustajat kasvavat uransa aikana politiikoiksi, muttei suinkaan kaikki.
Sinne EU:hunkin tulisi saada politiikkoja, ei julkkuja tai "pelkkiä" kansanedustajia tai vastaavia. Esim. Anneli ei ole politiikko. Nykyisellään tuntuu olevan ihan sama, ketkä 14 siellä on kuulemassa isompien määräyksiä aivan kuten kotimaisessa kunnallispolitiikassa, jossa ryhmäkuri ajaa ohi viisaiden ratkaisujen.
Maailmaa kannattaa katsoa ihan omin silmin ja tosiasiat tosiasioiksi tunnustaen.
Koko tätä keskustelua ei nimittäin olisi käyty, ellei Jäätteenmäki olisi vääristelyillään alottanut kepu-demarit ottelua mediassa ja oikeudenkäyntifarsseja sen jälkeen.
Tärkeää asiassa on vain hyvin vähän, mutta nämä asiat pitää tunnusta faktoiksi, ennen kuin antaa mielikuvituksen lentää:
1. Suomi ei ole koskaan liittynyt mihinkään koalitioon, jolla ei olisi YK:n mandaattia.
2. Lipponen ei ole edes yrittänyt liittää Suomea mihinkään, mitä ei olisi käsitelty ja ennalta hyväksytty koko ulkopoliittisen johdon toimesta.
3. Kummastakaan yllä olevasta asiasta ei ole koskaan syntynyt mitään väärinkäsityst USAssa eikä muuallakaan sen seurauksena, mitä Lipponen on puhunut.
4. Asioista syntyi paljonkin väärinkäsityksiä, joita piti ruveta oikomaan sen jälkeen, kun Jäätteenmäki keksi ryhtyä vääristelemään em. asioilla.
Voit siis nostaa mielikuvitusväitteittesi tueksi, mitä tahansa muita tapahtumia taikka USA:n tai sen vihollisten määrittelyjä koalitio-käsitteestä, mutta niillä nyt vaan ei ole mitään merkitystä enää sen jälkeen, kun yllä olevat neljä perusasiaa on todettu faktoiksi.
Minäkin pidän poliitikkona sellaista henkilöä, jolla on visio siitä, mille mallille asiat pitäisi saada muutetuksi ja sitten taito viedä noita asioita eteenpäin yhteistyössä muiden parlamentaarista valtaa käyttävien kanssa.
Politiikka on yhteisten tavoitteiden toteuttamista yhteistyössä niin kauan kuin yhdelläkään puolueella ei ole ehdotonta enemmistöä yksinään.
Etujen kähmimista omille kannattajille en pidä politiikkana, vaan politikoimisena.
Veljet tai siskot, no, sanotaan hyvin aiheeseen perehtyneet henkilöt ovat käyneet tässä mielenkiintoisen keskustelun! Hyviä huomioita ja vastaansanomattomia päätelmiä! Tällaista voidaan kutsua keskusteluksi, mitä näille saiteilla tarvitaan. Hyvä, että pitkällä jaarituksellani edesautoin tällaisen syntymistä. Kiitoksia Teille kummallekin!
Veljet tai siskot, no, sanotaan hyvin aiheeseen perehtyneet henkilöt ovat käyneet tässä mielenkiintoisen keskustelun! Hyviä huomioita ja vastaansanomattomia päätelmiä! Tällaista voidaan kutsua keskusteluksi, mitä näille saiteilla tarvitaan. Hyvä, että pitkällä jaarituksellani edesautoin tällaisen syntymistä. Kiitoksia Teille kummallekin!
Juuri noin se on! Ties kuinka monennen kerran se täällä sanotaan, olet sanonut Sinä (luulen tunnistavani), olen minä (en varmaan noin napakasti, vaan tapani mukaan pitemmän kaavan mukaan pyrkien näkemystäni tietyillä faktoilla todistelemaan) ja on sanonut joku muukin. Ei vain näy menevän perille.
Miksi h-tissä tuo totuus on niin vaikea ymmärtää? Eivät nuo kaikki voi ihan tyhmiä olla. Tämäkin vastaväittäjäsi vaikuttaa kirjoitustyylistäänkin päätellen sellaiselta, jonka pitäisi olla kyllin fiksu tuon yksinkertaisen totuuden ymmärtääkseen.
Ei liene kyse ymmärryksen puutteesta, vaan siitä, että ei ole kanttia myöntää sitä todeksi, minkä itsekin todeksi tajuaa. Miksi näin? No siksi, että kun on hirttäytynyt tiettyyn oksaan, niin roikutaan siinä niin kauan kuin oksa kestää. Kun tiedetään, miten on jo käynyt noille idoleille tai ihanteille ja kokee itsensä petetyksi, ei ole enää niin väliä sen jälkeisestä... Ensimmäinen päivähän se kuulemma on vaikein hirressäkin..... Tätä koetin hieman toisin sanoin selittää syyksi jo avauksessani. Uskoni oikeassaolooni vain kasvaa!
äiti, sanotan. Kenen muun kohdalla tahansa sen uskoisin, mutta sinun kohdallasi luulen että tämä johtuu pelkästään kykenemättömyydestä.
huomannut, kuinka KKK on tietomääränsä lisäksi vielä kohteliaskin. Hänhän henkilökohtaisesti antoi tunnustusta kahdelle eri keskustelijalle.
Tuohon pystyy vain upseeri ja herrasmies, noin sekä kuvaannollisesti että todellisesti sanottuna.
Minusta keskustelupalstojen yksi ominaispiirre on siinä, että aika harva haluaa keskustella asioista, mutta sitä useampi haluaa omista syistään leimata ihmisiä.
Ja sitten kun nämä kaksi eri keskustelijatyyppiä alkavat kinata, niin syntyy hankaluuksia siinä, että toinen yrittää selittää, miten asiat ovat tapahtuneet, mutta toinen vaan koettaa lokeroida tätä ensimäistä demariksi, kepulaiseksi, lipposfaniksi, ties miksi, ja inttää omaa fanaattista uskoaan siihen, minkä on uskonsa perusteella päättänyt olevan "totta".
Ilmeisesti politiikka aihealueena on sellainen, että se vetää näitä kylähulluja, joilla on joku vihan kohde tai vastustajan provosoinnin tarve taikka muu oman minänsä tyydyttämisen tarve, että heitä on näillä saiteilla enemmän kuin niitä, jotka haluaisivat keskustella asioista ja vaihtaa mielipiteitä siitä, mikä politiikassa on olennaista.
Onneksi itse tunnen "elävässä elämässä" riittävän paljon todella aitoja keskustalaisia, ettei minun tarvitse pelätä loukkaavani keskustaa tai keskustalaisia, jos näillä saiteilla panen joskus vähän piikikkäästi hanttiin näille "keskustalaisille", jotka täällä mellastavat keskustan vahingoksi.
Itse olen sitoutumaton antisosialisti - lähinnä kokoomuslainen - vaikken kaikesta kokoomuksen politiikasta tykkääkään. Vaalikoneissa saan nyt parhaat 78-65% osumat liberaaleihin, rkp:hen ja myös kokoomukseen, joskus tule joku demarikin vastaan n. 60% osumalla, mutta sitä pidän sattumana. ;-)
Koivistoa vastaan olen pelannut usein lentopalloa, Ahtisaaren asiantuntemusta arvostan edelleen. Esko Ahosta odotin enemmän, kun Paavo Väyrynen oli minusta täysi kusipää Johannes Virolaisen seuraajana, ja nyt luotan edelleen, että Matti Vanhanen saisi keskustan ylös siitä alennuksesta, mihin Keskustan "satraappien", Hokkasen ja Laatikaisen hölmöily pudotti puolueen Jäätteenmäen puheenjohtajaksi nostamisen jälkeen.
Demareista puhuttaessa, minusta Lipponen on asialinjalla, Tuomioja nuija, Arja Alho hömppä, Virpa Puisto... en sano mittään, mutta vastaavan listan voisin esittää kokoomuksesta. En nimittäin ikinä äänestäisi Eeva-Riitta siitosta enkä Sirpa Pietikäistä yhtään mihinkään, vaikka Jyrki Kataiseen en ots atoistaiseksi mitään ennakkokantaa. Odottelen, mitä asioita mies alkaa nostaa esiin.
Näin on. Samaa mieltä olisi Jäbäkin. ;-)
pässinpäistä väittelyä. No otetaan vielä keran ihan kohta kohdalta:
>>> 1. Suomi ei ole koskaan liittynyt mihinkään koalitioon, jolla ei olisi YK:n mandaattia.
Siis kenen mielestä? USA:n vihollisten? Oletko kysynyt? Keneltä?
>>> 2. Lipponen ei ole edes yrittänyt liittää Suomea mihinkään, mitä ei olisi käsitelty ja ennalta hyväksytty koko ulkopoliittisen johdon toimesta.
Siis kenen mielestä? USA:n vihollisten? Oletko kysynyt? Keneltä?
>>> 3. Kummastakaan yllä olevasta asiasta ei ole koskaan syntynyt mitään väärinkäsityst USAssa eikä muuallakaan sen seurauksena, mitä Lipponen on puhunut.
Siis missä ei ole syntynyt mitä käsityksiä? Mistä sinä tämän tiedät? Miksi luulet etteivät USA:n viholliset osaa laskea yhteen yksi ynnä yksi? Siis mitä se voi tarkoittaa että Lipponen halaili Bushia, että Grossmannin kokoukseen osallistuttiin, että Pentagonin operaatioon suostuttiin, että vielä hyökkäyspäivänä piti erikseen tarkastaa ettei enää olla koalition listoilla, että Wärtsilä ja Nokia tekevät businessta Irakiin, että suomalaisella yksityisellä kauppavaltuuskunnalla oli ulkoministeriömme diplomaattituki, että sisäministeriömme kouluttaa poliiseja irakilaisista miehityshallinnon käyttöön, että aiemmin vain ehdottomasti YK:n toimeksiaannoilla toiminut Helena Ranta annetaan asiantuntijaksi Suomen hallituksen toimesta koalition käyttöön...? Missä on se "virallinen" linja joka toimii ainoastaan YK:n kautta? Kerro, herra ehdoton lipposuskovainen.
>>> 4. Asioista syntyi paljonkin väärinkäsityksiä, joita piti ruveta oikomaan sen jälkeen, kun Jäätteenmäki keksi ryhtyä vääristelemään em. asioilla.
Ja koshan esim. yllämainitut pikkujutut oikaistaan? Koska oikaistaan mahdollisesti maailmalla USA:n vihollisille syntynyt ja yhä syntyvä väärä kuva siitä ettemme kuuluisi koalitiooon ja tukisi sitä? Koska itse avaintöppäilijä Lipponen esittää ensimmäisen Bushin valheellisin perustein tekemää hyökkäystä arvostelevan lausunnon? (UTVA:n lausunnon mukaan - sen joka korjattiin heti 7.3.03 kun Jäätteenmäki oli vaalitentissä ottanut Irak-politiikan puheeksi - Suomi ei pidä väkivaltaista hyökkäystä hyväksyttävänä. Koska Lipponen sanoo tämän ensimmäisen kerran ääneen?) Koska tuomitaan Irakissa miehittäjän toimesta tehdyt ihmisoikeusrikkomukset? Lipponen, hohoii! Miksi et anna äänesi kuulua - virallisen linjamme mukaan!! Kansalaiset odottavat sinulta nyt virallisen linjan mukaisia lausuntoja!! Hohoiii!
On se harvinaista herkkua, että näillä saiteilla syntyy dialogia jonkin konkreettisen asian ympäriltä, kun saitin keppulinreppanoiden enemmistö yrittää mollata keskustelukumppaninsa maan rakoon.
Sinun avauksesi muuten antavat joskus mahdollisuuksia siihen, että juttu lähtee rönsyilemään, kuten se nyt teki, mikä ei ole poissuljettu näiden saittien tehtävistä sekään.
Sosialidemokraattien Mikko Elo heitti ensimmäiseksi epäilyksen varjon Lipposen USA:n matkalla käymien keskustelujen ylle tekemällä asiasta kyselyn eduskunnassa kahden muun edustajatoverinsa kanssa, joista kumpikaan ei ollut muuten keskustalainen.
Lipponen vastaus ei kyennyt hälventämään epäilyjä ja kuiskuttelu asiasta jatkui. Jäätteenmäki otti sen vaaliaseeksi, vaikka SDP:n mahdin tuntevat häntä siitä varoittivat.
Nyt voi sanoa, että Jäätteenmäen ottama riski kannatti. Se ei ole myöskään jättänyt syviä haavoja. Vanhanen ja Lipponen pelaavat nykyään mainiosti yhteen niin kuin hyvien hallituskumppanien pitääkin.
Jotta keskustan johtama punamultahallitus olisi tullut mahdolliseksi, keskustan piti tehdä minkä se teki. Se odotti kärsivällisesti tilaisuuttaan ja iski kuin salama havaitsemaansa heikkoon kohtaan.
Keskustan harjoittama lempeä pakotus on saanut ensialkuun yrmeänä vastaanhangoitelleen sosialistijohtajan pehmenemään. Lipponen näyttää tänä päivänä olevan yhteistyökykyinen ja osaansa tyytyväinen mies.
Kyse on nimenomaan tyylipisteistä. Ei voittajista eikä häviäjistä, jos keskustelun sisällön sujuvasta etenemisestä on kyse.
Minusta nämä saitit voisivat toimia juuri näin. Yksi aloittaa, toiset jatkavat AIHEESTA (jos haluavat), mutta aihetta eteenpäin kuljettaen.
Ei se haittaa, jos alkuperäinen aihe alkaa jäädä taustalle ja dialogi ryhtyy etenemään omilla ehdoillaan, kunhan keskustelijat vaihtavat mielipiteitä jostain asiasta, mihin edellinen viesti antoi aiheen eivätkä ryhdy nimittelemään toisiaan.
Niinhän keskustelua käydään kuppiloissakin. napataan kiinni sanasta tai lauseesta ja jatketaan siitä. luontevasti. Ilman tarkoitusta loukata ketään.
1. & 2. Suomi ei ole kenekään valtion mielestä koskaan liittynyt Jäätteenmäen tai sinun tarkoittamaasi koalitioon.
3. Väärinkäsitysten mahdollisuudet 1. ja 2. kohdista kysyttiin varta vasten sekä USAn ulkoministeriöstä, että USAn Suomen suurlähettiläältä. kumpoikin todisti julkisesti, ettei USAlla ole mitään epäselvää siitä, että Suomi edellyttää YK:n mandaattia Irakin vastaisille toimille ja pitää tuomittavana toimintaa Irakia vastaan ilman YK:n mandaattia.
4. Koska väärinkäsityksiä ei siis ollut syntynyt, niin mahdolliset väärinkäsitykset syntyivät vasta siinä vaiheessa, kun Jäätteenäki alkoi vääristellä asiaa 3-4 kuukautta sen jälkeen, kun keskustelut oli käyty.
Koeta siis pitää erillään tunteesi USAa ja Irakia kohtaan siitä, mistä asiassa on oikeasti kyse.
Uskon nimittäin, että haluat tuomita USAn toimet Irakissa. Niin minäkin. Mutta älä nyt hyvä hölmö siihen sotke viime vaalikampanjan valheellisia sekoiluja, vaikka mielesi kuinka tekisi, sillä ne faktat, joita olen monasti tuonut sinulle esiin, osoittavat, että USA toimii tavallaan, mutta Suomikin omalla tavallaan - puolueetomasti.
Eivät ole näkemyksesi kaukana omistani, pikemmin päinvastoin, vaikka Sinä tunnustaudut antisosialistiksi ja minä asevelisosialistiksi!
Lähes kaikkeen tuossa sanomaasi voin yhtyä. Jopa siihenkin, että myös minä olen tuntenut melko läheisesti muutamia keskustalaisia vaikuttajia, ja he ovat olleet ihan kelpoihmisiä (sanon, näin, kun ajattelen ennen muita erästä ministerinäkin toiminutta keskustalaista naista, jonka tunsin hyvin työyhteyksissäni). Ei näiden kepulaisten perusteella voi kaikkia keskustalaisia arvostella, vaikka kyllä puolueen ohjelmissa ja tavoitteissa on paljon sellaista, mitä minä en hyväksy. Mieluummin sinipuna!
siis loppui?
Valitettavasti maailmalla pelataan edelleen. En toivo sitä että maalina olemme me. Jos Lipponen olisi toiminut kuten edes alkeelliset taidot omaava neuvottelija olisi käytettävissä olevan tiedon perusteella toiminut, minun ei myöskään tarvitsisi pelätä että Suomi on maalina. Mutta Lipposen piti mennä ja mielistellä. Eikä ole miehen mieli muuttunut vieläkään.
Lipposen puheista tehtiin todella tuore eduskuntakysely. Asialla olivat nämä demareiden tuomiojalaiset vasemman laidan kulkijat ja USA-antipatian läpitunkemat. Keskusta ei todella tainnut ottaa aiheeseen yhtään mitään kantaa eduskunnassa. Vasemmistoliitto muistaakseni otti.
Kuiskuttelusta en osaa sanoa, mutta kylläasia painui julkisuudesta alas siihen saakka kun Jäätteenmäki halusi sen poimia vaaliaseeksi. Sitä en tiedä ketkä keskustassa Jäätteenmäkeä varottivat - Aho nyt julkisesti ja Takkula jälkijunassa - mutta saattoi olla, että Jäätteenmäen valtaan nostaneet "satraapit", Hokkanen ja Laatikainen, ovat hyvinkin voineet "konsultoida" Jäätteenmäkeä kyselemään, mitä Manniselta saattaisi löytyä, koska olihan se herkullista maalata lipponen Bushin tapaizseksi sotahulluksi tv-tenteissä.
Aika monta temppua keskustan piti punamultahallituksen eteen tehdä. Ensin madella Lipposen edessä. Jäätteenmäkihän aneli Irak-sorkut "aiheuttanutta" Lipposta jopa oman hallituksensa ulkoministeriksi, koska "Lipponen oli pätevin henkilö siiheh tehtävään".
Sitten keskusta konttasi SAK/SDP:n edessä ja poisti jokaisen oman tavoitteensa hallitusohjelmasta päästäkseen punamultahallitukseen.
Paljonkin olisi kerrottavaa, mutta oli se kamalinta, että keskusta pakotti Jäätteenmäen eroamaan ihan ilman painostusta, koska tämä ei ollut kyennyt saamaan aikaan toimivaa yhteistyötä Paavo Liupposen kanssa, vaan siihen piti vaihtaa tilalle Matti Vanhanen.
Tuntuu ihan siltä, että keskustalla olisi ollut "suunnitelma B" valmiina, sillä pientä kiukuttelua Lipposen taholta varmaankin osattiin odottaa.
Monta kiemuraa on ollut matkassa. Kiukuttelun aika on kuitenkin nyt ohi - uusi auto on tilauksessa - elämä on mukavaa!
Itse olisin kyllä porvarihallituksen kannalla, mutta kun näistä helvetin keppulinreppanoista ei siihen ole koskaan ollut, niin ei kai sitten ole muuta vaihtoehtoa kokoomukselllekaan olemassa kuin sinipuna.
keskustassa ei nimittäin ole ollut minun mielestäni pielessä muuta kuin puoluejohto. Virolainenkin sai aikanaan Kekkoselta myllykirjeet, kun hän uskalsi nostaa kokoomnuksen mahdolliseksi hallituspuolueeksi.
Väyrynen taas teki onnettoman kassakaappipaperinsakin vasta sen jälkeen, kun oli itse muninut suhteensa Kalevi Sorsaan ja saanut aikaan, ettei punamulta voinut jatkaa, koska Väyrysen teki mieli presidentiksi enemmän.
Aho ei koskaan halunnut porvarihallitusta ja Jäätteenmäki suorstaan riensi vaalikampanjassaan parjaamansa Lipposen jalkojen juurenna anelemaan hallitusyhteistyötä.
Niin, että jos keppulit ovat noin kelvottomia, niin minulle kokoomusta kannattavana, aitoutumattomana antisosialistina ei jää vaihtoehdoksi muuta kuin sinipuna.
Jos yhtään olet lukenut edellisiä viestejä, niin ethän ole voinut olla päätymättä johtopäätökseen, että, jos joku sai jotain aikaan, niin se oli ainoastaan Jäätteenmäki.
Suomi oli maalina Irakissa, kun kaksi liikemiestä ammuttiin autoihinsa. Minä en ole tehnyt johtopäätöstä tuosta enkä aio tehdäkään, mutta jos johtopäätös olisi tehtävä, niin silloin pitäisi kysyä, kuka avainpoliitikoista sai aikaan isomman mediakohun "USAn sotakoalitiosta"?
Lipponen joulukuussa 2002 vai Jäätteenmäki maaliskuussa 2003?
Hieman alkoi epäilyttää, että luulet entisen vastaväittelijäsi tässä kertoneen lopetelleensa. Muitakin samoin ajattelevia on. En viitsi sanoa, että viisaita, sehän olisi liian omahyväistä. Joutuisit taas käyttämän Sulo Armas -nikkiä tai jotain vielä repäisevämpää.
Luulottelet Lipposesta liikoja. Ei häntä ole pantu maailmalla merkille, vaikka Anneli Jäätteenmäki olisi satutäti, siis -setä Andersenin veroinen. Maalina ei tosiaan ole Suomi, ei nyt eikä eilen. Olet käyttänyt taikinassasi amerikkalaista vehnää. Se turpoaa pullaksi paljon helpommin kuin suomalainen. Mutta muista, että siellä on kuitenkin ilmaa vallan helvetisti välissä.
Ei sinun tarvitse perunakuopassa piileskellä. Suomi ei ole kenenkään maalina. Ei enää. Neuvostoliitto on hajonnut jo. Lipponen on USAnkin ystävä ja jenkit ottivat koordinaatit ihan muualle. Ei ne ole enää suunnattu ensimmäisenä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Ottaisit sinäkin välillä rennosti. Itse olen ginin ystävä ja täytyy sanoa, että muutaman mukillisen jälkeen tunnen jonkinlaista myötätuntoa jopa teitä entisiä, vai pitäisikö sanoa nykyisiä kommunisteja kohtaan. Kaikki on mennyt niin pieleen kuin vain pieleen vain voi mennä. Siksi olisi kyllä mukavaa, jos saisiitte edes jonkinlaista lohtua Jäätteenmäen kautta. Ei sillä että Jäättenmäki valehteli molemmat korvat heiluen ole niin väliä, jos se valehtelu kuitenkin jollain lailla halpotta teidän kommunistien katkeruutta siitä, että asiat menivätkin niin kuin ei ajateltu niiden menevän.
Ei se ole keskeistä mitä sanoo, vaan se onko tyydyttääkö sanottu. Lasse Lehtinenkin olisi teidän miolestänne tehnyt vertaansa vailla olevan loistavan tutkimuksen, jos johtopäätökset olisivat vähänkin miellyttäneet. Kun ne eivät miellytä, ne ovat paskahuusin ovenraosta tirkisteltyä todellisuutta. Näin on ollut maailman sivu, ei siinä mitään uutta ole.
Nää saamarin kepulaiset ja demarit estää hyvinvoinnin paranemisen.
Unohda siis "myötätuntosi", mutta viestien vastaanottamisen sympatiana se ei kai ole paha asia.
Nimim. Ginikin käy.
"Noiden ihmisten kommunismisympatiat ilmenevät täällä jatkuvasti monin tavoin. Ei ole kauan, kun eräs (olikohan Jorma Laitinen?) listasi puolueita ”paremmuusjärjestykseen. Ensimmäiseksi hän asetti keskustan ja heti toiseksi kommunistit. Viimeisinä olivat demarit ja vihreät. Vakuudeksi hän totesi, että yhteiskunnalle vaarallisimpien puolueiden järjestys on käänteinen."
-----------------------------------
Ensimmäiseksi laitoin Keskustan ja toiseksi kokoomuksen.
...
Koetin etsiä tuota listaasi saitilta, mutta en sitä löytänyt; lienee jäänyt jo kovin kauas.
Voi hyvinkin olla niin kuin sanot, kaipa itse muistat paremmin, mitä kirjoitit. Jos nyt olet loukkaantuut kommunismisympatioista aiheettomasti syytettynä - minä ainakin olisin - niin pyydän anteeksi!
Mutta vuorenvarmasti sellainenkin lista oli, missä kepun jälkeen kommunistit olivat kakkonen suosituimmuusjärjestyksessä. Ehkä se oli jonkun toisen laatima. Se oli kai samoihin aikoihin, mutta en nyt löydä sitäkään. Mutta sellainen oli varmasti, sen voisin vaikka vannoa.
...yhtään mitään! Kirjoituksillasi olet kertonut tarpeeksi itsestäsi. Olet patologinen kepuvihaaja ja kaikkia kirjoituksiasi sävyttää pohjaton kepukauna.
Oma veikkaukseni on, että koet jääneesi osattomaksi sisarosuuksista, jota höystää demareille tyypillinen "kaikki minulle" asenne.
Kuinka nämä palstan kepulaiset osaavatkaan paljastaa syvimmän luonteensa ihan vapaaehtoisesti yrittämällä selittää, että heidän omat luonteenpiirteensä - lähinnä kateus ja kauna - muka olisivat muillekin ominaisia.
Erästä toista kepulaista lainatakseni voisi sanoa, että Laitinen ampui omaan jalkaansa niin, että tärähti.
Vai sisarosuuksista katkera! Hah! Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Eipä niistä sisarosuuksista tarvinnut olla katkera, kun
mitään sellaisia ei ollut. Kesällä 41-kaatunut isäni oli nuori ja komea työmies, jolta jäi vain nuori ja kaunis leski vuokra-asuntoon. Kun tuo kaunis leski jo pari vuotta myöhemmin avioitui uudestaan, minä jäin äitini vanhempien kasvatiksi todella köyhälle pientilalle. Rakkautta kyllä sain isovanhemmiltani, mutta ei heillä juuri muuta ollut minulle antaa. Äitini nuorempi veli sodasta palattuaan otti paikan ja vanhempansa hoidettavakseen ja hieman lisämaata saatuaan teki siitä jotenkin elinkelpoisen, mutta muualla työssä hän joutui suurimman osan vuotta käymään. Minähän lähdin sieltä omin nokkineni maailmalle jo 16-vuotiaana, ja sitä ei ole minun tarvinnut koskaan katua. Eipä juuri muu olisi ollut mahdollistakaan.
Eivät äitinikään olot paljon kohentuneet, sillä tuo hänen uusikin miehensä oli vain komea työmies. Saivat he sieltä pohjoisesta sitten pienen, kylmän rintamamiespalstan, josta suurin vaivoin – isäpuoleni oli vaikeasti haavoittunut sodassa – raivasivat pientilan, joka antoi heille vähän särvintä, mutta muualla töissä isäpuolenikin piti koko ajan käydä. Ja kasvattivat vielä seitsenpäisen lapsikatraan minun nuorempia sisaruksiani. Ei tuosta heidän lapsuudenkodistaan heillekään jaettavaa ollut riidoiksi asti. Se jäi lähinnä heidän yhteiseksi kesäpaikakseen – minulla oli jo omasta takaa parempi – mutta sen ylläpito tuotti heille paljon kustannuksia ja kun hekin olivat kouluttautuneet – työnsä ohella, kuten minäkin – ja perustaneet kotinsa eri puolille eteläisempää Suomea, niin hekin luopuivat tuosta paikasta.
Jos et ole huomannut kirjoituksistani, että minä en ole mistään katkera, vaan päinvastoin hyvin tyytyväinen elämääni ja saavutuksiini. Vaikka nykyinen taloudellinen asemani on verraten hyvä, sen saavuttaminen ei ole ollut elämäni päätavoitteita. Tietenkin näin ikämiehenä antaa arvon perusturvallisuudelle siinäkin suhteessa. Se katkeruus taitaa olla teidän kepulaisten tautejanne. Te niistä sisarosuuksistannekin riitelette – teillä kun niitä on – sellaista sain hieman huomata myös ensimmäisen vaimoni sisarusten kohdalla heidän vanhempiensa kuoltua. Hänhän oli melko vauraan satakuntalaisen maalaistalon tyttö. Minä en ollut niissäkään kähinöissä mitenkään osallisena, sillä meille oli tullut ero jo vuosia aikaisemmin. Selvyyden vuoksi sanon, että vaimoni ei kyllä ollut kepulainen, mutta hänen vanhempansa ja pari veljeään kyllä.
Siitä, miten olen päätynyt nykyiseen poliittiseen näkemykseeni, olen kertonut eilen viimeksi näilläkin saiteilla. Se, että myös nuo sisarukseni taitavat olla kaikki demareita - yksi melkoisen menestyvä rakennusyrittäjäkin joukossa - kertonee siitä samasta mistä itsekin olen ylpeä: kyvystä nähdä ja ajatella ja omien kokemustensa vuoksi tuntea myötätuntoa niitäkin kohtaan, jotka eivät ole elämässään yhtä hyvin onnistuneet.
Sinua, KKK, kohtaan sen kuin vaan nousee. Ei välttämättä noiden seikkojen johdosta, mitä kirjoitit, vaan siksi että vaivaudut vastaamaan myös noihin alatyylin heittoihin. Esim. tuossa depatissa edellinen kirjoittaja iski niin pahasti kirveensä kiveen, että nyt on hänen pakko mennä hakemaan maamiesseuran klapikone lainaan, mikäli meinaa saunoa tänä kesänä omassa puulämmiteisessä saunassaan. Eri asia sitten on, jos hoitolaitoksen avopuolella olisi saunavuoro hänellekin.
En myöskään lakkaa ihmettelemästä tuota mielenhillintääsi. Pystyt hiiltymättä ottamaan aiheettomat herjat vastaan ja puistelemaan ne niskastasi kuin sorsa (ei SE sorsa) veden.
Älä ihmeessä vaan lopeta kirjoitteluasi, minäkin niitä odotan aina kuin aamulehteä.
"Kepulaiset tulisi reitata, jotta yhteistyö olisi helpompaa.
Kepu AAA: Maaseudulla asuva porvari, joka itsekin ihmettelee, miksi äänestää kepua. EU:n Kepu AAA näkee normaaliksi historialliseksi kehitykseksi ja mahdollisuudeksi. Harrastaa aktiivista sijoittamista.
Kepu AA: Kepulainen, joka isien perintönä äänestää kepua, mutta omaa aika porvarillisen maailmankuvan. Vihaa SAK:ta ja demareita, mutta ei oikein uskalla kokoomustakaan äänestää. Monet hänen kavereistaan ovat kuitenkin porvareita ja Kepu AA:kin on joskus humalassa demareita haukkuessaan miettinyt tulisiko hänenkin alkaa porvariksi.
Kepu A: Kepulainen, joka mieltää itsensä ennemminkin ei-sosialistiseksi kuin porvariksi, mutta porvarihallituksen muodostaminen on aina paras vaihtoehto. EU ei ole Kepu A:lle mikään toiveuni.
Kepu BBB: Kepulainen, joka aina marmattaa, kun maaseutua soretaan, eikä hyväksy missään nimessä kuntien määrän vähentämistä. Arvoitaan kuitenkin muuten ihan vakavasti otettava: syö lihaa ja erottaa selvästi miesten ja naisten työt.
Kepu BB: Kepulainen, jonka mielestä siltarumpupolitiikka on Kekkosen-ajan suursaavutuksia ja hänen mielestään on aivan normaalia, että Varpaisjärvellä on valtiontuella rakennettu kulttuurikeskus, uimahalli, jäähalli, oma ala-aste, yläaste, lukio, ja AMK hakusessa sekä tietenkin kunta suurimpana työllistäjänä 75 prosentin osuudellaan. EU on painajainen, vaikka Kepu BB ei oikein ymmärräkään, mikä se on. Sijoittaminen on hänen mielestään kieroa pörssipeliä, sillä ainoa sijoittaminen, jonka Kepu BB tuntee on aluepoliittinen hajasijoittaminen - ja lotto.
Kepu B: Kepulainen, joka hajasijoittaisi kaikki valtion laitokset ja siinä samassa yksityisiä yrityksiäkin vain Jyväskylän pohjoispuolelle.Hänen mielestään kaupunkilaisille tulisi määrätä lisäveroja, kun kerran asuvat kaupungissa ja paljasjalkaisille kaupunkilaisille vielä kovemman asteikon mukaan. EU on Kepu B:lle ilmestyskirjanpeto ja sitten joskus, kun ensimmäiset eurosetelit saapuvat, yksi kutakin lajia poltetaan tupaillassa hurmoksellisen ilmapiirin vallitessa.
Kepu C on käynyt kerran Helsingissä - osoittamassa mieltään EU:ta vastaan.
Kepu CCC(P)
Kepu CC
Kepu C: Kolme viimeisstä luokka ovat vasemmistolaisia tai muita kommunisteja, ja äänen meneminen kepulle on monen kohdalla huonosta näöstä johtuva virhe tai muu moka. Samoin täältä löytyy pohjalaisia, jotka ovat viime aikoina kumarreleet kovasti SAK:hon päin.
Luottoluokituksessa yhteistyötä harkittaessa ainoastaan AAA-A -luokan keput käyvät. Muiden kohdalla luottotappioriski on liian
suuri."
Oli loistoreittaus. Onneksi kaikki ei jäänyt tällä kertaa vain otsikkoon. Mitäpä tuohon muuta sanoa.
HIP-HIP-HURAA-JEE-JIPII-JIPPI-JEE!!!! NYT KAIKKI JUHLIMAAN PÄIVÄN PARASTA REITTAUSTA TAVASTIALLE HETI!!!!
Hyvä, hyvä, hyvä - huutaa vanha asevelisossu ja taputtaa karvaisia käsiään!
Koetapa saada tuo reittausjärjestelmä ujutetuksi Keskustan viralliseen ohjelmaan! Tarjoa sitä Keskustan saitin palutteisiin, jospa vaikka innostuisivat! Tuollaisen olemassasolo selventäisi kovasti asiaa ja helpottaisi ulkopuolisten oikeaa suhtautumista eri sortin kepulaisiin!
Kumpi on arvokkaampi sotilasmestari vai värnikki?
Kumpi on arvokkaampi V. Tanner vai Lipi Lipponen?
vastaamaan noin tyhmiin kysymyksiin. Ensinnäkin noita "värnikkejä" on vain teillä totaalikieltäytyjillä ja toisen kysymyksen jälkimmäisestä henkilöstä ei olla kuultukaan mitään.
Helppo.
1) Sotilasmestari on nykyisin sotilasarvona korkeampi kuin vänrikki (ei värnikki). Ennen vanhaan oli toisin, kun upseeriarvot (joihin vänrikkikin kuuluu) eivät saaneet muodollisesti mennä limittäin aliupseeriarvojen (joihin sotilasmestari luettiin) kanssa. Kyllä tosiasiassa silloinkin sotilasmestari arvostettiin vänrikkiä korkeammaksi, niin tekivät mestari itse kuin vänrikki ja kaikki muutkin ammattisotilaat.
Toimiupseerijärjestelmä, jossa arvot ulottuivat kersantista kapteeniin, muutti asetelmia. Toimiupseerijärjestelmä lakkautettiin jo vuosia sitten ja tilalle tulivat opistoupseerit, ja nyt sekin lakkaa, jää vain yhden sortin upseereita. Mutta kun on todettu amiraali Kaskealan sanoin, että "maisterit eivät yksin riitä, tarvitaan myös mestareita", niin jälleen ollaan kehittelemässä aliupseeristoa nykyisen sotilasammattihenkilöstön pohjalta. Reservissähän aliupseeristo on aina säilynyt.
2) Tanner on arvokkaampi, ainakin vielä. Mutta emmehän me Lipposen lopullista arvoa vielä tiedä.
Tämä nyt menee ihan sivuun politiikasta, mutta eikös tässä juuri pari vuotta sitten rukattu systeemiä niin, että vänrikki on arvoltaan sotilasmestaria korkeampi? Muistaakseni YlPalvO:n muutoksen yhteydessä. Jonkun verran olen ressutoiminnasta ollut kiinnostunut, ja tuollainen on jostain mieleen jäänyt. Tämän muutoksen takia (tai ainakin siihen liittyen) ylennettiin aktiivipalveluksessa olevia viimeisiä sotilasmestareita luutnanteiksi, varmaan osittain siksi, etteivät olisi tippuneet arvoasteikossa vänskien alapuolelle. Tätä ylennysasiaa eräs samalta paikkakunnalta lähtöisin ollut sotilasmestari kirosi eräässä yhteydessä, että "häneltä viedään uskottavuus ruusukkeilla".
Voin olla väärässäkin.
No, en minäkään mene vannomaan, että tilanne nyt olisi juuri niin kuin kerroin. Olen ollut jo yli 20 vuotta poissa aktiivipalveluksesta, ja kun oma sotilasarvoni sattuu olemaan hieman noita mainittuja korkeampi, ei kysymys ole tullut mitenkään esille noissa reserviläis-, kilta- tai sinibarettitouhuissakaan, joissa olen kyllä edelleen jotenkin mukana. Mutta tilanne oli kuvaamani kaltainen eläköityessäni armeijasta ja siirtyessäni yritysmaailmaan runsaat 20 vuotta sitten.
tunsit ensimmäisen kerran olevasi sossu? Zivanissa Esinahka ja homokomppanian (Ehk) vääpelinäkö?
Mitähää tuo ois ollu kesäkuussa -63 Sandikseen ja Rukkiin joulukuussa, oisko ollu 112 kurssi. Kyllä sillon vääpelit ja sotilasmestarit tervehti ensin, jos oli vänskän nappi kauluksessa, mutta ku sitä sai pitää vaan loppukuvassa
...sellaisiinkin kysymyksiin, jotka eivät vastausta ansaitsisi.
Jos tarkoitat Zivanilla Golanin Camp Ziouannia, niin olen minä sielläkin monipolvisella YK:n rauhanturvaajaurallani ollut, ja jos tarkoitat tuolla sinun seksuaalisia mieltymyksiäsi ilmentävällä nimellä Esikunta- ja huoltokomppaniaa, niin en minä sen vääpelinä ollut, kun olin siellä vähän ylemmissä tehtävissä. Minun aikanani tuon komppanian vääpelinä oli toimiupseeriyliluutnantti, jonka nimi ei nyt tule mieleeni, mutta sen muistan, että hän oli erinomaisen pätevä mies tehtävässään ja muutenkin ensiluokkainen sotilas.
Vastaukseni jäi vajaaksi. En minä koskaan ole kokenut ahaa-elämystä, että olen demari. Olen rakentanut myös poliittisen näkemykseni kuten muunkin maailmankatsomukseni jo pitkän elämäni varrella kokemaani, näkemääni ja lukemaani ja kaiken tuon jälkeen parhaan kykyni mukaan päättelemääni asioiden arvoista ja merkityksistä. Voin sanoa, että köyhänä ja kovaosaisena nuorukaisena olin varmin sosialismin oikeutuksesta ja paremmuudesta, sitten ponnistelujeni jälkeen hieman paremmalle oksalle päästyäni ja isänmaallisena sotilaana asioita arvottaessani muutuin lähinnä kokoomuslaiseksi, mutta myöhemmin tarpeeksi elämää nähtyäni ja historiaankin perehdyttyäni rupesin taas arvottamaan asioita hieman epäitsekkäämmin ja kaiken kokemani jälkeen koin vähitellen velvollisuudekseni kannattaa sosialidemokraatteja, joita mielestäni eniten saan kiittää siitä, että tämä maa on tullut niin hyväksi, että se on tarjonnut minullekin mahdollisuuden päästä tähän, missä nyt olen.
Onko tarpeeksi selvästi ja lyhyesti sanottu?
Minut palautettiin kokelaana RUK:sta Santahaminaan, UudJp:n kasarmeille joskus keväällä 1964, mutta meidät häädettiin telttamajoitukseen "Saharan" laitaan, kun Suomen ensimmäinen YK-pataljoona valtasi kasarmimme.
Olitko Sinä siinä joukossa?
että sossuna olet Zivanin 'miehiä'. Kuittasitko ruskean vai keltaisen käsilaukun sekä siihen sopivan puuterirasian?
…miehen, tai ainakin sosiaaliturvatunnuksen mukaan sellaiseksi luokitellun!
Kyllä minä tosiaan olin Golanilla ollessani Suomen YK-pataljoonan esikunnassa Camp Ziouannissa, mutta olin Sinua aikaisemmin. Nimittäin jossain sinibaretti-illassa kuulin alueella vähän myöhemmin sattuneesta harvinaisesta tapauksesta. Mitä ilmeisimmin juuri Sinä olit siinä kyseessä. Olikohan ykköskomppaniassa Quneitrassa vai kakkosessa Ar Rafitissa sattunut, että sinne oli joukkoon päässyt sotaväessä harvinainen ilmestys, eli mies, joka oli tykännyt silleen toisista miehistä. Hän oli jo melko pian paljastunut sellaiseksi, ja kaverit olivat siitä kannelleet esimiehilleen, jotka olivat ottaneet asianomaisen puhutteluun. Kundi oli itkien vakuuttanut, että ei hän sellainen ole, hän oli vain jotenkin sekoillut humalansa vuoksi – tapaus oli sattunut lomalla Tiberiaksessa – ja vannonut, että sellainen ei tule toistumaan.
Mutta ei mennyt kai kuukauttakaan, kun hän oli yöllä majoituksessa pyrkinyt lähentelemään intiimisti kämppäkaveriaan, joka oli siitä paikasta soittanut komppanian päällikölle ja unesta herätetty päällikkö oli kutsunut tuon poikkeavan puhutteluunsa ja käskenyt häntä pakkaamaan heti aamulla tapahtuvaa varusteiden luovutusta varten. Ja niin oli pojan palvelussuhde katkaistu ja papereihin tulivat tietysti sellaiset merkinnät, että hänellä ei enää koskaan ollut mahdollisuuksia niihin hommiin eikä häntä kutsuta edes reservin kertausharjoituksiin.
Kuulin tämän surullisen storyn asianomaiselta komppanian päälliköltä.
Nyt minä ymmärrän paremmin Sinun katkeruutesi sotilaita ja kaikkea sotaväkeen liittyvää kohtaan. Ymmärrän myös sen, miksi jutuissasi aina kummittelevat nuo rättivarastot, koppalakit ja muut, jotka varmaan ovat Sinulle suunnattomasti kiihottavia fetissejä. Ovatko tuollaiset perverssiot vielä paljon voimakkaampia, kuin voimakkainkaan normaali sukupuolivietti? Onko niiden painetta – mitä ilmentää myös tuo fantasiointisi tällä saitilla – tyystin mahdotonta vastustaa?
Surullinen on tapauksesi, mutta en esitä osanottoani, sillä sitähän ihminen saa, mitä tilaa. Kuten osoitti myös tapaus Jäätteenmäki:
En ollut koulutettavana vielä tuossa joukossa, vaan ensimmäiselle YK-komennukselleni juuri sinne Kyprokselle lähdin vasta runsasta vuotta myöhemmin. Meidän tuo rotaatiomme koulutettiin Hyrylässä, myöhemmin olin kaksikin kertaa koulutettavana Niinisalossa ja toiset kaksi kertaa vielä kouluttajana siellä.
Mutta palvelin tuolloin - siis 1964 - Uudenmaan Jääkäripataljoonassa Santahaminassa, ja hyvin muistan noin tapahtuneen. Emme me kouluttajatkaan siitä erityisemmin pitäneet, sillä yhtä ja toista hankaluutta se tuotti. Toki hyväksyimme tuon suomalaisten lähdön ´Kyproksen rauhaa turvaamaan, ja olisin itsekin mielelläni lähtenyt jo silloin, mutta sotilasurani oli hieman hankalassa "kehitysvaiheessa", joten hakemusta piti híeman myöhentää.
täällä juttelee kundeista.
Että sinä siis todella olet tuo, mistä KK Korhonen puhuu. Et sitä siis kiellä. Sanon minäkin, hyi helevetti.
Etkö ole huomannut, että sinun laisille on täällä oma saiti. Katso tuosta vasemmalta, siellä lukee lesbo, gay & bi. Mene sinne hörhöilemään, verataistesi joukkoon ja jätä meidät normalit rauhaan.
menen nenäleikkaukseen
että Kapi KK.n horinat ei ota "kipinää" muualla kuin täällä Kepun saitilla?
Mutta missä on Oiva? Näin paljon on jo keskusteltu ja Annelia niin kaltoin kohdeltu, mutta Oiva Härkönen ei ole vielä puuttunut peliin sanallakaan. Onko Oivan eväät jo loppuneet?
Oiva toki on saitin paras ja asiallisesti järkevinkin kepulainen, mitä ei voi laskea ansioksi saitin muille keppulinreppanoille.
Näin on sanois Jäbäkin.
Lautapoika kyllä saapuu aikanaan pyytämättä ja yllätyksenä, kunhan on ensin unohtanut taas totaalisesti aiemmat höpinänsä. Sitten hän tulee esittämään tuon pyyntönsä 'esitäppä yksikin Annelin tai minun valheistani, jotta voin tarkastella sitä lähemmin'.
Oho! Onpa ollut kävijöitä! Eipä siinä ihmettelemistä, sillä hyvä on avaus. Sinä sitä aina onnistut.
Tarkoittaako KKK Ketjujen Kingi, Kova Kundi, Korkeasti Kunnioitettava vai Kalle Kustaa?
taida tietää. Kaveri on käyttänyt melkoisen nimimerkkivalikoiman enne päätymistään tuohon KKK -tyyliinsä. Sen tietää että hän marssii samassa rivissä kuin perässä seuraavana aakkosissa tuleva Lännen Lipaisu Lipponen.
mainiosti aloitettuun viestiketjuun aina eksyä sinunlaisiasi mekkolaitisen sukulaissieluja?
...että kyllä se on mekko-Laitinen ihan itse, joka noita perverssejä seksifantasioitaan tänne kirjoittelee. "Tyylistä" ei voi erehtyä.
Taisinpa todella sohaista muurahaispesään!
Hyviä nuo selitysehdotuksesi nimimerkilleni, mutta ei niistä yksikään ihan kohdalleen osu!
"Haiseva paska" saa ansaitsemansa arvoista huomiota osakseen.Ruutiukko olkoon onnellinen onnessaan.
Että, minkä takia Paavo Lipanatsi suosi taantumuksellista Rebublikaania, ylisti johtajuutta ja jne. Onko nyt takki kääntynyt, vai mitä se on, kun on alettu suosimaan aborttia?
Ei kai vain SDP, ole Suomen taantumusellisin puolue?
...jo avauksessa. Eli...
...Kuinka tullaan tuollaisiksi?
Kirjoittanut: K.K.Korhonen, 11.6.2004 klo 13.24
...vain kasvaa... Eli...
...Kuinka tullaan tuollaisiksi?
Kirjoittanut: K.K.Korhonen, 11.6.2004 klo 13.24
veteraani ihmetteli myös, tähän tapaan:
Taverrit äsc koo peehssä ovat ihmeteleet....
Keskustelussa on esiintynyt kirjavia tietoja ensinmäisen Kypros-jengin kokoontumisesta Santahaminaan.
Muistini mukaan jengi tuli Sandikseen elokuussa 1964. Me silloin kouluttajina jääkäripataljoonassa toimineet kokelaat olimme käyneet kurssin 115 Haminassa.
Itseäni jurppii vieläkin se, että kimurantit perhesuhteet eivät sallineet silloin Kyprokselle lähtöä.
Sandiksessa huseeraa nykyisin Kaartin pataljoona. Missä on UudJp ? Kaartiin lähetettiin 60-luvulla vai B-miehiä.
Demareilla on muuten stadissa hyvät ehdokkaat, joten käytämme toki äänioikeutta isänmaan puolesta.
Otsikossa kaikki.
( mutta elä sitä Demaria äänestä)
kun se ei enää vastaa?
T. Bates Hotel
Sen verran korjaan, että ensimmäinen Kypros-pataljoona kouluettiin Santahaminassa huhtikuussa 1964. Esikuntaryhmä ja eräitä erillisryhmiä lähti saarelle jo maalis-huhtikuun vaiheessa ja ensimmäinen erä pataljoonasta 23.4.64.
Sandiksessa on nykyisin Kadettikoulun ja eräiden pinten sotilaslaitosten (PE:n kuvakeskus ainakin)lisäksi Kaartin Jääkärirykmentti, joka muodostettiin muutamia vuosia sitten yhdistämällä Kaartin Pataljoona ja Uudenmaan Jääkäripataljoona. Kyllä edelleen nuo joukko-osastot ovat olemassa, entisestään ilmeisesti pienentyneinä, mutta ne kuuluvat siis samaan rykmenttiin. Kai niillä edelleen on oma tehtävänsä, eli jääkärit ovat pääkaupungin puolustuksen runko - heitähän nykyisin koulutetaan erityisesti asutuskeskustaisteluihin - ja kaartilla lienee entisiä tehtäviään.
Ei kaikki Kaartin Pataljoonan miehet tuolloin 60-luvullakaan olleet B-miehiä, sillä olihan siellä myös kunniakomppania, jota käytettiin edustusjoukkona paraateissa, päävartion vartioporukkana yms; kunniakomppanian miehillä päinvastoin oli vaatimuksena A-luokka ja vähintään 180 cm:n pituus. Komennuskomppaniassa, jonka miehillä hoidettiin pääkaupungin lukuisten sotilaslaitosten (PE, PlM, HelSpE ym) lähetti- sekä erilaisiset toimisto- ja huoltotoimintatarpeet, oli suuri osa B-miehiä. Ja kolmantena komppaniana Kaartissa oli sitten autokomppania, sen jälkeen kun erillinen Autopataljoona oli lakkautettu.
Itse siis palvelin 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alkupuolen Uudenmaan Jääkäripataljoonassa, mutta jo ennen ensimmäistä YK-komennustani olin siirtynyt sieltä pois, ja urani (25 vuotta) aikana ehdin palvella kuudessa eri joukossa, UudJP:n lisäksi kahdessa sotilaslaitoksessa ja kahdessa sotakoulussa sekä Pääesikunnassa.
Kuulun edelleen myös Kaartin Jääkärirykmentin kiltaan(myös pariin muhun ja Sinibaretteihin), mutta tämän parempaa tietoiskua en pysty antamaan noista asioista, joista sittenkin olen etääntynyt jo melkoisesti.
>>Demareilla on muuten stadissa hyvät ehdokkaat, joten käytämme toki äänioikeutta isänmaan puolesta.
onko ne panemassa jotain vanhaa setää lanta-aukkoon?
Kävin vaan vilkasemassa paljonko tähän on tullut lisää aamupäivän jälkeen ja kun oli yhteensä jo 99 kävijää niin laitanpa tähän Korkeasti Kunnioittavat terveiseni, jotta tulee 100 täyteen!