HS uutisoi:
"Annika Mannström voitti Brändää Provinssi -valokuvauskilpailun
8.9.2011 13:05
STT
Brändää Provinssi -valokuvauskilpailun ensimmäisen palkinnon voitti Annika Mannström kolmen kuvan sarjallaan Jumppapallot .
Kilpailun järjesti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Maamerkit-ohjelma, ja voittopalkinnon arvo oli viisituhatta euroa.
Toiseksi kilpailussa sijoittui Milla von Konowin kahden kuvan sarja Chilimies ja Viini kasvaa Suomessa.
Kolmanneksi tuli Johannes Wilenius kuvallaan Uimatauko.
Yleisöäänestyksen ykköstilan nappasi Mikko Lagerstedtin valokuva Moody Water."
Eli kaikki palkinnot menivät - kas vain - ruotsinkielisille!
Mikä sattuma!
Kun tiedämme ruotsinkielisten prosentuaalisesti vähäisen lukumäärän, on vallan ihmeellistä, miten kaikki 4 palkintoa ovatkin menneet juuri tuolle ruotsinkielisen kieliryhmän edustajille.
Mikä siihen on syynä?
Vaihtoehdot:
-Sitran johtaja Esko Aho, svenska.nu-aktiivi, on järjestänyt asiat sopivasti.
-Tuomaristo on järjestänyt asian
-Sitran Juhlarahaston kilpailun kumppanit ja sponsorit ovat järjestäneet asian
-Esituomaristo on järjestänyt asian
-Ruotsinkielisiä on aktivoitu siinä määrin, että heidän osallistumisprosenttinsa on ollut ylisuuri
-Suomenkielisiä koulutettuja valokuvaajia on nykyään niin vähän, että heidän painoarvonsa tällaisissa kilpailuissa on pienentynyt lähelle nollaa. Ruotsinkieliset saavat maassa ylivoimaisesti enemmän valokuvauyskoulutusta kuin enemmistöryhmä, Rkp:n rahoilla, että siitä on seurannut, että suomenkieliset valokuvaajat eivät osaa, koulutuksen puutteessa, valokuvata enää.
Se, että kaikki 3 ja vielä yleisönkin suosikki, olisivat ylivertaisia, ei tilastollisesti ole uskottavaa.
Herää epäilys jostain järjestelystä tai rakenteesta, joka on mahdollistanut tällaisen oudon tuloksen.
"Annika Mannström voitti Brändää Provinssi -valokuvauskilpailun
8.9.2011 13:05
STT
Brändää Provinssi -valokuvauskilpailun ensimmäisen palkinnon voitti Annika Mannström kolmen kuvan sarjallaan Jumppapallot .
Kilpailun järjesti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Maamerkit-ohjelma, ja voittopalkinnon arvo oli viisituhatta euroa.
Toiseksi kilpailussa sijoittui Milla von Konowin kahden kuvan sarja Chilimies ja Viini kasvaa Suomessa.
Kolmanneksi tuli Johannes Wilenius kuvallaan Uimatauko.
Yleisöäänestyksen ykköstilan nappasi Mikko Lagerstedtin valokuva Moody Water."
Eli kaikki palkinnot menivät - kas vain - ruotsinkielisille!
Mikä sattuma!
Kun tiedämme ruotsinkielisten prosentuaalisesti vähäisen lukumäärän, on vallan ihmeellistä, miten kaikki 4 palkintoa ovatkin menneet juuri tuolle ruotsinkielisen kieliryhmän edustajille.
Mikä siihen on syynä?
Vaihtoehdot:
-Sitran johtaja Esko Aho, svenska.nu-aktiivi, on järjestänyt asiat sopivasti.
-Tuomaristo on järjestänyt asian
-Sitran Juhlarahaston kilpailun kumppanit ja sponsorit ovat järjestäneet asian
-Esituomaristo on järjestänyt asian
-Ruotsinkielisiä on aktivoitu siinä määrin, että heidän osallistumisprosenttinsa on ollut ylisuuri
-Suomenkielisiä koulutettuja valokuvaajia on nykyään niin vähän, että heidän painoarvonsa tällaisissa kilpailuissa on pienentynyt lähelle nollaa. Ruotsinkieliset saavat maassa ylivoimaisesti enemmän valokuvauyskoulutusta kuin enemmistöryhmä, Rkp:n rahoilla, että siitä on seurannut, että suomenkieliset valokuvaajat eivät osaa, koulutuksen puutteessa, valokuvata enää.
Se, että kaikki 3 ja vielä yleisönkin suosikki, olisivat ylivertaisia, ei tilastollisesti ole uskottavaa.
Herää epäilys jostain järjestelystä tai rakenteesta, joka on mahdollistanut tällaisen oudon tuloksen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Sama outo ruotsinkielisille kerääntyvä palkintomäärä on nähtävissä esim. Finlandia-palkinnon jaossa.
Koska suomenkieliset ovat niin huonoja kirjoittamaan romaaneja, piti Finlandia-palkinto myöntää jopa kahdesti samalle ruotsikolle!
Myöntäjänä oli Svenska.nu:n johtohahmo, Paavo Lipponen.
Jahas, minä en kyllä nimien perusteella vielä tiedä onko joku suomen- vai ruotsinkielinen. Milla, Annika ja Johannes ovat tavallisia molemmilla, eikä sukunimistäkään aina tiedä. Toisaalta en ymmärrä miten asia liittyy taiteeseen?
"Jahas, minä en kyllä nimien perusteella vielä tiedä onko joku suomen- vai ruotsinkielinen. Milla, Annika ja Johannes ovat tavallisia molemmilla, eikä sukunimistäkään aina tiedä. Toisaalta en ymmärrä miten asia liittyy taiteeseen?"
Eivät tiedä muutkaan, mutta kuulostaa hienommalta kuin turaaninimet ja luo mielikuvaa ruotsinkielisten erinomaisuudesta. Mielikuvien luojista ja taitavista propagandisteista on esimerkkejä kaikilta aikakausilta.
Sukunimistäkään ei aina tiedä, kuten nimet Kimmo Sasi ja Paavo Lipponen osoittavat. Heidän puolestaan tosin puhuvat teot, eivätkä mielikuvat.
Pitäisikö palkinnot siis sitten jakaa nimien perusteella?
Minusta tämän ketjun aloitus on kyllä aika hupaisa osoitus jonkinlaisesta vainoharhasta.
Tässähän on kysymys siitä, että ei tietenkään pitäisi, jos et tajunnut.
Oikeasti kysymys on siitä, että joku tavallisen vainoharhainen nettifenno vetää omituisia johtopäätöksiä ja jokkex sitä komppaa.
Kyllä Esko tiesi mikä on mitäkin sillä Esko istuu Lipposen johtamassa Svenska.nu:ssa.
He ovat niin hyviä valokuvaajia kaikki ;-) Mitähän olivat kuvanneet?
”Brändää Provinssi -valokuvauskilpailu järjestettiin 18.5.-1.8.2011 välisenä aikana. Kilpailun tavoitteena oli synnyttää uutta, rohkeaa ja näkemyksellistä käyttökuvaa visualisoimaan tulevaisuuden maaseutua.
Kilpailuun lähetettiin kaikkiaan 360 valokuvaa, joista 115 kuvaa pääsi Sitran ylläpitämään virtuaaliseen kuvagalleriaan, jota kautta kuvia on myös mahdollista ostaa. Galleria löytyy osoitteest brandaaprovinssi.fi. Kilpailun 12 finalistista kootaan Sitran tilaisuuksissa kiertävä näyttely.
Kilpailun voittajat
1. palkinto 'Jumppapallot', kolmen kuvan sarja, Annika Mannström, 5000 euroa
2. palkinto
'Chilimies' ja 'Viini kasvaa Suomessa', kahden kuvan sarja, Milla von Konow, 3000 euroa.
3. palkinto 'Uimatauko', Johannes Wilenius, 1500 euroa.
Muut finalistit
Tuike Ekroos, Tuomas Kaakinen, Hasse Kauhanen, Milla von Konow, Mikko Lagerstedt, Petteri Löppönen, Ilkka Niskanen, Petri Minni ja Olli Salo.
Yleisöäänestyksen voittaja
Finalistikuvista järjestettiin yleisöäänestys 15.8.-7.9. välisenä aikana. Yleisöäänestyksen voittaja on valokuva nimellä ”Moody Water”, valokuvaaja Mikko Lagerstedt.
Tuomariston luonnehdinta palkituista
1. palkinto, ”Jumppapallot” (kolmen kuvan sarja)
Taidokkaasti tehty kuvasarja, jossa visuaalisuus on kohdallaan. Kilpailutyö on riemukas ja dynaaminen tulkinta maaseudun uusista mahdollisuuksista. Kuvissa esitetään yllättävä ja positiivinen näkökulma peltojen reunamilla näkyviin rehupaaleihin. Aito maaseutu, sekä nuoruus ja aktiivinen ote yhdistyvät kuvassa. Tilanne on todellinen, sillä kuvassa alppinistit harjoittelevat talven kilpakautta varten. Aikaisemmin maatalon lapset hyppivät ladon heinäkasoissa, nyt rehupaaleilla - maanviljelijän luvalla tietenkin.
2. palkinto ”Chilimies” ja ”Viini kasvaa Suomessa” (kahden kuvan sarja)
Maaseutu on tullut kaupungin sisälle. Näissä kuvissa toteutetaan unelmia - jos ei kaupasta saa kunnollista, kasvatetaan itse. Yksilö vastaa kysyntään tarjoten rohkeasti itse kasvattamiaan puhtaita kotimaisia tuotteita. Ylöspäin katsominen heijastaa positiivista suhtautumista tulevaan. Eläkeläisten ja nuorten harrastukset ja yrittäminen kohtaavat tässä kuvaparissa. Pienviljely tarjoaa uusia mahdollisuuksia eri-ikäisille niin maalla kuin kaupungissakin. Kuvat tarjoavat yllättävän näkökulman - mitä kaikkea Suomessa voikaan viljellä nyt ja tulevaisuudessa? ”Suomi on siellä missä pippuri kasvaa ja viini kukoistaa”.
3. palkinto ”Uimatauko”
Tämä kuva ilmentää maaseudun tarjoamaa vapautta ja vaihtoehtoja. Äänitysstudio järven rannalla mahdollistaa uimatauon keskellä työpäivää. Itse kuvassa on paljon rikkaita yksityiskohtia ja monia viestejä maaseudun mahdollisuuksista: ajasta ja paikasta riippumaton työ, kaunis luonto lähellä, ollaan yhtä aikaa luonnon rauhassa ja hektisessä työssä. Kuva viestii hyvin nykytekniikan tarjoamista mahdollisuuksista työpaikan valinnalle. Yksilö voi tehdä omaa työtään luovuutta ruokkivissa puitteissa. Toisaalta taas osaavalle työvoimalle on kysyntää ja asuinpaikan ei tarvitse olla rajoitteena. Nykyajan luova osaaja voi olla yhtä aikaa globaalissa verkossa, osa laajaa yhteisöä ja kuitenkin maaseudun rauhassa. Ajasta ja paikasta riippumaton työ on mahdollista - yhteisöllisyyttä menettämättä.
Palkintolautakunta
Eeva Hellström, Sitra (pj.), Lotta Eerola, Mainostoimisto PHS, Anu Harkki, KOTOliving-tuotantoyhtiö, Päivi Kujala, Maa- ja metsätalousministeriö, Kaisa Rastimo, elokuvaohjaaja ja Tapani Ruokanen, Suomen Kuvalehti.
Esiraati
Mikko Säteri, Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto, Finnfoto ry (pj.),
Kati Hienonen, Perhosvaikutus Oy, Päivi Hirvola, Sitra, Liisa Jokinen, valokuvaaja, tyyliblogisti, Sirpa Karjalainen, Maa- ja metsätalousministeriö ja Antti Routto, Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy.
Brändää Provinssi -valokuvauskilpailun kilpailusäännöt on laadittu yhteistyössä Suomen Valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry:n kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat Kamera-lehti ja Canon.
Voittajakuvat löytyvät osoitteesta .sitra.fi/voittajakuvat .sitra.fi/voittajakuvat)
Lisätietoja ja kuvapyynnöt
Eeva Hellström, johtaja, Sitran Maamerkit-ohjelma, puh. (09) 6189 9276,
Hanna-Leena Ottelin, viestintä, Sitran Maamerkit-ohjelma, puh. (09) 6189 9204,
Sitran Maaseudun merkityksistä nimensä saaneessa Maamerkit-ohjelmassa (2010-2014) tunnistetaan huomisen tarpeita ja etsitään uusia tapoja, joilla maaseutu voi vastata esimerkiksi ilmastonmuutoksen, liikkuvan elämäntavan ja kiihtyvän elämänrytmin haasteisiin..sitra.fi/maamerkit
Olisiko vähemmistökieliryhmän suojeleminen mennyt liian pitkälle?
Olisiko aika suojella enemmistökieliryhmää?
Eipä ainakaan noissa palkintoraadin jäsenissä näkyis olevan suruja eikä liioin esiraadissa.
Ettei vain surunuorten otokset olisi olleet hyviä ihan kielestä riippumatta?
Vai vaaditko kenties positiivista syrjintää? Tulisiko sellaiset voittosumat joissa voittajina on pelkästään suruja kieltää ja määrätä ainakin joku kiintiövoittosija suomenkieliselle?
Kannatatko siis kieleen perustuvia kintiöitä reilun kilpailun sijaan? Olenko ymmärtänyt oikien?
POIS PAKKORUOTSI
"Eipä ainakaan noissa palkintoraadin jäsenissä näkyis olevan suruja eikä liioin esiraadissa."
Ankkadaamilla on mennyt täysin sivu suun se seikka, että eihän kaikkien suomalaisten kannalta ikävien päätösten tekijöiden tarvitse olla suruja.
Riittää kun kellokkaille maksetaan niin homma hoituu. Kyllä ankkadaamin pitäisi ymmärtää sekin, että viisiprosenttisen vähemmistön joukosta ei voi nousta 99 prosenttia voittajia.
Suomen- ja ruotsinkielisten PISA-tuloksetkin antavat ymmärtää etteivät suomenkieliset ole yhtään heikompia menestyjiä kansainvälisessä vertailussa. Suomessa tämä vertailun tekeminen on annettu ruotsinkielisen vähemmistön huostaan tietyin tuloksin.
Axel Olof Freudenthal, Rkp:n oppi-isä, jonka nimissä Rkp edelleen jakaa palkintoja:
”Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria”. ”Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla.” ”Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen suku.” ”Älyllisessä suhteessa
suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille.” ”Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä.”
Tai sitten suomenkieliset ovat niin tottuneet, että palkinnot menevät ruotsinkielisille, että eivät enää osallistu kilpailuihin.
Olisi hyvä tietää, moniko osallistujista oli suomenkielinen, moniko ruotsinkielinen.
Tuomareiden äidinkieli ei ole ratkaisevaa, raha on kansainvälinen kieli.
Suurin ONGELMA lienee kuitenkin SE, että Aho ei ole ollut kymmeneen vuoteen SITRAssa. Hän on Nokian leivissä.
Chilinkasvatus kasvihuoneissa sai mainosta.
Kasvihuoneviljetyshän on rkp:lle tärkeää.
Katsoin läpi kuvat.
Mikä tahansa niistä olisi voinut saada 5000 euron ja 3000 euron palkinnot.
mutta jostain syystä rahat menivät ruotsinkielisille.
Jostain syytä tuomaristo päätti antaa rahat ja kunnian ruotsinkielisille.
Jostain syystä Esko Aho alkoi Svenska.nu:n juoksupojaksi.
Voittaneista kuvista puuttui perussuomalainen taidenäkemys.
Kyllä nuo ruotsinkieliset voitatjat tietävät tykönänsä, etteivät saaneet palkintojaan ja rahojaan reilulla pelillä.
Joo, mutta omatunto kyllä hukkuu rahan kilinään.
Ja palkintojen avulla voi saada kuvia julkaistuksi medioihin ja työnhaku helpottuu.
Parempi palkitsematon suomenkielinen kuvaaja joutuu raivaamaan tiensä itse. Sen takia hurreilla on yliedustus taidemaailmassa ja nimenomaan apurahataiteilijoina ja valtion elätteinä mm. Ylessä.
Heidän taiteensa on mitätöntä, pikkusievää ja persoonatonta, mutta valtio maksaa ja palkinnot ja apurahat juoksee.
Eikö se juntti vielä tiedä, että ensimmäiset kolme sijaa on AINA varattu jumalaisille ruotsinkielisille. Kunnioituksella: Kuppa Herpes Freudenthal
Niinhän se todellakin menee, että Rkp järjestää palkintoja ruotsinkielisille, jotka sitten voivat sanoa olevansa "palkittuja" ja sehän on hyödyllistä sille palkitulle, vaikka olisi saanut palkintonsa vain siksi, että puhuu ruotsia.
"..hördu, "..", tror du vi kunde hjälpa lite "...", menar, i jyryn sitter ju..., om de skullfå priser så vore det en signal till det finska finland... bara lyfta lite att de h...får namn, blir kännt...skulle hjälpa...hela svenskfinland had enytta.. växthusnäring är ju i knipa...bensinen..nå ..ni gör som ni tycker är bäst...vi kan sedan ge dem också efter framkom..nåå jag lämnar nu dethär nu...
Var någonstans står det att de är finlandssvenskar ?På grund av namnen kan man inte säga att någon är svenska eller finskatalande.Om de nu är svenskspråkiga så tyckte väl juryn att de bara var bäst helt enkelt.Borde det kanske vara förbjudet för svenskspråkiga att delta i tävlingar ?Tyvärr verkar det så,de kan rentav vinna och det står fennona inte ut med.
Käytäväkeskustelu suomennettuna:
"kuule.. luuletko että voisimme vähän auttaa, tarkoitan, jyryssähän istuu ...jos he saisivat palkinnon olisi se signaali suomenkieliselle puolelle...vähän vaan nostaa näitä nimiä.. tulisivat tunnetuiksi..auttaisimme..koko ruotsalaissuomi hyötyisi..kasvihuoneviljelyhän on pulassa.. bensiini, no.. teette kuten parhaaksi näette.. me voimme sitten antaa heille muöhemmin kun he ovat saaneet tämän menestyksen.. no jätän tämän asian nyt..."
Ensimmäisen palkinnon(5000e) saaneen Annika Mannströmin kuvassa nuoret kauniit hyppivät heinäpaalujen päällä. Tenho perustui liikkeeseen, hyppäämiseen ja nuorten kauniisiin jalkoihin. Oli säärtä ja reittä, eli seksuaalista vetovoimaa. No, se ei ole uutta kamerakilloissa; maisemien lisäksi eniten kuvia otetaan alastomista nuorista naisista. Kolmanneksi eniten rustataan villieläinten kuvia.
Toinen palkinto(3000e) Milla von Konowin kasvihuoneiden sisältä otetut kuvat olivat todellakin vain kasvihuoneen sisältä otettuja näppäyksiä. Niiden ansiot jäävät hämärän peittoon.
Kolmannen palkinnon sai niinikään suomenruotsalainen(1500e) Johannes Wilenius ”Uimatauko” nimisellä kuvalla, jossa esitettiin kesämökin sisustus, katsojan silmään romukokoelma. Ikkunasta näkyi laituri, jolla uijia, olisikohan se vedonnut tuomaristoon, en tosin tiedä miksi.
När man läser de här inläggen ,så är enda slutsatsen den att avundsjukan frodas bland fennot.Herregud om någon svensktalande vinner(,jag betvivlar ännu att de faktiskt alla var finlandssvenskar).Varför unnar man inte duktiga fotografer att de får pris för fina bilder.Så surt sa räven om rönnbären.Juryn var säkert kompetentare i sin bedömmning än spaltens amatörer.
hej, Klaus!
Voittaneista kuvista puuttui perussuomalainen taidenäkemys.
"Voittaneista kuvista puuttui perussuomalainen taidenäkemys. "
Nuoret eivät ymmärrä, että pitää kuvata metsot taistelemassa.
Taiteen pitäisi varmaan olla sellaista perussuomalaista realismia? Täällä esimerkkejä:
http://kasitoita.wordpress.com/2011/03/04/taiteemme-tulevaisuus-perussuomalainen-realismi/
Hauska linkki! Scarey!! Kiitos Tapsa
Ei kai niistä mitään puuttunut.
Kysehän on siitä, että miten on mahdollista, että palkinnot menivät kaikki ruotsikoille?
Nå kom nu med bevisen att vinnarna var svenskspråkiga.
Ruotsinkieliset nimet.
Anne Holmlund,Mikael Jungner,Mikael Haglund,svenska namn men finskspråkiga?Namnen bevisar ingenting.
Kuka on Mikael Haglund?
Kaksi ensin mainittua ei ainakaan ole ruotsinkielisiä. Calle Haglund (meppi) on, Mikael Granlund (jääkiekkoilija) ei.
Nimi ei aina ole enne.
Von Konow on suomalainen aatelissuku numero 151.[1][2][3] Suku on lähtöisin Brandenburgin maakreivikunnasta ja muutti vuonna 1631 Inkerinmaalle. Uudenmaan rykmentin everstiluutnantti Gustav Adolf von Konowin pojat naturalisoitiin Ruotsissa vuonna 1772 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1776 aatelisena sukuna numero 2080.[1][2]
[muokkaa]
Det finns adelsfröknar som har finska som modersmål.Nå ,de andra vinnarna då ?
Harmittaako svekkulia kun ei päässyt saksalaisen maaorjaksi ja saannut saksmannilta kikkeliä pyllyyn kuten virolaiset ja latvialaiset. Nooh älä sie huoli kyllä se Kustaan Vaasa varmast myi muutaman isoäitesi kiimaisel saksman tueton ille suolasta ja pirtelöstä. ha ha ha
Tai kuten ryssä hyvin asia ilmaisia "Arvoisa Vaasa myitte kymmenen vuotta sitten härkiä tanskalaisille kun minä hallitsin Venäjää".
Annika Mannströmin kaikki tietävä ruotsinkielisekti, hän ilmoittaa osoitteensa ruotsiksi:
"B...vägen 02.00 Grankulla..." Kauniaisten hienostoa siis.
En laita tähän osoitetta, ettei seriffi nakkaa koko ketjua pois.
Vinnarna var helt enkelt bäst.Bravo !
Johannes Wileniuksesta ei löydy tarvittavaa infoa.
Wilenius on ruotin viittaava nimi, toisn latinaan enemmän. Aiemmin saatettiin ottaa latinanhaiskahtava nimi.
Milla von Konov on täysin selvästi ruotsinkielinen.
Jo ei, niin naimisissa ruotsinkielisen kanssa, mikä on selvää.
Ruotsinkielisistä taiderahastoista ei koskaan myönnetä palkintoja tai rahaa suomenkielisille, sen sijaan kaikki suomenkieliset kilpailut ovat avoimia ruotsinkielisille.
Kultturfondenin ym. fondien rahat on säätiöity vain ruotsinkielisille. niitä ei säätiöiden sääntöjen mukaan saa antaa kuin ruotsinkielisille.
Suomenkielisissä vastaavissa on kiintiöt ruotsinkielisille.
Tämä on ilmeinen vääryys, mikä nyt osoittautui taas suomenkielisten vahingoksi. Palkinnot menivtä ruotsinkielisille, joilla on haettavanaan ruotsinkielisten rahastojen apurahat ja palkinnot.
Sitrasta rahaa rikkaaseen Kauniaisiin?
5000 euroa lisää.
Milla von Konow onkin Helsingin Sanomien(Helsingfors Dagbladet) naisia.
Eipä muuta selitystä tarvitsekaan.
Mannström taas on ruotsinkieliseltä Raaseporin alueelta.
Oh vai on Erkko jo aatelisrouviakin onnistunut palkkaamaan lehteensä aijai jai Aatos. Bonniereiden pitää tyytyä haiseviin duunari svekko ämmiin kuten Sahlinin ja muihin sossupelleihin.
Ei ihme, että Hs ei salli keskustelua uutisen alla.
Bo Carpelan saanee vielä kolmannenkin Finlandian, haudan takaa ojentamastaan romaanista.
Annika Elisabeth Mannström.
Kirjoittaja ei voi olla tosissaan eihän?? :D :D . Tekstin kirjoittanut vois kenties tsekata hieman taustoja ennen julkaisua.
Onko kaikki "ruotsalaisia" joilla on ruotsinkielinen sukunimi??
Faktat eivät menneet nyt ihan oikein. Ja mitä sitten vaikka kaikki neljä olisivatkin olleet ruotsinkielisiä? Tuskin kuvia arvosteltiin kielipoliittisin silmin.
Jos kuva on hyvä, niin se on hyvä!!
Faktat on kohdallaan, Anette.
Täällä on jo todistettu, että ainakin Annika Elisabeth Mannström ja Milla von Konow ovat ruotsinkielisiä.
Wileniuksesta ei ole tietoa, mutta suku ilmeisesti on, ellei ole ottanut vaimonsa sukunimeä.
Mannströmin ja Konowin asuinpaikat ja kytkennät osoittavat myös ruotsikkuuden selkeästi.
Konow on Hesarin suosiossa, ja Hesarin Erkkohan on Svenska.nu:ssä. HS:ää kutsutaan Helsingfors Dagbladetiksi, ksoka se on kiivas pakkoruotsin puolustaja.
Valokuvaus- ja taidekilpailuissa ei ole yksiselitteisiä kriteerejä. Valokuvien palkintoperusteet ovat ylimalkaisia ja runollisia.
Mikä tahansa kuva olisi voinut voittaa. Vaan ei voittanut.
Ei kai Mannström tai Konow häpeä ruotsinkielisyyttään? Vai haluavatko he toimia suomenkielisellä kentällä?
Osallistua suomenkielisiin kilpailuihin suomenkielisinä?
Ruotsinkieliset kilpailuthan eivät palkitse suomenkielisiä, mutta suomenkieliset eivät tee eroa kielen välillä. Eräissä on jopa kiintiöt ruotsinkielisille.
Tiedoksi Anettelle: Kun aikuisella henkilöllä on ruotsinkieliset etunimet, on 99%:sesti varmaa että hän on ruotsinkielinen.
Kun hän vielä ilmoittaa ositteensa ruotsiksi, on 100% täynnä.
Mannström on jo aiemmin ollut rkp-kustantamon, Schildtin suojeluksessa.