Olen miettinyt jo jonkin aikaa, että maaseudulla omakotitalossa asuvat pystyisivät säästämään energiassa huomattavasti. Pitäisi vain rakentaa teknisiä ratkaisuja, jotta energiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti "pienvoimalana". Joku voi ihmetellä, että miksi tämä avaus on uusiutuvien energian palstalla...
Yhtälössä voitaisiin hyödyntää maaston risuja ja puita sekä (palavia) talousroskia. Kesällä/syksyllä kerätään palavaa materiaalia talteen reilusti ja
varsinkin alkutalvella aloitetaan järjestelmällinen polttaminen omassa pienvoimalassa. Huono puoli tietysti on, että joutuu näkemään vaivaa kun pitää valvoa ja syöttää lisää tavaraa pesään "silloin tällöin".
Pienvoimala olisi ikäänkuin pääjärjestelmän apujärjestelmä varsinaisen suorasähköjärjestelmän rinnalla. Kesällä kun ei niin paljoa kulu sähköä lämmittämiseen ja valaistukseen, jolloin pienvoimalaa ei paljoa tarvitse käyttää.
Pienvoimala olisikin jonkinlainen (höyry?) sähkögeneraattori oikeasti, joka lataisi akkuja. Kämpässä olisi vaikkapa 24v järjestelmä valoille. Sivutuotteena lämpö ohjataan veden keskuskattilaan ja pattereille. Ideana olisi että pääenergia ja sivuenergia otetaan HYÖTYKÄYTTÖÖN, jolloin energiatehokkuus nousee huimasti. Enemmän sähköä vievät laitteet on kytketty varsinaiseen 230v verkkoon, koska muuten invertterin avulla akut tyhjenevät nopeasti ja hyötysuhde laskee.
Huono puoli on, että pienvoimalan rakentaminen varsinaisen 230v sähköjärjestelmän rinnalle maksaa ja en osaa sanoa, miten sähkögeneraattori kannattaisi oikeasti rakentaa, jotta sen hinta/hyötysuhde olisi kuitenkin hyvä kuluttajalle. Varmaan jotkut "pelle pelottomat" osaisivat kehitellä toimivan laitteen.
Ja mitenkä yhtälöstä tulee uusiutuvan energian täyttävä? Roskaa ja puita löytyy läheltä kuukaudesta toiseen. Ja aivan aarre on jos asuu kaatupaikan vieressä. *wirn* :)
Yhtälössä voitaisiin hyödyntää maaston risuja ja puita sekä (palavia) talousroskia. Kesällä/syksyllä kerätään palavaa materiaalia talteen reilusti ja
varsinkin alkutalvella aloitetaan järjestelmällinen polttaminen omassa pienvoimalassa. Huono puoli tietysti on, että joutuu näkemään vaivaa kun pitää valvoa ja syöttää lisää tavaraa pesään "silloin tällöin".
Pienvoimala olisi ikäänkuin pääjärjestelmän apujärjestelmä varsinaisen suorasähköjärjestelmän rinnalla. Kesällä kun ei niin paljoa kulu sähköä lämmittämiseen ja valaistukseen, jolloin pienvoimalaa ei paljoa tarvitse käyttää.
Pienvoimala olisikin jonkinlainen (höyry?) sähkögeneraattori oikeasti, joka lataisi akkuja. Kämpässä olisi vaikkapa 24v järjestelmä valoille. Sivutuotteena lämpö ohjataan veden keskuskattilaan ja pattereille. Ideana olisi että pääenergia ja sivuenergia otetaan HYÖTYKÄYTTÖÖN, jolloin energiatehokkuus nousee huimasti. Enemmän sähköä vievät laitteet on kytketty varsinaiseen 230v verkkoon, koska muuten invertterin avulla akut tyhjenevät nopeasti ja hyötysuhde laskee.
Huono puoli on, että pienvoimalan rakentaminen varsinaisen 230v sähköjärjestelmän rinnalle maksaa ja en osaa sanoa, miten sähkögeneraattori kannattaisi oikeasti rakentaa, jotta sen hinta/hyötysuhde olisi kuitenkin hyvä kuluttajalle. Varmaan jotkut "pelle pelottomat" osaisivat kehitellä toimivan laitteen.
Ja mitenkä yhtälöstä tulee uusiutuvan energian täyttävä? Roskaa ja puita löytyy läheltä kuukaudesta toiseen. Ja aivan aarre on jos asuu kaatupaikan vieressä. *wirn* :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onhan noita omia "virityksiä" monella ollut käytössä jo vuosikymmeniä sitten.Osalla omat dieselgeneraattorit tai agregaatit sähkökatkosten takia.Omaperäisiä propelleja jotkut rakentelivat ja toisarvoisia laitteita käyttivät.Lämmitykseen käytettiin puuta erilaisin järjestelmin,mutta sähkölämmittimet oli varmistuksena pitkien työreissujen aikana.Tulee muistaa huomioida nuo erilaiset viritykset myös vakuutuspapereissa,ettei käy ohrasesti.Sähköjärjestelmiin tulee saada sähköliikkeen leima.
Metsissä on kyllä puutavaraa ja sitä saa aivan ilmaiseksi, jos kysyy metsänomistajilta ja viitsii nähdä vaivaa ja osaa harventaa, sekä poistaa roskapuuta. Itselläni on 85m2 talo jossa 200mm:n laatassa sähkövastukset. Laatan alla 200mm finnfoamia ja yläpohjassa 500mm villaa ja villan alla 2-kertainen hyöyrysulku, ensin muovi ja sen alla alumiinifolio. Talon rakensin 8 vuotta sitten findomon paketista. Komennustöiden vuoksi en ole paljoa takkaa lämmittänyt, mutta sähköä on lämmitykseen mennyt vain 6000Kwh/vuosi. Energiatehokkaan talon höyrynsulku pitää olla pullontiivis ja nimenomaan sisältäpäin. "Pullo pitää olla talossa, eikä talo pullossa".
Tuo mistä puhut niin se on jo keksitty. Puheesi viittaa puulämmityskattilaan joka meilläkin jo on. Mutta se täyttö niillä risuilla joista puhut. Jos risuilla ja pienillä oksilla aikoo lämmittää puukattilaa niin silloin joutuisit viemään sänkysi pannuhuoneeseen.
Metsistä ei puuta saa ilmaiseksi muutoin kuin omistamalla metsää.En usko että lattia laatan paksuus on talossasi 20 settiä,todennäköisesti se on 8 senttiä.Lisäksi vielä vakavampaa asiaa,eli talosi tulee märkänemään noin viiden vuoden sisällä,johtuen kaksin kertaisesta höyrysulusta.