Olen omistanut sienikirjan 15 vuotta. Pelännyt koko ajan saavani sienistä myrkytyksen. Pitkän kypsyttelyajan jälkeen sain jonkin oivalluksen ja huomasinkin, että metsässä on paljon syötäviä sieniä ja että kaikki sienet eivät suinkaan ole samannäköisiä keskenään. Nyt saan herkkuja luonnosta useampina päivinä, jeee!
Sienistä!
ozokka
2172
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kouluaikoinani tatteja ei osattu arvostaa kotiseudellani lainkaan. Syksyisin koulumatkoillamme erikoisen potkittu sienilajike oli Limanuljaska.
Kuitenkin tämä vähän inhalta näyttävä on *** ruokasieni.
Äiti osasisi laittaa Korvasienistä herkullisia kastikkeita. Siihen aikaan lypsykarjakin oli osaksi metsähaoissa alkukesästä. Karjapolkujen sivuilta löysi isojakin Korvasieniä.
Rouskuja suolattiin puusaaveihin. Niistä liotettiin sitten särvintä sienisaatteihin ja kastikkeisiin. Noissa lehtometsissä oli runsaasti Haapasieniä.
vai iin