Suomen ja Kreikan (16.8.) löytämä sopu vakuusasiaan tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi ei osallistu Kreikan toiseen pelastuspakettiin, arvioi kreikkalainen sanomalehti Kathimerini.
Suomen osuus mitätöitiin, lehti otsikoi.
Julkaistu: 17.8.2011 7:01
Kathimerini-lehden mukaan sopu vakuuksista syntyi Kreikan valtiovarainministerin Evangelos Venizelosin (vas.) ehdotuksesta.
Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ja Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizelos esittelivät vakuusratkaisua eilen.
Suomi takaa Euroopan väliaikaisen vakausrahaston (ERVV) kautta Kreikan lainoja 1,4 miljardin euron edestä, ja vastineeksi Kreikka tallettaa oman vakuuden Suomen tilille. Suomi ei siirrä ERVV:hen rahaa. Takaus maksetaan, mikäli ERVV ei selviydy velvoitteistaan. Kreikka ottaa Kathimerinin mukaan uutta lainaa maksaakseen Suomelle vakuusosansa.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen osuus uuteen pakettiin palautuu takaisin täysimääräisenä, Kathimerini kirjoittaa.
Kreikan Suomen tilille tallettama vakuussumma on vain osa 1,4 miljardista eurosta. Uuden Suomen eilen haastattelema Pellervon taloustutkimuksen Pasi Holm laskeskelee, että vakuus voisi olla noin 400–600 miljoonaa euroa.
Holm arvioi, ettei Suomi saanut täysiä vakuuksia, kuten hallitus oli luvannut.
Sopimus kolmessa päivässä
Kathimerinin tietojen mukaan sopu Suomen vaatimien vakuuksien järjestelystä syntyi Jutta Urpilaisen ja Evangelos Venizelosin välisten kolmipäiväisten puhelinneuvottelujen jälkeen.
Suomi oli aiemmin heinäkuussa esittänyt muun muassa, että vakuudet voisivat olla Kreikan valtion omistamia kiinteistöjä, joita se ryhtyy realisoimaan pelastuspaketin vaatimien säästötoimien myötä.
Kathimerinin hallituslähteet kuitenkin kertovat, ettei Kreikalle sopinut asettaa kiinteistöjä vakuudeksi. Kolmen päivän neuvottelujen päätteeksi Venizelos ehdotti nyt esiteltyä ratkaisua.
Artikkeli on lainattu Uudesta Suomesta.
----
Pitäisikö Suomen pelastaa lisää ulkomaan lainaa ottamalla yli varojensa eläneitä suuria EU-maita kuen Kreikka...
Suomella on ulkomaan velkaa lähes 80 miljardia euroa (valtion vuoden budjetti on hieman noin 50 miljardia).
Ulkomaisten pankkien saatavia Suomella on 127 miljardia euroa.
Kreikalla on ulkomaan velkaa noin 340 miljardia euroa.
Ulkomaisten pankkien saatavat Kreikalta ovat 124 miljardia euroa.
Kreikka on lainannut 340 miljardia euroa ulkomaisilta pankeilta, sijoittajilta, sijoitusrahastoista ympäri maailmaa. EU:ssa ei ole ollut ERVV:tä tai EVM:ää, josta lainata kohtuullista korkoa ja vakuuksia vastaan.
Lieneekö vaadittu EU:n rahastoista lainaaville ylivelkaantuneille maille vieläkään vakuuksia. Eiväthän nämä ylivelkaantuneet halua yksityistää tai myydä valtion omaisuutta velkojaan maksaakseen, niin kauan kuin "tukipaketteja" on mahdollista saada ilman vakuuksia.
Suomessa oli lama -90 luvun alussa ja velkaa otettiin ulkomailta niin paljon kuin saatiin. Kun velan maksun aika tuli - eikä velkaa voitu enää velalla maksaa - niin valtion menoja leikattiin ja leikattiin - viidennes silloisista menoista.
Euro-aikana tuo viidennes olisi noin 10 miljardia euroa.
Vuosina 2006 ja 2007 leikattiin Vanhanen I hallituksen aikana kehyspäätöksissä eri ministeriöiden määrärahoja työllisyyden hoitoon
Vuonna 2010 leikattiin jälleen laman vuoksi (ei itseaiheutetun) 230 miljoonaa euroa työllistämiseen ja laman hoitoon.
Suomessa on leikattu kansantalouden kuntoon saattamiseksi sekä lamojen aikana että lamojen välillä. Näin perusturva on jäänyt jälkeen ja leipäjonot ovat kasvaneet....
Suomessa on noin miljoona köyhää ja noin 700.000 suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella - joten pitääkö meidän (ihan ilman vakuuksia) taata velaksi eläneiden kreikkalaisten elintasoa ja ulkomaan lainoja?
Suomen osuus mitätöitiin, lehti otsikoi.
Julkaistu: 17.8.2011 7:01
Kathimerini-lehden mukaan sopu vakuuksista syntyi Kreikan valtiovarainministerin Evangelos Venizelosin (vas.) ehdotuksesta.
Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ja Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizelos esittelivät vakuusratkaisua eilen.
Suomi takaa Euroopan väliaikaisen vakausrahaston (ERVV) kautta Kreikan lainoja 1,4 miljardin euron edestä, ja vastineeksi Kreikka tallettaa oman vakuuden Suomen tilille. Suomi ei siirrä ERVV:hen rahaa. Takaus maksetaan, mikäli ERVV ei selviydy velvoitteistaan. Kreikka ottaa Kathimerinin mukaan uutta lainaa maksaakseen Suomelle vakuusosansa.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen osuus uuteen pakettiin palautuu takaisin täysimääräisenä, Kathimerini kirjoittaa.
Kreikan Suomen tilille tallettama vakuussumma on vain osa 1,4 miljardista eurosta. Uuden Suomen eilen haastattelema Pellervon taloustutkimuksen Pasi Holm laskeskelee, että vakuus voisi olla noin 400–600 miljoonaa euroa.
Holm arvioi, ettei Suomi saanut täysiä vakuuksia, kuten hallitus oli luvannut.
Sopimus kolmessa päivässä
Kathimerinin tietojen mukaan sopu Suomen vaatimien vakuuksien järjestelystä syntyi Jutta Urpilaisen ja Evangelos Venizelosin välisten kolmipäiväisten puhelinneuvottelujen jälkeen.
Suomi oli aiemmin heinäkuussa esittänyt muun muassa, että vakuudet voisivat olla Kreikan valtion omistamia kiinteistöjä, joita se ryhtyy realisoimaan pelastuspaketin vaatimien säästötoimien myötä.
Kathimerinin hallituslähteet kuitenkin kertovat, ettei Kreikalle sopinut asettaa kiinteistöjä vakuudeksi. Kolmen päivän neuvottelujen päätteeksi Venizelos ehdotti nyt esiteltyä ratkaisua.
Artikkeli on lainattu Uudesta Suomesta.
----
Pitäisikö Suomen pelastaa lisää ulkomaan lainaa ottamalla yli varojensa eläneitä suuria EU-maita kuen Kreikka...
Suomella on ulkomaan velkaa lähes 80 miljardia euroa (valtion vuoden budjetti on hieman noin 50 miljardia).
Ulkomaisten pankkien saatavia Suomella on 127 miljardia euroa.
Kreikalla on ulkomaan velkaa noin 340 miljardia euroa.
Ulkomaisten pankkien saatavat Kreikalta ovat 124 miljardia euroa.
Kreikka on lainannut 340 miljardia euroa ulkomaisilta pankeilta, sijoittajilta, sijoitusrahastoista ympäri maailmaa. EU:ssa ei ole ollut ERVV:tä tai EVM:ää, josta lainata kohtuullista korkoa ja vakuuksia vastaan.
Lieneekö vaadittu EU:n rahastoista lainaaville ylivelkaantuneille maille vieläkään vakuuksia. Eiväthän nämä ylivelkaantuneet halua yksityistää tai myydä valtion omaisuutta velkojaan maksaakseen, niin kauan kuin "tukipaketteja" on mahdollista saada ilman vakuuksia.
Suomessa oli lama -90 luvun alussa ja velkaa otettiin ulkomailta niin paljon kuin saatiin. Kun velan maksun aika tuli - eikä velkaa voitu enää velalla maksaa - niin valtion menoja leikattiin ja leikattiin - viidennes silloisista menoista.
Euro-aikana tuo viidennes olisi noin 10 miljardia euroa.
Vuosina 2006 ja 2007 leikattiin Vanhanen I hallituksen aikana kehyspäätöksissä eri ministeriöiden määrärahoja työllisyyden hoitoon
Vuonna 2010 leikattiin jälleen laman vuoksi (ei itseaiheutetun) 230 miljoonaa euroa työllistämiseen ja laman hoitoon.
Suomessa on leikattu kansantalouden kuntoon saattamiseksi sekä lamojen aikana että lamojen välillä. Näin perusturva on jäänyt jälkeen ja leipäjonot ovat kasvaneet....
Suomessa on noin miljoona köyhää ja noin 700.000 suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella - joten pitääkö meidän (ihan ilman vakuuksia) taata velaksi eläneiden kreikkalaisten elintasoa ja ulkomaan lainoja?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomalaiset ovat leikanneet riittävästi. Ylivelkaantuneet maat hoitakoot itse velkansa. Niin Suomikin on tehnyt. Suu on pantu säkkiä myöten. Suomen ei pidä lähteä isojen EU-maiden velkoja hoitamaan ottamalla lisää lainaa.