Siis janan loppu.
Mä nyt olen pitänyt huolen testamenteistani ja jälkisäädöksistäni.
Mua jotenkin alkoi aikojen kuluessa tympimään tuo montutusmeininki. Hitto, mieti ny siinä jotain värssyjä lehteen, kun veetuttaa nyt muutenkin. Jotkut sanoo tuota rituaalimeininkiä surutyöksi. Mun mielestä surujutut on prossoitava omassa päässä, nuo rituaalit vaan venyttää asian käsittelyä. Vältellään kai shokkiefektiä.
No ei ole just nyt mitään hautajaisia tiedossa, ei omia, eikä muitten. Mutta parit hautajaiset joutuu kahlaamaan läpi, että pääsee vähän eroon niistä. Ne siis vaan on kahlattava, kanneltava arkkuja ja kuunnella papin höpötyksiä. Höh, mua harmittaa joittenkin ihmisten kuoleminen, mitä se pappi siinä sekoilee?
Kun hautajaiset jne ei ole vainajaa varten, kyllä ne on eloonjääneitä varten. Se ja sama miten joku kalma muuttuu osaksi elämän kiertokulkua lannoitteena.
Niin siis. Pitkään mietin arkun tekemistä itelle. Periaatteella raakalautaa, ei nauloja tms, ihan puusta tehtyk, että palaa krematorioossa hyvin. Mutta nyt olen alkanut päätyä pahviarkun kannalle. Nehän sentään on tehty puukuidusta, kotimaisista raaka-aineista ja työllistävät niitä valmistavia liikeyrityksiä.
Jostain syystä en onnistunut nopeesti googlailemalla löytämään yhtään kotimaisen pahviarkku-firman nimeä. Onkohan ne tuontikamaa, vai eikö tehtaat halua mainostaa tuotteitaan.
Jos ois enenpi jaksuuta, pitäis tutkia asiaa tarkemmin. Polttohautaus on jatkuvasti kasvava segmentti hautausalalla, poltettavien arkkujen tekijöillä siis nousujohteiset tulosnäkymät, etenkin kun suuret ikäluokat poltetaan pikapuoliin.
Jos nyt joku innokkaampi yrittäjä on kiinnostunut, idea on vapaasti käytettävissä.
=DW=
Pahviarkku.
23
1061
Vastaukset
Mun käsittääkseni joka hautaustoimistolla on omat halpisarkkunsa, niitä varten joill ei ole varaa..
Samaa mieltä kanssas hautajaisista...inhoan ajatustakin.
Minut saa mielellään polttaa ja taidan laittaa sen verran sukanvarteen ettei lasten tartte maksella niitä grillijuhlia...
Aina pitäny kornina sitä että ihmiset käy haudalla katseleen kumpua jonka alla joku mätänee hitaasti.
Samoin aikoinaan olin sitä mieltä, että minkä meri Estoniasta vei, pitäkööt hyvänään.
On kauheeta sille pelastajalle joka sieltä niitä ruumiita olis joutunut laahaamaan.
Taidan olla aukas karu tälläsissa asioissa jotka aiheuttaa ihmisille tunnekuohuja ja ahdistuksia...- lllLLL
Netistä poimittua. Hakekoon muut enemmän, jos löytävät.
"Arkun voi tehdä itsekin tai käyttää voi jopa pahviarkkua, jota ainakin Enso-Gutzeit valmistaa, jos kysyntää on riittävästi."
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/vapaa-ajattelu/tapakulttuuri Hyvin monissa hautajaisissa olen ollut, kantajanakin.
Taitaa hautajaiset olla niitä harvoja tilaisuksia, missä ihmiset hiljentyvät ajattelemaan muutakin kun rahaa ja hypetystä.
Se on aina oma tilanteensa kun lähiomainen tai ystävä lasketaan hautaan.
Voihan sitä täällä esittää kovista, mutta on se kuolema sellainen kaveri, että useampi sen edessä nöyrtyy. Ja kun se kohdalle tulee, niin sen olen huomannut, että tärkeetä se on, jos siinä edes joku kunnon ystävä vierellä on.
Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee, jossain ohjeistuksessa taitaa olla, että arkun pitää olla jotakuinkin arvokas.
Sen voin sanoa, että minua ei haudata pahviarkussa.
Olisihan se hienoa kaataa tuolta sellainen puu, jonka on itse istuttanut, sahata se ja höylätä siitä itselle arkku. Mutta vielä ei ole se aika, tuskin tuleekaan.En oo tienny että ohjeistuksia. Parasta jos itse ehtisi vaikuttaa siihen miten hautaus, tilaisuus yleensäkin järjestetään, kaikki siihen liittyvä lehti-ilmoituksia myöten.
Tässä vaiheessa vasta ajattelen, että haluan tulla poltetuksi.
Läheisiä ei oo haudattu tammi- tms. arkuissa. Se ei silti vähennä kaipuun, muistojen määrää.Sibone kirjoitti:
En oo tienny että ohjeistuksia. Parasta jos itse ehtisi vaikuttaa siihen miten hautaus, tilaisuus yleensäkin järjestetään, kaikki siihen liittyvä lehti-ilmoituksia myöten.
Tässä vaiheessa vasta ajattelen, että haluan tulla poltetuksi.
Läheisiä ei oo haudattu tammi- tms. arkuissa. Se ei silti vähennä kaipuun, muistojen määrää.Jostain muistan kuulleeni, että hautaus onsuoritettava arkussa.
Asettaa ihmisen paino jo omat vaatimukset. Niin, ettei se juuri hintaan vaikuta tehdäänkö arkku puusta vai pahvista. Se kun on varmaan vihonviimeinen tilanne, että arkku hajoaa kesken hautauksen.
Liian aikaista suunnitella omia hautajaisia, en ole ajatellut edes testamenttia.
Eihän se arkku vaikuta muistoihin. Se vaan on siinä tilanteessa paras tehdä, niinkuin parhaalle tuntuu.
Se arkunosto ei niitä helpoimpia tilanteita ole.- ...
k-kotton kirjoitti:
Jostain muistan kuulleeni, että hautaus onsuoritettava arkussa.
Asettaa ihmisen paino jo omat vaatimukset. Niin, ettei se juuri hintaan vaikuta tehdäänkö arkku puusta vai pahvista. Se kun on varmaan vihonviimeinen tilanne, että arkku hajoaa kesken hautauksen.
Liian aikaista suunnitella omia hautajaisia, en ole ajatellut edes testamenttia.
Eihän se arkku vaikuta muistoihin. Se vaan on siinä tilanteessa paras tehdä, niinkuin parhaalle tuntuu.
Se arkunosto ei niitä helpoimpia tilanteita ole.Ei varmaankaan ole määrätty.
Kyse vain käytännöllisyydestä. Kyse kun on ruumisteollisuudesta, toimintaketjun pitää olla toimiva. Siis jotenkin sairaala, ruumiinavaus, hautaustoimisto, välivarasto ja monttuun laskeminen. Se pitää saada jouhevaksi.
Monissa uskonnoissa ei käytetä arkkua ollenkaan.
Tää muuten just jotenkin nyppii nykyaikana. Ihmeen vähän ihmisiä, jotka edes nähneet raadon. Kaikki kyllä vauvan on väkiselläkin nähneet. Meillä oli aikanaan mummeli kylmässä eteisessä sukulaisille ja muille kiinnostuneille näytillä kuolemansa lälkeen. Lisäksi hautajaisissa oli pihalla koivuilla ympäröity paikka, missä se makaili näytillä arkku auki ennen montuttamista.
Kuolemaan ei oikein suhtauduta järkevästi nykyaikana. Täsmälleen saman verran sitä ihmisiä montutetaankin, mitä seksin seurauksena saadaan aikaiseksi.
Eikä hautajaisissa mitään pappeja tai kirkonkelloja tai edes kirkon hautuumaita tarvita. Paperit kouraan, raato krematorioon, tuhkat mereen tai jonnekin.
Pahviarkkuja tosiaan on. Joku tuossa tiesi, että Enso nyt ainakin niitä tekee, se hyvä homma. Jotenkin pelkäsin, että niitä tuodaan tänne kiinasta.
=DW= - ...
... kirjoitti:
Ei varmaankaan ole määrätty.
Kyse vain käytännöllisyydestä. Kyse kun on ruumisteollisuudesta, toimintaketjun pitää olla toimiva. Siis jotenkin sairaala, ruumiinavaus, hautaustoimisto, välivarasto ja monttuun laskeminen. Se pitää saada jouhevaksi.
Monissa uskonnoissa ei käytetä arkkua ollenkaan.
Tää muuten just jotenkin nyppii nykyaikana. Ihmeen vähän ihmisiä, jotka edes nähneet raadon. Kaikki kyllä vauvan on väkiselläkin nähneet. Meillä oli aikanaan mummeli kylmässä eteisessä sukulaisille ja muille kiinnostuneille näytillä kuolemansa lälkeen. Lisäksi hautajaisissa oli pihalla koivuilla ympäröity paikka, missä se makaili näytillä arkku auki ennen montuttamista.
Kuolemaan ei oikein suhtauduta järkevästi nykyaikana. Täsmälleen saman verran sitä ihmisiä montutetaankin, mitä seksin seurauksena saadaan aikaiseksi.
Eikä hautajaisissa mitään pappeja tai kirkonkelloja tai edes kirkon hautuumaita tarvita. Paperit kouraan, raato krematorioon, tuhkat mereen tai jonnekin.
Pahviarkkuja tosiaan on. Joku tuossa tiesi, että Enso nyt ainakin niitä tekee, se hyvä homma. Jotenkin pelkäsin, että niitä tuodaan tänne kiinasta.
=DW=Tarkistin.
Arkkua ei vaadita. Löytyy vapareitten saitilt. Eikä ruumisautoa, pakettiauto tms käy ihan hyvin. Hautaustoimistoilla melkoinen busines taikauskoisia ihmisiä pökkäytellessään :D
=DW= ... kirjoitti:
Tarkistin.
Arkkua ei vaadita. Löytyy vapareitten saitilt. Eikä ruumisautoa, pakettiauto tms käy ihan hyvin. Hautaustoimistoilla melkoinen busines taikauskoisia ihmisiä pökkäytellessään :D
=DW=Rahastusta, rahastusta, niin kuin kaikessa muussakin.
Kaiken kukkuraks puhumaan tulee ihminen joka ei vainajaa ole kertaakaan eläissään tavannut?... kirjoitti:
Tarkistin.
Arkkua ei vaadita. Löytyy vapareitten saitilt. Eikä ruumisautoa, pakettiauto tms käy ihan hyvin. Hautaustoimistoilla melkoinen busines taikauskoisia ihmisiä pökkäytellessään :D
=DW=Höpsistäkukkuu.
Se vaan on jo käytännön syistä hyvä olla ruumisauto.
Kun äitiä haettiin keskussairaalasta kuljettaja sanoi, että tule sinä puhekaveriksi.
Se auto haisi kalmalle. Ei kukaan ala kuljettaa ruumiita autossa, jolla muuta rahtia ajetaan.
Eikä se kuljetus sieltä keskussairaalasta olis pakettiautolla sen halvempi ollut..
Tottakai siitä kustannuksia tulee, jos kakssataa kilsaa sivu ajetaan, mutta minusta ihmeen halpaa. Ja muukin hasutaukseen liittyvä, se on palvelua, siinä missä muukin, jos ei itse pysty tai osaa järjestää, niin se maksaa, ja valtio perii arvonlisäveroa nykyisin 23 prossaa..- ...
k-kotton kirjoitti:
Höpsistäkukkuu.
Se vaan on jo käytännön syistä hyvä olla ruumisauto.
Kun äitiä haettiin keskussairaalasta kuljettaja sanoi, että tule sinä puhekaveriksi.
Se auto haisi kalmalle. Ei kukaan ala kuljettaa ruumiita autossa, jolla muuta rahtia ajetaan.
Eikä se kuljetus sieltä keskussairaalasta olis pakettiautolla sen halvempi ollut..
Tottakai siitä kustannuksia tulee, jos kakssataa kilsaa sivu ajetaan, mutta minusta ihmeen halpaa. Ja muukin hasutaukseen liittyvä, se on palvelua, siinä missä muukin, jos ei itse pysty tai osaa järjestää, niin se maksaa, ja valtio perii arvonlisäveroa nykyisin 23 prossaa..No haisee kai se jäteauto.
Kävi mielessä, missä lie kunnossa Holkerin raato, se kun on odotellut montuttamista kokolailla pitkään. Itäisillä mailla montuttavat raadot seuraavana päivänä tai mahdollisimman nopeasti. Se on tietenkin jotain uskisläppää, mutta kun siellä raadot alkaa happaneen samantien, ei niitä kukaan jaksais haistella.
Hautauksessa tärkein asia on kuolintodistus. Se taitaa olla ainoa, mikä koko prosessissa on pakollinen, muissa asioissa paljon eri vaihtoehtoja.
Hautaustoimisto on vain logistiikkapalvelu, ei muuta.
Ai niin, vanhoja ruumisautoja melko paljon siviilikäytössä. Mäkin jossain jenkkirassissa joskus ollut kyydissä, ei se mun mielestä miltään haissut. Kun raato on kyydissä, tahtoohan ne haista, sen pari kertaa kun ite ollut raadon kanssa liikenteessä, kyllä se haju sieltä takaata tahtoo tulla. Mutta kun autoja on tapana siivota ja tuulettaakkin. Raadot haisee, ei se niin helpolla autoon toppauksiin tartu. Ainiin, kai olet huomannut, että ruumisautoissa on nahkapenkit aina :D
=DW= anjaniina_ kirjoitti:
Rahastusta, rahastusta, niin kuin kaikessa muussakin.
Kaiken kukkuraks puhumaan tulee ihminen joka ei vainajaa ole kertaakaan eläissään tavannut?Sulle sanoisin. Äidillä oli säästöjä, niin me laitettiin varmaan viimeisen päälle, niin ei me kyllä kovin suurta summaa saatu menemään,
Täällä kun on sellainen tyyli, että kutsutaan naapurit, sukulaiset ja tuttavat, Niin oli seitsemällekymmenelle hengelle ruokapidot, ja muutamalle sukulaiselle varattu yösija majoitusliikkeestä.
Äidin kuolemasta on jo viisi vuotta, ettei tämä ihan tuore tapaus.
Ihmetyttää ajatus, jos ihminen on yhdeksäkymmentä vuotiaaksi elänyt, kovin työtä tehnyt ja varmasti maan lakien mukaan. Niin miki hänet pitäisi vähätellen hautaan saattaa.
Ei, ei kuule tyttö, Sulla on vielä paljon oppimista.- ...
... kirjoitti:
No haisee kai se jäteauto.
Kävi mielessä, missä lie kunnossa Holkerin raato, se kun on odotellut montuttamista kokolailla pitkään. Itäisillä mailla montuttavat raadot seuraavana päivänä tai mahdollisimman nopeasti. Se on tietenkin jotain uskisläppää, mutta kun siellä raadot alkaa happaneen samantien, ei niitä kukaan jaksais haistella.
Hautauksessa tärkein asia on kuolintodistus. Se taitaa olla ainoa, mikä koko prosessissa on pakollinen, muissa asioissa paljon eri vaihtoehtoja.
Hautaustoimisto on vain logistiikkapalvelu, ei muuta.
Ai niin, vanhoja ruumisautoja melko paljon siviilikäytössä. Mäkin jossain jenkkirassissa joskus ollut kyydissä, ei se mun mielestä miltään haissut. Kun raato on kyydissä, tahtoohan ne haista, sen pari kertaa kun ite ollut raadon kanssa liikenteessä, kyllä se haju sieltä takaata tahtoo tulla. Mutta kun autoja on tapana siivota ja tuulettaakkin. Raadot haisee, ei se niin helpolla autoon toppauksiin tartu. Ainiin, kai olet huomannut, että ruumisautoissa on nahkapenkit aina :D
=DW=Piti oikeen tarkistaa.
On ne sentään saaneet Hplerin viimein monttuun. Siinä vei kai aikaa kun piti järjestää valtionj hautajaiset. Ei oikein tule seurailtua hautajaisia. Ihmettelin aikanaan, kun ktotikirkossa oli samat harakat aina, riippumatta siitä, ketä siellä koitettiin laittaa multiin. Mitä lie olleet negrofiileja.
=DW= k-kotton kirjoitti:
Sulle sanoisin. Äidillä oli säästöjä, niin me laitettiin varmaan viimeisen päälle, niin ei me kyllä kovin suurta summaa saatu menemään,
Täällä kun on sellainen tyyli, että kutsutaan naapurit, sukulaiset ja tuttavat, Niin oli seitsemällekymmenelle hengelle ruokapidot, ja muutamalle sukulaiselle varattu yösija majoitusliikkeestä.
Äidin kuolemasta on jo viisi vuotta, ettei tämä ihan tuore tapaus.
Ihmetyttää ajatus, jos ihminen on yhdeksäkymmentä vuotiaaksi elänyt, kovin työtä tehnyt ja varmasti maan lakien mukaan. Niin miki hänet pitäisi vähätellen hautaan saattaa.
Ei, ei kuule tyttö, Sulla on vielä paljon oppimista.Mä nyt en ole tuo "tyttö".. ja opittavaakin on, muuten tutulta kuulostaa.
Parasta laitettiin äidin hautajaisiin vähä yli puoltoista vuotta sitte.. sääli vain, kun äidin omat sukulaiset pohjoisemmassa Suomessa.. ikäihmisiäkin jo, niin kukkalaittein muistivat, talvipakkanen. Oli väkeä silti, ja hyvä ystävänsä piti kauniin puheen, jopa paikallislehteen kirjoitti.
Työtä teki kohtalaisen alkeellisissa olosuhteissa äitinikin, viimeiset vuodet isän kuoleman jälkeen.. ei olleet enää parhaita.
Seurakunta osallistui tapahtumaan hienosti, sama pappi, jo eläkkeeellä, jota oli äidin kans muutamana Jouluaattona käyty kuulemassa.
Pienehkö paikkakunta.. siellä ei juuri kilpailua arkku yms. hautauspalveluista.Sibone kirjoitti:
Mä nyt en ole tuo "tyttö".. ja opittavaakin on, muuten tutulta kuulostaa.
Parasta laitettiin äidin hautajaisiin vähä yli puoltoista vuotta sitte.. sääli vain, kun äidin omat sukulaiset pohjoisemmassa Suomessa.. ikäihmisiäkin jo, niin kukkalaittein muistivat, talvipakkanen. Oli väkeä silti, ja hyvä ystävänsä piti kauniin puheen, jopa paikallislehteen kirjoitti.
Työtä teki kohtalaisen alkeellisissa olosuhteissa äitinikin, viimeiset vuodet isän kuoleman jälkeen.. ei olleet enää parhaita.
Seurakunta osallistui tapahtumaan hienosti, sama pappi, jo eläkkeeellä, jota oli äidin kans muutamana Jouluaattona käyty kuulemassa.
Pienehkö paikkakunta.. siellä ei juuri kilpailua arkku yms. hautauspalveluista.Ei näissä asioissa kannata opimestarina olemaan, mutta lähiomaisten hautajaiset säilyy mielessä, niin on se hyvä, että niitä voi hyvällämielellä muistella.
"Mua jotenkin alkoi aikojen kuluessa tympimään tuo montutusmeininki. Hitto, mieti ny siinä jotain värssyjä lehteen, kun veetuttaa nyt muutenkin. Jotkut sanoo tuota rituaalimeininkiä surutyöksi. Mun mielestä surujutut on prossoitava omassa päässä, nuo rituaalit vaan venyttää asian käsittelyä. Vältellään kai shokkiefektiä. "
Edelliseen. Molemmat vanhemmat "haudan" llepoon saattaneena sanoisin, että toipuminen minulla alkoi niiden "rituaalimeininkien" jälkeen. Rituaalit: siunaustilaisuus ja uurnan saatto uurnalehtoon (siis kaksi tapahtumaa/ pois mennyt)
Hyviä tilaisuuksia, kaunista ja korutonta. Pienessä piirissä, lähimmät läsnä.
Minun mielestäni kaikki tuo oli hyväksi ja tarpeen.- ...
Oma asiasi.
Kirjoitit itekkin, että vasta pakollisten rutiinien jälkeen pääsi "toipumaan". Just toi kaikki tohotus ja ihmeen sukulaisten krokotiilikyynelten kattelemin se kaikistaa ärsyttävintä just onkin. Hitto, tärkeintä saada olla itekseen ja tuumailla rauhassa.
Muutamat kohtuullisen siedettävät hautajaiset ollut, niissä hoideltu pakolliset ja sen jälkeen vetäisty lärvit vainajan muistoksi. Ite rituaalit toki on yhtä tympeitä kun aina, mutta jatkoilla on ollut asiallinen meininki. Se on sellainen perinteinen suomalainen tapa. Iteasiassa ois järkevää, kun jättäis rituaalit väliin ja menos vaan jatkoille.
Mutta mä olen lopetellut hautajaisissa ramppaamisen.Muutamat pakolliset keikat käymättä, loput saa kyllä pitää hautajaisensa ihan itsekseen.
Aina muuten ihmetetlly, mitä järkeä on ottaa valokuvia jostain kukkalaitteilla peitetystä hautakummusta? Katteleeko tosiaan joku pervo sellaisia? Mun mielestä ihan mukava katella ihmisten kuvia, niistä tulee muistoja jne mieleen. Mutta mitä ihmettä tulee mieleen hatakummsa? Nehän on kaikki aina ihan samannäköisiä. Höh, hautajaiskuvista pitää oikein aina mietti, että kenenkähän hautajaiset nuokin lie olleet, kas kun itse päätähteä ei näy yhdessäkään kuvassa.
Nojaa, jotkut pitää kirjahyllyssä kotain ajat sitten kuolleen koiran tuhkia, ei se täyspäiseltä sekään vaikuta.
Mä en ole hautajaisten jälkeen käynyt muitsin tai fatsin haudoilla, mitä ihmeen kattomista niissä muka on. Sama katella valokuvia niistä, jos haluaa muistella.
=DW= ... kirjoitti:
Oma asiasi.
Kirjoitit itekkin, että vasta pakollisten rutiinien jälkeen pääsi "toipumaan". Just toi kaikki tohotus ja ihmeen sukulaisten krokotiilikyynelten kattelemin se kaikistaa ärsyttävintä just onkin. Hitto, tärkeintä saada olla itekseen ja tuumailla rauhassa.
Muutamat kohtuullisen siedettävät hautajaiset ollut, niissä hoideltu pakolliset ja sen jälkeen vetäisty lärvit vainajan muistoksi. Ite rituaalit toki on yhtä tympeitä kun aina, mutta jatkoilla on ollut asiallinen meininki. Se on sellainen perinteinen suomalainen tapa. Iteasiassa ois järkevää, kun jättäis rituaalit väliin ja menos vaan jatkoille.
Mutta mä olen lopetellut hautajaisissa ramppaamisen.Muutamat pakolliset keikat käymättä, loput saa kyllä pitää hautajaisensa ihan itsekseen.
Aina muuten ihmetetlly, mitä järkeä on ottaa valokuvia jostain kukkalaitteilla peitetystä hautakummusta? Katteleeko tosiaan joku pervo sellaisia? Mun mielestä ihan mukava katella ihmisten kuvia, niistä tulee muistoja jne mieleen. Mutta mitä ihmettä tulee mieleen hatakummsa? Nehän on kaikki aina ihan samannäköisiä. Höh, hautajaiskuvista pitää oikein aina mietti, että kenenkähän hautajaiset nuokin lie olleet, kas kun itse päätähteä ei näy yhdessäkään kuvassa.
Nojaa, jotkut pitää kirjahyllyssä kotain ajat sitten kuolleen koiran tuhkia, ei se täyspäiseltä sekään vaikuta.
Mä en ole hautajaisten jälkeen käynyt muitsin tai fatsin haudoilla, mitä ihmeen kattomista niissä muka on. Sama katella valokuvia niistä, jos haluaa muistella.
=DW=Kukin tyylillään, kuten totesit ;)
- mies muuan
Osalle riittää mainiosti musta jätesäkki. Miksi muistella jos ei ole muisteltavaa.
Isälleni ostimme aikoinaan hautaustoimistosta pahviuurnan, hänet poltettiin. Ei ollut kallis, jos rahaa ajatellaan. Hänet haudattiin veteraanien uhrilehtoon Lahdessa. Ei ole isä eikä kukaan muukaan tullut jälkeenpäin valittamaan että olisi toimittu väärin.
Suoraansanottuna en ymmärrä mitään hautajaisjuhlia jos niin voi sanoa. Ketä varten ne järjestetään?
Olen sitä mieltä omalla kohdallani ,että ne ihmiset jotka ovat rakastaneet minua elävänä, muistavat minut kuolemani jälkeenkin ilman mitään erikoisia juhlia.
Tosin olen esittänyt pojilleni toiveen että hautajaisissani soitettaisiin Nightwishin biisi Kuolema tekee taiteilijan- eko teko
Teitte oikein.Paras arkkukin olla EKO tuote,joka poltetaan.
Kirkosta saa lainaan arkku alban vaikkapa pahviarkun päälle.
Turhaa rahan menoa ja saastuttamista ostaa kalliita arkkuja.
Pääasia että vainajalle pidetään siunaustilaisuus asiallisesti. Pahviarkku on mielestäni hyvä vaihtoehto perinteisille, joita monet sukulaiset ovat varmaan vuosien varrella painostaneet myös vähävaraisia perheitä ostamaan - myös silloin, kun nämä ovat menettäneet perheen elättäjän ja huoltajan. Sellaisella osoitettiin (muka) arvostusta vainajalle.
Omakohtaisen kokemuksen kautta opin, että hautajaisten järjestäminen pakottaa surun lamauttaneen ihmisen aktiivisiin toimiin. Se teki hyvää, samoin kuin sukulaisten, ystävien ja vanhojen tuttujen tapaaminen. Totesin taas kerran, ettei perinteiden vaaliminen olekaan turhaa, vaikka voimme tietysti halutessamme myös muuttaa niitä. Asenteeni omaan kuolemaan liittyviin järjestelyihin muuttui kokemuksen myötä.
Olen ilmoittanut jälkikasvulle, että he saavat tietysti toimia ja päättää asioista ihan niin kuin itse haluavat. He tietävät, että hyväksyn kaiken. Olen kuitenkin ilmaissut myös omia toivomuksiani. Pahviarkku, tuhkaaminen ja tuhkan sirottelu- tai kätkemispaikka kuuluvat niihin. Haluaisin myös, että lähdettyäni "vihonviimeiselle tutkimusmatkalleni" järjestettäisiin kunnon kestit ja läksiäisjuhlat läheisille, ystäville, kavereille ja kaikille tutuille, jotka itse haluavat niihin osallistua.
Juhlissa ei pidetä puheita, joissa ylisanoin ja korulausein ylistetään "erinomaisuuttani" ja kerrotaan korulausein saavutuksistani, vaan siellä muistellaan kaikenlaisia hauskoja yhteisiä kokemuksia ja mieluiten hassunkurisia sattumuksia elämäni varrelta. Juhlittaisiin elettyä elämää, eikä nauraminen tuntuisi kenenkään mielestä sopimattomalta! - Jos toiveitani noudatetaan.
Luulen, että viimeiseen matkaani liittyvät järjestelyt ja juhlat tukisivat myös läheisimpiä rakkaitani heidän surussaan. Toivottavasti saan pitää heidät lähelläni elämäni loppuun saakka.- ei uskoisi
Jaa-hans, mummot tulee tänne viisauttaan kertomaan kun ei omalla palstalla saa tarpeeksi huomiota .
- Jakava jakorasia
Mitäs sinä sitten jaat täällä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla5301724Hotellille löytyi ostaja....
Tämän päivän Kainuun Sanomissa oli uutinen, että pesänhoitajan mukaan Hotelli Kainuu myydään ensiviikolla. Hieno homma,18867- 84843
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k101796- 63705
Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai49701Saana airola ja. muusikko spekulaatiota
Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki2677- 63666
Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen
Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?65598- 65533