Puolueiden puheenjohtajien EU-vaalipanelin aikana nähtiin mm. Viron valtionvarainministerin haastattelu, jossa hän sanoi jotain tähän tapaan, että "on parempi jättää enemmän rahaa kuluttajien omaan käyttöön kulutettavaksi, koska se pitää talouden paremmin käynnissä kuin verottaa se pois, niin että julkishallinto jakaa rahat oman harkintansa mukaan."
Kokoomuksen olisi nimittäin hyvä alkaa harjoitella veroargumenttiensa kansantajuista perustelua, kun kunnallisvaalit lähestyvät.
Ellei kokoomus nimittäin osaa perustella sitä, että veronalennukset eivät ole tavoite, vaan keino lisätä työllisyyttä ja hyvinvointia, niin voi käydä jälleen surkeasti, kun kokoomus jää sanattomaksi vasemmiston edessä, joka leimaa veronalennukset taas kerran "rikkaiden etujen ajamiseksi ja köyhien kyykyttämiseksi".
Kokoomuksen olisi nimittäin hyvä alkaa harjoitella veroargumenttiensa kansantajuista perustelua, kun kunnallisvaalit lähestyvät.
Ellei kokoomus nimittäin osaa perustella sitä, että veronalennukset eivät ole tavoite, vaan keino lisätä työllisyyttä ja hyvinvointia, niin voi käydä jälleen surkeasti, kun kokoomus jää sanattomaksi vasemmiston edessä, joka leimaa veronalennukset taas kerran "rikkaiden etujen ajamiseksi ja köyhien kyykyttämiseksi".
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä kokoomuksen nostamiseksi hyvät neuvot on tarpeen. Paras kuitenkin vaan odotella, että kansalaiset unohtavat kokoomuksen hallitusaikakauden. Suomi ei edes sodan aikana velkaantunut yhtä paljon, kuin kokoomuslaisten valtiovarainministereiden aikana.
Siinä on kova selitteleminen.
kok. valtionvarainministerit joutuivat paikkailemaan demari- ja kepuvaltiovarainministerien jälkiä.
Eipä muunnella totuutta!
Kyllä ne velat syntyivät ihan kokoomuksen omasta toimesta. Kun Suomi alkoi velkaantua, siellä oli kokoomuslainen valtiovarainministeri asialla. Sitä aiempaa politiikka tehtiin kokoomuslaisen pääministerin johdolla.
Joten se on kokoomuksen käden jälki, joka niissä veloissa näkyy.
Viinanen joutui Ahon hallituksessa ottamaan mittaamattomasti velkaa, se on totta. Sille on kuitenkin paljon sellaisia syitä, mitkä eivät johtuneet kokoomuksen politiikasta.
Kun Holkerin hallituksen viimeisenä vuonna nähtiin laman merkit, Kysyi Holkeri Esko Aholta tulisiko keskusta yhteistyöhön, että voitaisi tehdä rakenteellisia kevennyksiä valtion menoihin. Silloin oli nimittäin vielä joitain määrävähemmistösäännöksiä vero- ja menolaeissa, joiden turvin kepu olisi yksin voinut estää tarvittavat lakimuutokset ja vaalitkin olivat tulossa. Esko Aho kuitenkin sanoi, että hallitus tehköön hallituspolitiikkaa, keskusta tekee oppositiopolitiikkaa ja valmistautuu vaaleihin.
Rakenteellisia muutoksia ei siis päästy tekemään ja Ahon hallitus sai yllättäen paljon ankarammaksi kääntyneen laman suoraan syliinsä samalla kun SDP veti oppositiosta käsin SAK:n tuella sellaista politiikkaa, ettei "saavutettuihin etuihin" saanut kajota, van menot piti rahoittaa velalla, kun verojakaan ei voinut määrättömästi korottaa.
Lipposen hallitukset siten Niinistön tiukan linjan ansiosta pääsivät jo lyhemntämäänkin noita Viinasen ottamia velkoja aika huomattavassa määrin, vaikka velkojen korot olivatkin aluksi valtion budjetin toiseksi suurin menoerä heti työttömyysturva- ja sosiaalimenojen jälkeen.
Velkaantumista olisi nimittäin voitu osittain välttää, jos keskusta olisi lähtenyt jo Holkerin hallituksen aikana mukaan tukemaan vähän pitkäjänteisempää rakenneuudistuspolitiikkaa, mutta se ei sopinut keskustan oppositiokaavaiöluihin.
Eikä demareidenkaan oppositiopolitiikkaan sopinut auttaa Ahon hallitusta selviämään lamasta, van SDP pani "taistelujärjestönsä", SAK:n torpedoimaan yleislakkouhkilla kaikki Ahon yritykset lieventää laman vaikutuksia ja pani jopa Metalliliiton kaataman P-E Lundhin johdolla kaatamaan Kalevi Sorsan valmiiksi neuvotteleman yhteiskuntasopimuksen, jolla olisi merkittävästi voitu vaikuttaa valtion menoihin.
Niin, ettei se velka nyt ihan kokonaan kokoomuksen piikissä ole, vaikka Viinsen aikana otettiin ja Niinistön aikana alettiin maksaa sitä pois.
Tuossa alempana jo selvitin velan syitä laajemmasta vinkkelistä.
Eivät ne valtiovarainministerit nimittäin velkaa ota muuta kuin tarpeeseen ja tarpeet eivät olleet kokoomuksen politiikan aiheuttamia.
Holkerin hallituksen piikkiin panen kyllä sen, ettei lamaan ryhdytty varautumaan ajoissa, vaan viimeiseksi tehtiin ns. vaalibudjetti, jolla valtion menoja jopa lisättiin ja verojakin kevennettiin, mikä lisäsi Ahon hallituksen velanottotarvetta.
Aho taas vaan oli niin kokematon ja sökömieheksikin huono bluffaaja, ettei uskaltanut mennä katsoman SDP/SAK:n "perskorttia", eli yleislakkouhkauksia, vaan antoi periksi menolaikkauksissa ja otti velkaa menojen rahoittamiseksi.
Pankkikriisikin hoidettiin päin persettä siinä mielessä, että se maksatettiin pienyrittäjien ja asuntovelallisten kuluttajien selkänahasta, kun hulttiopankkiireille annettiin avoin piikki eikä pankkituelle pantu mitään takaisinmaksuvelvoitteita esim. siten, että valtio olisi ottanut tuen vastikkeeksi pankeilta suunnatun osakeannin, jonka pankit olisivat lunastaneet aikanaan takaisin, kun olivat päässeet jaloilleen.
Kokonaisuuden kannalta oli merkittävää myös se, että yhteiskunnan rakenne tuolloin oli punamullan sulle-mulle -politiikan jäljiltä saatu sellaiseksi, että julkishallinnon (kunnat, valtio) palveluksessa oli yli 2/3 osaa kaikista työssäkäyvistä, ja se piti rahoittaa verotuloilla, kun samaan aikaan purettiin suljetun talouden rakenteita, jossa oli moninkertainen pankkien konttoriverkosto ja aivan älyttömästi ylimääräistä myymäläkapasiteettia kaupan keskusliikkeillä.
Työttömiä siis syntyi juuri työllistävimmiltä aloilta, ennen muuta pankeista ja vähittäiskaupasta, mikä oli aiheuttanut ongelmia jo 80-luvun alusta alkaen, mutta kumuloitui Holkerin hallituksen aikana, kun ay-bossit panivat pankkitoimihenkilöt lakkoilemaan, ettei pankkien ylimääräistä konttoriverkostoa päästy ajaman tarpeeksi nopeasti alas, mikä kasvatti pankkituen määrää huimasti.
Kyllä kokoomuksen valtionvarainministerit, etenkin Viinanen, mutta myös Niinistö joutuivat paikkailemaan paljon vanhan punamullan virheitä.
Tässä mielessä on minusta hieman "pelkistettyä" panna tuon ajan tilanteita vain sen valtionvarainministerin piikkiin, jonka hallituskaudella velka otettiin.
Punamulta oli nimittäin kasvattanut valtion rakenteelliset ja lakisääteiset menot 70-luvulta alkaen erittäin nopeasti aivan uskomattomiin mittasuhteisiin, koska suljetun talouden aikana oli mahdollista antaa inflaation jauhaa verorahaa valtion kirstuun ja aina aika ajoin maksattaa seuraukset palkansaajalla, eli toteuttamalla devalvaatio.
Tuolle politiikallehan tuli piste, kun Sorsa 80-luvun puolivälin jälkeen kyllästyi Väyrysen iltalysyihin ja pani Koiviston tuella punamullalle stopin, minkä seurauksena syntyi sitten Holkerin sinipuna, vaikka Väyrynen koetti vetää välistä kassakaappisopimustensa kanssa, kun pressanvaalikin oli tulossa.
Holkerin hallituksen loppukaudella ei todellakaan ymmärretty nousukauden uhossa, missä mennään. Sillä pahennettiin tulevaa laskukautta, kyenesiläisyys oli heitetty ropukoppaan.
Kokoomuksen ryhmän(tyhmän)johtajana oli poikkeuksellisen näkemyksetön ja taloudellisesti taitamaton insinööri Iiro Viinanen. Vielä puolivuotta ennen jyrkän talouslaman alkua nousukauden innossa hän vaati ja sai menolisäyksiä nousukauden budjettiin. Sama typerys oli seuraavassa hallituksessa valtiovarainministerinä. Kun laskukaudella olisi todella suhdannerahastoja tarvittu, niitä ei ollut, kun kaikk ol syöty.
Myöhemmin pakkotilanteessa hän vielä vetkutteli pakkodevalvaatiota viikkokaudet, mikä pelkästään maksoi monta sataa miljoonaa markka Suomelle joka päivä.
Niitä velkoja me maksamme vieläkin ja niin tulevat maksamaan meidän lapsemmekin.
Tätä idioottimaisen huonoa taloudenhoitoa kokoomuslaiset silloin pivät hienona ja tiukkana tarkkana taloudenhoitona. Tulos oli ennätysvelkaantuminen.
Sama miehen aikana pankeille alettiin maksaa tapporahaa suomalisesta nurinsaadusta yrittäjästä. Se oli länsimaisittain ainutlaatuista, ja karkotti kokoomuksesta yrittäjiä kepuun.
Paikkasivat omia virhheitään!!!
Viinasen myyttinen maine perustuu ilmeisesti siihen, että hän sanoi kaikille rahan pyytäjille kylmästi "ei". Ehkä siihenkin, että hän riiteli kovasti Kimmo Sasin kanssa ja sai aikaan, että salolainen savustettiin ulos.
Devalvaatiovetkutukset pahensivat tilannetta, kun Aho & Viinanen eivät ottaneet tosissaan ruotsinkielisen teollisuuskapitaalin vaatimusta siitä mikä piti olla devalvaatioprosentti, vaan tekivät ensin liian pienen devalvaation ja joutuivat sitten tekemään pakon edessä sen toisen devalvaation, kun kapitaali uhkasi paeta maasta, ja Viinanen oli mennyt panemaan päänsä pantiksi, ettei toista devalvaatiota tule.
Pankkikriisin hoitoa pidän myös Ahon/Viinasen pahimpana mokana, koska siinä annettiin pankeille tukea täysin avoimeen piikkiin, mutta samalla jätettiin vallat sanoa lainat irti pankkien taseiden kaunistelemiseksi. Suomessa tapettiin tuhansia elinkelpoisia yrityksiä, joilla oli hyvä tilauskanta ja turvattu tulorahoitus myyntituotoista, mutta pankkilainojen vakuudet kävivät teoriassa riittämättömiksi, kun kiinteistöjen arvot putosivat.
Toisin sanoen yritykset olivat saanet pankilta lainaa rakentaakseen tuotantotilat ja sitten, kun tuotanto oli käynnissä ja tilauskantaa saatu, pankki sanoi lainan irti, kun se pankin rahoilla rakennettu tuotantotila ei muka enää kelvannutkaan lainan vakuudeksi, johtuen laman aiheuttamasta kiinteistöjen hintakuplan puhkeamisesta.
Meillä nimittäin oli täysin ykliarvostetut kiinteistömarkkinat 80-luvun lopulla, kun Lontoon, Brysselin ja Berliinin keskustoista, parhailta liikepaikoilta, sai toimitiloja halvemmalla kuin Espoosta tai Vantaalta. Tähän saumaan sikivät muuten monet "nerokkaat" pelurit, kuten Notareal Oy, josta tuli sittemmin melkein yhtä kuuluisa kuin Peter Fryckmanista ja Uotin veljeksistä.
Yrittäjiä on karannut kokoomuksesta kepuun. Välillä niitä karkasi myös nuorsuomalaisiin kahden kansanedustajan kannatuksen verran. Eikä kokoomuksella ole vieläkään minkäänlaista yrittäjäpolitiikkaa ja tuskin tuleekaan, jos se on minun vanhan mielikuvani varassa, jossa Kokoomuksen Helsingin yrittäjien toimintaa vetivät Bror Bäckström ja Lasse Liemola.
Jos verotusta ei alenneta talous ei lähde kasvuun.
Demarit tekevät kaikkensa kiristääkseen verotusta enemmän, vaikkeivät sen vertaa taloudesta eivät ymmärrä, että vähän on paha jakaa, jos ei ole mitään jaettavaa. Varsinkin kun demareiden politiikka tähtää juuri siihen, että jaettava vähenee koko ajan.
Suomessa on suurtyöttömyys ja ostovoima huonompi kuin puolalaisilla. Ja demarit jaksavat jauhaa jostain rikkaista, ihan niinkuin niitä Suomessa olisi tai Suomeen tätä menoa edes syntyisi.
Demarit on pedanneet itselleen kaikki eliitin edut ja roikkuvat kuin takiaiset kiinni vallassa, koska välittävät enemmän omista eduistaan kuin koko kansakunnan eduista.
Demareiden politiikka ei tähtää siihen, että jaettavaa olisi vähemmän, mutta kokoomuksen politiikan tulisi tähdätä siihen, että jaettavaa syntyisi luonnostaan - markkinatalouden kautta - enemmän.
Demarit petaavat itselleen "eliitin etuja" juuri niin kuin kokoomuslaisetkin jakamalla virkapaikkoja poliittisin perustein.
Jyrki Kataisen tulisi tässä omaksua Niinistön linja ja estää jokainen - ihan kuka tahansa - kokoomuslainen tulemasta valituksia ansioituneiden pouluepukareiden havittelemalle "vihreälle oksalle", vaikka se olisi Ilkka Kanerva jo kuudennen kerran.
ovat punamullan omat keinot työllistämiseen.
Samanlaista keskustelua käytiin ennen eduskuntavaaleja mutta vaalien jälkeen ei punamullakaan ole ollut mitään muuta keinoa.