Tuhotaanko Suomen itsenäisyys täydellisessä hiljaisuudessa?

Herätys kirjoitti:

erustuslakiuudistus (HE 60/2010) on (13.9.) menossa eduskuntakäsittelyn II vaiheeseen. Perjantaina helmikuun 11. pävänä eduskuntakäsittelyn I vaiheessa äänestettiin pykälistä 1, 94, 95, 58 ja 66. – Tällä hetkellä asia on lepäämässä ja lain hyväksymiseen vaaditaan vielä uuden eduskunnan hyväksyntä.


Tuhotaanko Suomen itsenäisyys täydellisessä hiljaisuudessa?

Voit katsoa täältä suoraan äänestystulokset puolueittain sekä hallituksen ja opposition osalta. Kaikki äänestyksen tulokset löydät tästä, josta näet myös miten eri kansanedustajat ovat äänestäneet. Koko lain alkuperäiset valtiopäiväasiakirjat ja edistymisen löydät Eduskunnan sivuilta. Voimassaolevan Suomen perustuslain voit lukea täältä (L 731/1999). Jos olet kiinnostunut lukemaan, miten muissa EU-jäsenmaissa perustuslakia on muutettu, lue lisää näiltä sivuilta täältä.

Lakimuutosta kohtaan on noussut suurta mielenkiintoa kansalaisten keskuudessa, esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla, sillä valtamedia eivätkä poliitikot ole suostuneet perustuslakiuudistuksen taustoja valottamaan. Näin ollen olemme tehneet tiivistelmän perustuslakiuudistuksesta, jonka voit lukea alta. Punatut tekstikatkelmat ovat lakiesityksen tärkeimpiä kohtia.

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=1167



Perustuslakiuudistus (HE 60/2010) on (13.9.) menossa eduskuntakäsittelyn II vaiheeseen. Perjantaina helmikuun 11. pävänä eduskuntakäsittelyn I vaiheessa äänestettiin pykälistä 1, 94, 95, 58 ja 66. – Tällä hetkellä asia on lepäämässä ja lain hyväksymiseen vaaditaan vielä uuden eduskunnan hyväksyntä.

Toimittaja: Riikka Söyring
12.9.2011, Verkkomedia.org



Tuhotaanko Suomen itsenäisyys täydellisessä hiljaisuudessa?

Voit katsoa täältä suoraan äänestystulokset puolueittain sekä hallituksen ja opposition osalta. Kaikki äänestyksen tulokset löydät tästä, josta näet myös miten eri kansanedustajat ovat äänestäneet. Koko lain alkuperäiset valtiopäiväasiakirjat ja edistymisen löydät Eduskunnan sivuilta. Voimassaolevan Suomen perustuslain voit lukea täältä (L 731/1999). Jos olet kiinnostunut lukemaan, miten muissa EU-jäsenmaissa perustuslakia on muutettu, lue lisää näiltä sivuilta täältä.

Lakimuutosta kohtaan on noussut suurta mielenkiintoa kansalaisten keskuudessa, esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla, sillä valtamedia eivätkä poliitikot ole suostuneet perustuslakiuudistuksen taustoja valottamaan. Näin ollen olemme tehneet tiivistelmän perustuslakiuudistuksesta, jonka voit lukea alta. Punatut tekstikatkelmat ovat lakiesityksen tärkeimpiä kohtia.



Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta (HE 60/2010)

Muutettavat lainkohdat

Tulevaisuudessa Suomi on Euroopan Unionin jäsen ja suomalainen voi äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa

1 §. Valtiosääntö

Pykälän loppuun lisättäisiin maininta Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa.

Pykälän 3 momentin säännöksellä on tulkinnallista merkitystä arvioitaessa sitä, milloin kansainvälinen velvoite on ristiriidassa perustuslain täysivaltaisuutta koskevien säännösten kanssa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa on pidetty tärkeänä ja jo vakiintuneena perustuslain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuna kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen muotona.

Unionin jäsenyyden yleisluonteinen mainitseminen perustuslaissa toisi esiin sen erityisen merkityksen, joka jäsenyydellä Suomelle on tiiviytensä ja laaja-alaisuutensa vuoksi. Jäsenyydellä muissa kansainvälisissä yhteisöissä ei ole vastaavanlaajuisia vaikutuksia, jotka myös ulottuvat suoraan kansalaisiin. Perustuslaista kävisi nykyistä selvemmin ja yksiselitteisemmin ilmi eräs keskeisistä perustuslaissa säänneltyyn julkiseen vallankäyttöön vaikuttavista lähtökohdista.

Säännösehdotus vastaisi nykyistä perustuslain tulkintakäytäntöä, jossa Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on muodostunut jo vakiintuneeksi lähtökohdaksi. Jäsenyyden mainitseminen perustuslain kansallisia valtiosääntöisiä perusratkaisuja koskevassa luvussa merkitsisikin nykyisen tilanteen kirjaamista perustuslakiin. Säännöksellä olisi myös kiinteä yhteys kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä, irtisanomista ja voimaansaattamista koskeviin perustuslain 94 ja 95 §:ään sekä niihin ehdotettuihin toimivallan siirtoa koskeviin säännöksiin.

Lissabonin sopimus sisältää määräykset unionista eroamisesta ja siinä noudatettavasta menettelystä. Perustuslain säännös unionijäsenyydestä ei vaikuttaisi tähän menettelyyn.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä