Nikolai Shmeljovin mukan talousmallin suurin puute oli se, että huipulla olevat henkilöt eivät olleet taloudellisessa vastuussa mistään. Talonpoikaisjärkeen perustuva talouslaskenta oli mahdotonta.
Neuvostotalouden tosiasiat
Oliko osaamista?
1986
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
kertoo Vesitalousministeriön selvittäneen useita vuosia Siperian jokien kääntämistä etelään maatalouden kastelutarkoituksiin. Jättihankkeen valmisteluun osallistui 185 organisaatiota ja 68 000 henkilöä. Kustannukset olivat varovasti arvioiden miljardi ruplaa, siis pelkkä suunnittelu.
Projekti olisi toteutuessaan muuttanut koko maailman ilmastoa, mutta se pyyhkäistiin lopulta pois ohjelmasta.
Elintarvikehuollolle sillä olisi ollut tuskin mitään merkitystä. Parempiin tuloksiin olisi päästy parantamalla kuljetus-, pakkaus- ja varastotoimintaa. Taloudellinen tulosvastuuajattelu oli kuitenkin ministeriölle täysin vierasta.
Mitenkähän olisi ilmasto muuttunut ,onkohan mitenkään tutkittu.Kyllähän se oli venäjän touhu hirmuista luonnon ja ihmis elämän tuhlausta ,olikose sitten kommunismia piru tietää. Minusta tuntuu silti ,että jonkun lainen suunnitelma talous tai muunlainen roti pitäisi maalimaan saada, hukka taitaa periä tälläkin menolla.
vesimäärät käännetään kylmästä pohjolasta eli tundralta kohti etelää eli kuivia aroja, niin kyllä se vaikuttaa. Miten, sitä voit itse miettiä.
-----Kun valtavat vesimäärät käännetään kylmästä pohjolasta eli tundralta kohti etelää eli kuivia aroja, niin kyllä se vaikuttaa. Miten, sitä voit itse miettiä-----
Mieti sinä minunkin puolestani, minä en osaa. Osaisikohan Poudan Pekka tai Mette ?
Joo, mutta sota-ajan saavutus oli mahtava. Jo vuoden -42 lopulla neukun tuotanto saavutti ja ohitti Saksan sotatarviketuotannon huolimatta teollisuuskaupunkien menetyksistä ja jättimäisestä tehtaitten siirto-operaatiosta; yli miljoona junanvaunullista tavaraa uuteen paikkaan.
Mihinkään sellaiseen ei mätä tsaarin porvarihallinto olisi kyennyt vaan Saksan sotilas olisi saapastellut esteittä Moskovaan ja ohi siitäkin.
Viimeistään vuodesta 1927 NL sijoitti aivan käsittämättömät summat asetuotantoon ja ylipäänsä armeijaan. Kansa kulki risoissa, paleli ja näki nälkää.
Tsaarin hallinto kykeni taistelemaan Saksaa ja Itävaltaa vastaan, kunnes Lenin Saksan lahjomana luopui sodasta.NL:n asetuotanto perustui tsaarinajan teollisuudelle.
Saksa pani teollisuuden liikekannalle vasta 1943.
Jaaha. Onkos asialla Tikku-Iivari, laatikko vai ketale? Taasko on uskottavuus mennyt niin, että pitää nikkiä vaihtaa.Kommunismia pitää tietysti ylistää, kuinkas muuten.
-----Tsaarin hallinto kykeni taistelemaan Saksaa ja Itävaltaa vastaan---
Et tainnut tietää, että 1. MS:n aikana Saksan päävoimat olivat koko ajan lännessä, toisin kuin 2. MS:ssa. Lues jotain historiankirjaa ensin ja tule sitten takaisin kirjoittelemaan joutaviasi. Saksahan tappeli pelkkää neukkua vastaan 3 v eli 1941-44 ja pärjäsi silti huonosti.
Mutta kiihkostasi huolimatta et kykene kumoamaan mitään mitä esitin. Kunhan vain typeriä paikkaansapitämättömyyksiäsi latelet.
,,,,Viimeistään vuodesta 1927 NL sijoitti aivan käsittämättömät summat asetuotantoon ja ylipäänsä armeijaan,,,,,
Hyvä kun sijoitti, sillä tavoin välttyi tuholta ja suomalaisetkin välttyivät kaasukammioilta. Mutta sekös sinua itkettää vieläkin.
Tosiasia kuitenkin on, että sinua vaivaa vakava puutostauti, pahempi kuin vitamiinin puute. Nimittäin tiedonpuute.
Itävallalla oli suuret joukot itärintamalla vuoteen -17.
"Saksahan tappeli pelkkää neukkua vastaan 3 v eli 1941-44 ja pärjäsi silti huonosti."
Hölynpölyä. Saksalla oli Britannia vastassaan jo -39. Ja USA loppuvuodesta -42. Et tunne historiaa lainkaan.
Käsitätkö lainkaan, että juuri tuon varustelun turvin NL yritti mm. tuhota Suomen, mutta epäonnistui. Se riepoo ketale-parkaa ikuisesti.
Sitä paitsi varustus oli aika vanhantavaa juuri silloin, kun sitä olisi tarviottu. Hukkaan meni nekin ponnistelut. Onneksi länsimaiden apu pelasti.
Eikä mikään varustelu pelastanut NL:a romahtamasta omaan mahdottomuuteensa. Vai itedätkö, missä se nykyään sijaitsee?
Niinpä.
Eikä mikään varustelu pelastanut NL:a romahtamasta omaan mahdottomuuteensa:
http://www.youtube.com/watch?v=hRM5mNrw6kE
----Onneksi länsimaiden apu pelasti.----
Voi sinua pikku tyhmeliini. Saksan hyökkäyksen pysähtyessä Moskovan eteen -41 ei lännestä ollut ehtinyt tulla vielä yhtään mitään. Ei niin mitään. Ota selvää asioista niin et koko aikaa munaa ittees.
Lisäksi lännen apu koko sodan aikana oli vain joitain prosentteja neukun omasta tuotannosta. Eikä lännen apupanssareilla tehnyt mitään neukun omiin verrattuina. Etpäs tiennyt sitäkään vaan vetelet ihan puskasta noita juttujasi.
Tiedätkö sinä ylipäätään mistään mitään ?
-----Saksalla oli Britannia vastassaan jo -39-----
No johan murjasitkin oikein ennätysmäisen aivopierun. Varmaan ne britannian pari divisioonaa syksyllä -39 P-Ranskassa tuottivat Werhmachtille suuriakin tappioita ja olivat Saksassa yleinen kauhunaihe.
Kertoisitko meille millaisia taisteluita Wehrmacht ja Britannian armeija kävivät -39 ja selosta hieman Saksan niissä taisteluissa kärsimiä tappioia. Kiinnostaa valtavasti kuulla.
alkoi tulla jo lokakuussa -41. Kaikkiaan avulla mm. moottoroitiin puna-armeija ja ruokittiin 4,5 miljoonalla tonnilla eli noin 1,5 vuotta.
Kuten marsalkka Jeremenko totesi: ilman lännen kuorma-autoja emme olisi saaneet tykistöämme asemiin.
Lännen panssareita käytettiin suuret määrät. Niistä perustettiin mm. 30 panssariprikaatia.
Melkoinen merkitys oli myös 18 000 lentokoneella ja niiden polttoaineella.
Lisäksi toimitettiin mm. rautatiekalustoa, tehdaskoneistoja, lääkkeitä, kangasta, jalkineita ym.ym.
Tiedätkö sinä ylipäätään mistään mitään ?
No, neuvostoproganda on kyllä hallussasi nikistä riippumatta.
,,,,Lännen apu alkoi tulla jo lokakuussa -41.
Paljonko lännen koko avusta oli Puna-armeijan käytössä joulukuun -41 taisteluissa. Ruokaa tuskin lusikallista enempää.
------Lännen panssareita käytettiin suuret määrät. Niistä perustettiin mm. 30 panssariprikaatia,,,,,,,,,
Lännen panssareita ei nähty taisteluissa itärintamalla. Sotien jälkeen lännessä ihmeteltiin mitä heidän panssareilleen tapahtui kun niitä ei käytetty sotatoimissa. Ehkä ne romut sulatettiin ja tehtiin oikeita panssareita.
tunne historiaa lainkaan. Länsimaat eivät olleet valmistauutneet hyökkäyssotaan kuten diktatuurit.Sota lännessä alkoi varsinaisesti Saksan hyökkäyksellä keväällä -40. NL tuki sitä mm. suurilla polttoaine- ja viljatoimituksilla.
Taistelut jäivät länsimaiden ( erityisesti brittien) vastuulle kesään -41, jolloin NL sai vuorollaan maistaa sotapolitiikkansa tuloksia.
"Lännen panssareita ei nähty taisteluissa itärintamalla."
Kyllä näkyi. Vielä 44 oli osa panssariprikaatien kalustosta aina länsiapua. Päärooli oli tietenkin NL:n omalla kalustolla.
Olet yhtä tietämätön kuin aiemmat nikkisi. Perehtyisit nikin vaihdon yhteydessä edes sotahistorian perusasioihin.
Literaturnaja Gazeta 1986:" Surullisen kuuluisa epätunnusluku "bruttotuotanto" kurtstaa talouttamme. Se on lumonnut kaikki yksinkertaisella ja selkeällä periaatteella: mitä painavampi, pitempi ja kalliiimpi, sen parempi.
Sen myötä on syntynyt talousjohtajien sukupolvi, joka pystyy käyttämään järjestelmää oman urakehityksensa edistämiseen."
Gelman esittää tunnuslukua poistettavaksi ja järjestämään sen kunniaksi valtakunnallinen juhla, vapautuksen päivä.
ihanteellinen tuote neuvostoteollisuudelle. SALT-neuvottelujen alkaessa NL:lla oli noin 50 000 erilaista ps-ajoneuvoa, reilusti kolme kertaa enemmän kuin koko muulla maailmalla yhteensä. Kun Uralin länsipuolella olevien tankkien määrää rajoitettiin, kuskattiin kymmeniätuhansia vaunuja Uralin taakse.. Aikanaan hollantilaiset romukauppiaat tarjosivat niistä hyvän hinnan, jolloin ne sitten kuskattiin takaisin sulatettaviksi. Kaikkia ei sentään ehditty viedä, enen kuin niitä alettiin palauttaa.