Älä edes harkitse, ellei ole aivan pakko!! Tajuatko, millaisen henkisen trauman aiheutat itsellesi? Millaista on elämäsi sen jälkeen kun lopetat itsesi myymisen? No, toisaalta...-ehkä ala sopii sinulle, mutta kannattaako sitä riskiä ottaa, että koet henkisen kriisin menneisyyden huoraamisestasi joskus vuosien päästä. Voisin itse olla varoittava esimerkki. En ryhtynyt huoraamaan saadakseni "helppoa rahaa", sillä se raha ei ole helppoa, sen voi jokainen uskoa! Ryhdyin prostituoiduksi olosuhteiden pakosta, enkä tässä nyt jaksa avautua tämän enempää. Osittain kadun itseni myymistä todella rankasti, osittain olen sen asian kanssa sinut, mutta koko sydämestäni ja sielustani toivon, ettei minun olisi sitä tarvinnut tehdä!!
Kun aloitin hommat, mietin; "Ei tässä mitään." Mutta kuinka ollakaan; nyt kymmenen vuoden kuluttua (oltuani tuon ajan poissa "markkinoilta"), olen ajautunut vakavaan, henkiseen kriisiin. Ei mene päivääkään, ettenkö ajattelisi huoraamistani ja katuisi sitä syvästi. En voi elää normaalia elämää. Aina kun liikun ulkona, käyn konserteissa etc, mietin sitä, että entä jos törmään johonkin entiseen asiakkaaseen. Ja muutaman kerran olen törmännytkin. Paljastumiseni on ollut todella lähellä, mutta onneksi kaverini eivät kuulleet huutelua. Niin, ja minä tapailin pelkästään vanhempia "sivistyneitä" ukkomiehiä, juuri yksityisyyttäni suojellakseni...Sinun on syytä tietää, että pahimpia huorien vihaajia ovat huorien asiakkaat, eivät ne aina parjatut "telaketjufeministit". Voin vakuuttaa, että asiakaskuntaan mahtuu aina se yksi mätä omena, joka saa mielettömät kiksit päästessään posauttamaan sinut kavereillesi, perheellesi, pomollesi...Niin että mieti näitäkin asioita ennen kun ryhdyt mihinkään , toivon, että sinulla on muita vaihtoehtoja kuin itsesi myyminen.
Suomi on pieni paikka, menneisyytesi voi tulla vainoamaan sinua kymmenien vuosien kuluttua, oletko siihen valmis? Itse asun pk-seudulla ja juuri näin kävi minulle.
Kun aloitin hommat, mietin; "Ei tässä mitään." Mutta kuinka ollakaan; nyt kymmenen vuoden kuluttua (oltuani tuon ajan poissa "markkinoilta"), olen ajautunut vakavaan, henkiseen kriisiin. Ei mene päivääkään, ettenkö ajattelisi huoraamistani ja katuisi sitä syvästi. En voi elää normaalia elämää. Aina kun liikun ulkona, käyn konserteissa etc, mietin sitä, että entä jos törmään johonkin entiseen asiakkaaseen. Ja muutaman kerran olen törmännytkin. Paljastumiseni on ollut todella lähellä, mutta onneksi kaverini eivät kuulleet huutelua. Niin, ja minä tapailin pelkästään vanhempia "sivistyneitä" ukkomiehiä, juuri yksityisyyttäni suojellakseni...Sinun on syytä tietää, että pahimpia huorien vihaajia ovat huorien asiakkaat, eivät ne aina parjatut "telaketjufeministit". Voin vakuuttaa, että asiakaskuntaan mahtuu aina se yksi mätä omena, joka saa mielettömät kiksit päästessään posauttamaan sinut kavereillesi, perheellesi, pomollesi...Niin että mieti näitäkin asioita ennen kun ryhdyt mihinkään , toivon, että sinulla on muita vaihtoehtoja kuin itsesi myyminen.
Suomi on pieni paikka, menneisyytesi voi tulla vainoamaan sinua kymmenien vuosien kuluttua, oletko siihen valmis? Itse asun pk-seudulla ja juuri näin kävi minulle.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mikähän loru tuokin on.
Ainoan trauman saa miehen lompakko.
se ei ole loru, vaan ex-huo-ran kirjoitus. kirjoittaa asiaa. äimäen käelle ja muille sopisi enempi kuin hyvin kun huo-ria olisi maailma täynnä ja maksaa ei tarvitsisi.
se on äimän käkien, läskien ukkomiesten ja muiden samankaltaisten äijien päiväuni ja unelma. onneksi ei tule toteutumaan koskaan.
Hyvä kirjoitus aloittajalla! Toisia seksuaalisesti hyväksikäyttävät on perseestä!!!
Ohhoh, että sellainen vuodatus tällä kertaa.
No, kuten aloittaja itsekin on saanut huomata, kerran huorana=tunnetaan aina huorana. Niin se vain on ja menee, tahtoo sitä tai ei. Suomi on pieni paikka, ei kyläpahasta isompi ja ennemmin tai myöhemmin joku aina tunnistaa horon.
Mikäli tekstisi on totta, niin kyllä valtio kustantaa jos hakeudut mta:n kautta
hoitoon, vaikkakin olet itse olosuhteiden pakosta (kertomasi mukaan) joutunut tuohon jamaan.
Ajattele asiaa positiivisesti, 10 vuotta sitten ja yli kaikilla ei ollut kännykkäkameraa tai vastaavia laitteita, joilla napsia kuvia eri tapahtumista,
helposti ja huomaamattomasti. Se on nyt helppoa elää, kun muistaa missä
liikkuu kenenkin kanssa eikä astu kenenkään varpaille, jotta ei menneisyys
putkahda pintaan.
Taisi olla eräällä webbisaitilla muutama vuosi sitten "suomi-horojen" kuvia naaman ja nimen kera, joten aina löytyy paskiaisia jotka haluavat vaikeuttaa muiden elämää perustellen sillä, että itse ei reppanat pärjää.
Se, mistä trauman olet saanut, on lähinnä kiinni itsestäsi ja eri asioiden
sattumista, siten miten ne olet käsitellyt tai käsittelemättä päässäsi jättänyt.
Kuitenkaan se ei ole muiden vika, mikäli kuula ei kestä. Katumus on turhaa
ja eilinen mennyttä, joten turha murehtia asioita, jotka on tehty.
tunnolliset veronmaksajat tulee apuun ja maksaa loppupeleissä kaikkien veroja kiertävien horojen itsensä jakamisesta aiheutuneet terapia ja psykologikulut.
Huoh. Ja tämän alan perusääntöjä on: pukeudu. Ääripäissä: satsaa hyvään peruukkiin (ei meinaan lähde hurjassakaan menossa kun on hyvä peruukki, pukeudu ja meikkaa hyvin. Käytä silmälaseja ilman vahvuuksia.... Kun saat pari ekaa palkaa, osta vain tähän hommaan kengät. Jne. Toisesssa ääripäässä pukeudu erilailla ja meikkaa. Pistä hiuksesi erilailla. Ei ne miehet mitään muista kun teet asian eteen vähän töitä.
No siis hei jokainenha ottaa oman riskin minkä asian takii tahansa, oli sit escort tai sit vaan prostituoitu.. tai vaikka tavalline duunari pomojensa ja työmarkkinoiden kiusattavana ja vaatimuksine mihin duunarin on suostuttava tai hän saa kenkää. Tai niinku jos sanotaan kauniimmin et jos duunari ei suostu työnantajapuolen käytettäväks, nii otetaan tilalle alalle paremmin soveltuva työntekijä.
Mut se, et ala on ollu sulle nii kova, ei kyl tarkota sitä, et se olis kaikille sellane. Jo.. sä oot kokenu sen myötä henkisen kriisin nii eikse tarkota vaa sitä, et sulla ei oo ollu sen takii kaikki inkkarit samas kanootissa. Elämähän on valintoja ja jos alkaa märehtii tehtyjä päätöksiä, niitä mitä ei oo tehny tai on tehny, nii ei siitä mitään järkevää tuu. Sillä ei niitä jälkikäteen kanzi enää surkuttaa.. ne on tehty eikä saa tekemättömiks.. ihan samoin joku duunari voi funtsii et miksei hän ollu lukenu nuorena ittelleen parempaa ammattia mut olisko se elämä paremman ammatin kautta ollu sen parempaa..?? Eiks kuitenki jokaiseen juttuun kuulu omat ongelmat? Ehkä siks heikot valittaa eniten.. ja vahvat senkun porskuttaa. ;))
vasta muutaman vuoden päästä kertomaan miten horoilu vaikutti elämääsi.Tässä
vaiheessa juttusi ovat typpillisiä yksinkertaisen tytön naiiveja juttuja. Tule muutaman
vuoden päästä palstalle kertomaan, jos terapioiltasi ehdit.
Sinähän "tule sinäkin" olet terapiassa jatkuvasti vaikket horoillu olekaan. LOL!
Suurimmat vaarat Suomessa huoratessa on opintojen laiminlyönti. Ei oo kolmekymppisenä kivaa kun ei saa mitään kunnon duunia.
Ja toinen iso riski on että rakastuu johonkin asiakkaaseen. Siitä tulee kanssa aika sirkus.
Just so då.