Olen havainnut jonkin verran vallitsevan epätietoisuutta sen suhteen miten kielilain mukaisia tulkkauspalveluja järjestetään. Otan esimerkiksi nimimerkki Folke Bättresonin viestin toisessa ketjussa (rannikon sinnikot) eilen, johon viestiin annoin vastauksen. Lainaan kyseisen viestin tekstin, koska se saattaa olla varsin kuvaava yleisemmällekin käsityskannalle.
Näin siis Folke: "Yksilöillä on oikeus tulla palvelluksi ruotsiksi missä tahansa. >>
Mutta eikö tätä voi hoitaa tulkkauksella ? Kun ruotsalainen tulee Savoon ja haluaa tulla palvelluksi ruotsin kielellä,. virkailija ottaa yhteyden päivystävään tulkkiin, joka sitten kääntää ruotsista suomeksi ja suomesta ruotsiksi. Mikä ihmeen itseisarvo on, että juuri sen suomenkielisen virkailijan pitää alentua puhumaan kyykyttäjän edessä ruotsia ? Jos tulkkipalvelu ei kelpaa, mistä muusta on kysymys kuin simputtamisesta ja alistamisesta, kun asiakas vaatii virkailijalta ruotsin puhumista.
Virkailjan ruotsin taidoksi tulisi riittää se, että hän ymmärtää asiakkaan puhuvan juuri ruotsia, jotta voidaan virittää oikea kanava tulkkauspalveluun. Tuon tulkkauspalvelun kustantaisi tietysti valtio, ei kunta.
Ameriikassa tämäkin homma toimii, vaikka tulkattavia kieliä on satoja..
Menkää helsingin herrat sinne opiskelemaan, miten homma toimii."
Vastauksena Folken ja siten muidenkin kysymykseen tulkkauksesta on kielilain 18 §, joka kuuluu näin
"Jos jollakulla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, mutta viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli on toinen, viranomaisen on järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta tai jollei 2 momentista muuta johdu.
Asianosaisen, joka 15 ja 16 §:ssä tarkoitetussa asiassa haluaa tulkkausta, on huolehdittava tulkkauksesta itse ja omalla kustannuksellaan, jollei tuomioistuin asian laadun huomioon ottaen päätä toisin."
Viranomaisen ja tuomiosituimen kieli sekä käsittelykieli määräytyy toimialueen kielellisen jakauman mukaan.
Kielilaki 6 § taasen toteaa yksikieliseksi viranomaiseksi valtion viranomaisen, jonka virka-alueeseen kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia, sekä yksikielisen kunnan viranomaisen samoin kuin kuntayhtymän viranomaisen, jos kuntayhtymään kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia.
Asian käsittelykielenä on pääsäätöisesti viranomaisen tai tuomioistuimen oma kieli, joka lähes poikkeuksetta on yksikielisellä alueella suomi.
Tulkkaus on maksutonta lukuunottamatta kielilain 15 ja 16 §:ssä tarkoitettuja tuomioistuinten hakemus- ja riita-asioita.
Summa summarum. yksikielisissä viranomaisissa ja tuomioistuimisssa menettelytapa kileipalvelutilantesissa on juuri tulkkaus. Todettakoon tässä se, että yksikielisissä kunnissa asuu noin 3/4.osaa maamme väestöstä, mikä saattaa myös palvelujen tarpeen oikeaan kehykseensä.
Esittämäni olosuhde tukee ajatustani palveluvelvoitteen asettamisesta viranomaiselle tai tuomioistuimelle pelkästään, jolloin yksittäisen virkamiehen kielitaitoa ei edelytettäisi.
Näin siis Folke: "Yksilöillä on oikeus tulla palvelluksi ruotsiksi missä tahansa. >>
Mutta eikö tätä voi hoitaa tulkkauksella ? Kun ruotsalainen tulee Savoon ja haluaa tulla palvelluksi ruotsin kielellä,. virkailija ottaa yhteyden päivystävään tulkkiin, joka sitten kääntää ruotsista suomeksi ja suomesta ruotsiksi. Mikä ihmeen itseisarvo on, että juuri sen suomenkielisen virkailijan pitää alentua puhumaan kyykyttäjän edessä ruotsia ? Jos tulkkipalvelu ei kelpaa, mistä muusta on kysymys kuin simputtamisesta ja alistamisesta, kun asiakas vaatii virkailijalta ruotsin puhumista.
Virkailjan ruotsin taidoksi tulisi riittää se, että hän ymmärtää asiakkaan puhuvan juuri ruotsia, jotta voidaan virittää oikea kanava tulkkauspalveluun. Tuon tulkkauspalvelun kustantaisi tietysti valtio, ei kunta.
Ameriikassa tämäkin homma toimii, vaikka tulkattavia kieliä on satoja..
Menkää helsingin herrat sinne opiskelemaan, miten homma toimii."
Vastauksena Folken ja siten muidenkin kysymykseen tulkkauksesta on kielilain 18 §, joka kuuluu näin
"Jos jollakulla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, mutta viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli on toinen, viranomaisen on järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta tai jollei 2 momentista muuta johdu.
Asianosaisen, joka 15 ja 16 §:ssä tarkoitetussa asiassa haluaa tulkkausta, on huolehdittava tulkkauksesta itse ja omalla kustannuksellaan, jollei tuomioistuin asian laadun huomioon ottaen päätä toisin."
Viranomaisen ja tuomiosituimen kieli sekä käsittelykieli määräytyy toimialueen kielellisen jakauman mukaan.
Kielilaki 6 § taasen toteaa yksikieliseksi viranomaiseksi valtion viranomaisen, jonka virka-alueeseen kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia, sekä yksikielisen kunnan viranomaisen samoin kuin kuntayhtymän viranomaisen, jos kuntayhtymään kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia.
Asian käsittelykielenä on pääsäätöisesti viranomaisen tai tuomioistuimen oma kieli, joka lähes poikkeuksetta on yksikielisellä alueella suomi.
Tulkkaus on maksutonta lukuunottamatta kielilain 15 ja 16 §:ssä tarkoitettuja tuomioistuinten hakemus- ja riita-asioita.
Summa summarum. yksikielisissä viranomaisissa ja tuomioistuimisssa menettelytapa kileipalvelutilantesissa on juuri tulkkaus. Todettakoon tässä se, että yksikielisissä kunnissa asuu noin 3/4.osaa maamme väestöstä, mikä saattaa myös palvelujen tarpeen oikeaan kehykseensä.
Esittämäni olosuhde tukee ajatustani palveluvelvoitteen asettamisesta viranomaiselle tai tuomioistuimelle pelkästään, jolloin yksittäisen virkamiehen kielitaitoa ei edelytettäisi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
lainvääntelyä, eihän se noin ole
Tämä koko ruotsi-keskustelu on täysin typerä sillä kaikki svekkulit ymmärtävät suomea.
Hoitakoon svekkulit omat asiansa, ja jos joku mummo ei suomea osaa, niin onhan se kovaa että samanheimoiset jättäisivät mummelin yksinään asioitaan hoitamaan.
Tulkkauspalvelun voisi hoitaa taksi.
Nykytekniikalla tulkkauksen järjestäminen lienee niin vaivatonta, että muun muassa poliisi voi liikenneratsiassakin helposti käyttää nettikameralla varustettua läppäriään, joka on yötä päivää yhdistettävissä tulkkauskeskukseen. Keskuksesta asiakas ja poliisi saavat valantehneiden kääntäjien palvelun.
Jos asiakas alkaa konstailla, hänet suljetaan mustamaijaan odottaman asian käsittelyä poliisiasemalla, silloinkin netin välityksellä, jos asemalla ei ole asiakkaan äidinkieltä puhuvaa poliisia. Tällainen menettely lienee yksi mahdollisuus monista ajateltavissa olevista tavoista.
Joka tapauksessa kielilakikaan ei edellytä yksikielisiissä viranomaisissa ja tuomioistuimissa muuta kuin tulkkausta asian käsittelykielen ollessa toinen kuin asianosaisen kieli. Modernit käännöspalvelut videoneuvotteluineen ovat mahdollisa käyttää, joidern käyttöön muun muassa asiakaspalvelussa viitattiin kielilain valmistelutöissä.
Mutta tuo avauksen pointti. Kielilaki ei edellytä ruotsiksi käytävää asian käsittelyä yksikielisessä tuomioistuimsessa tai viranomaisessa - ainoastaan tulkkausta.
Näin ollen virkamiesten kielitaitovaatimus on ylimitoitettu.
Ioni¤ : "Näin ollen virkamiesten kielitaitovaatimus on ylimitoitettu."
Tämän ylimitoitetun vaatimuksen poistaminen on toteutettavissa eduskunnan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, kuten ylioppilakirjoitusten pakolliselle ruotsille tehtiin asetusteitse.
Ei ainoastaan ylimitoitettu, vaan tarpeeton. Nähdäkseni virkamieheltä ei tarvitse vaatia kielitaitoa ollenkaan. Vain viranomaiselta.
Fukc you, minä en tottele kielilakia.