Koko Suomi asuttuna on yksi kummallinen hokema. Sillä eihän siinä hommassa ole järjen häivääkään. Tässä yhteydessä on hyvä otta esimerkkiä, taas kerran, Ruotsista. Ruotsalaisethan eivät kai koskaan ole sortuneet mihinkään "koko Ruotsi asuttuna" -sekoiluun. Päinvastoin, valtaosa ruotsalaisista asuu Helsingin korkeudella olevan, itä-länsi suuntaisen viivan alapuolella. Eikä ole mitään tarvetta asuttaa ketään väkisin jossain pohjoisen periferiassa. Onko niin, että tässäkin asiassa ruotsalaiset ovat, niikuin monessa muussakin, suomalaisia fiksumpia?
Koko Suomi asuttuna?
Du gamla och...
9146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Emme ole Ruotsalaisia, Venäläisiksi emme tule "
mm Saksassa kuntia on yli 8000.
Miksi kummassa pitäisi ihmisten palvelut viedä vaikkapa 30 km päähän. Nyt olevista kunnistaan.
Raha säästöä ei edes kukaan voi vertailla.
Väyrysen Paavo panee hanttiin presidenttinä. Vaikka sdp akat ex piispa niin vaatiikiin, kokoomuksen ohella.
Soinikin voi tohtia jotain sanoa ? Aiankin toreilla huudella.
Kunnat on ihmisä varten. palveluineen.
Miksi kummassa pitäisi pakkautua laajassa maassa pääkaupunkiin.
kunniassa ja niitä on yli 36 000 kpl eikä kukaan vingu, että niitä on liikaa.
Miten kuntien lukumäärä liittyy koko Suomen asuttamiseen?
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä.Miksi asuttaa koko Suomea kun ruuhka-alueilla ihmisten täyyy käyttää päivittäin 1-2 tuntia autossa istumiseen.
Puolet pääkaupunkiseudusta voisi muuttaa luonnonsuojelualueeksi ja asukkaat voisi sijoittaa maalaiskuntiin.
Kerrostaloissa asuminen ei myöskään ole ihmisille hyväksi; nuppi pettää betonibunkkereissa asuvilla.
Pääkaungin asuminen > putki menee ja paska putki tulee.
Laitat roskat oikeisiin astioihin..siinä se !
Huvittava mm vihreät Helsingissä, ollaan niin mukamas luontoa lähellä.
Vihreät, sdp ja kokoomus hallitsevat ihmisiä.
Kuntia pitäisi muualla vähentää, paitsi Kauniainen.
Kukahan noiden kelkkaan lähtee kehä3 ulokopuolella.
Eihän kukaan väkisin ole pitämässä koko Suomea asuttuna, vaan kysymys on siitä, että käytetään hyväksi koko maan taloudellisia ja väestöllisiä voimavaroja. Kansantaloudellisestikin on järkevää tukea väestön pysymistä siellä, missä infra on jo valmiina, eikä rakentaa kaikkea uudelleen moneen kertaan. Niitä jotka haluavat muuttaa, kukaan ei kuitenkaan ole pysäyttämässä.
tosiasia on, että kansakunnan urbanisoitumisasteella ja elintasolla/vauraudella on suora yhteys. Suomi on läntisen Euroopan vähiten urbanisoituneita maita. Esim. Ruotsi ja Norja ovat urbaanimpia ja - kas kummaa, myös Suomea vauraampia. Kepun haja-asutusta suosiva politiikka on varmin vaurastumisen este.
Hyvä esimerkki ovat periferiaan tehdyt tie- ym. infrainvestoinnit. Teiden käyttö on kutakuinkin olematonta luokkaa, mutta tien rakentaminen ja kunnossapito kallista. Eli km-kustannus per tiellä liikkuva ajoneuvo on tähtitieteellinen.
Samoin joku laajakaistan vetäminen Savukosken korpeen maksaa älyttömästi. Mutta ei hätää, onhan pääkaupunkiseudulla rahaa.
Haulkon osumakuvion mallinen yhdyskuntarakenne johtaa tolkuttomiin kuljetuskustannuksiin. Vertailu Suomen ja vaikkapa Hollannin kuljetusten tonnikilometri/asukas kertoo, missä mennään. Toki Suomi on pinta-alaltaan suuri - Hollannin lukuihin ei päästä ikinä - mutta kustannuksia voi loiventaa, sillä, että lopetetaan höperehtiminen koko maan asuttamisesta
Näinpä juuri kuten hyvin kirjoitat.
Suomen asutus perustui yhteiskuntiin, mikä oli ensin metsästykseen ja kalastukseen perustuva ja sitten maatalouselinkeinoon sekä tervanpolttoon ja myöhemmin metsätalouteen pohjautuva. Tarvittiin laajoja alueita elinkeinon harjoittamiseen, missä tilanteessa asutuksen hajanaisuus oli perusteltua.
Yhteiskunnan teollistuttua alkoi voimakas maaltapako, mutta jäljelle jäi silti röykkiöittäin kuntia, joihin jäi asumaan kourallinen ihmisiä. Kuntalaisten enemmistö siis häipyi ja jäljelle jäi elinkelvottomia haja-asutusalueita. Tilanne olisi vähän sama kuin kahdessa joukkueessa kahdestatoista kävisi sellainen pelaajakato, että tällainen katokiekkojoukue saisi häävin yhden ketjun koko pelissä kentälle ilman maalivahtia. Kuka sellaista peliä viitsisi kauan seurata. Meillä tätä kepulaista peliä on seurattu vuosikymmenten ajan.
Kunta-asutusrakenne on siis jäänyt ennalleen, vaikka elinkeinorakenne on olennaisesti muuttunut. Elinkeinorakenteen avainsanoja ovat markkinoiden suuruus ja läheisyys, hyvät logistiset yhteydet ja työvoiman hyvä saatavuus sekä kustannustehokkuus. Tähän ei millään päästä "pidä koko Suomi haja-asuttuna" -politiikalla.
Kepu on politiikassaan tavoitellut sitä, että Suomi pidetään väkisin kauttaaltaan asuttuna. Kyllä kepulaiset poliitikot ovat tämän moneen kertaan häpeilemättä sanoneet. Tätä väkipakkoa pidetään yllä kolmella eri tavalla. Ensimmäinen on budjettipolitiikka, siltarumpupolitiikka, pekkarointi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Siinä yhteiskunnan verovaroja ohjataan harvaan asutuille alueille asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin tiiviimmin asutuille alueille. Maatalous- ja aluepolitiikka on tähdätty kokonaan tämän päämäärän hyväksi.
Toinen tapa budjettipolitiikkaan liittyvä kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmä. Hyvä esimerkki tästä on se, että Helsinki elää 85 %:sti omilla verovaroillaan ja 94 %:sti, jos yhteisvero lasketaan mukaan. Umpikepulainen Merijärvi kykenee vain 37 %:een omavaraisuuteen ja loput kunnan tuloista on valtionosuuksia.
Kolmas tapa on ylläpitää epäedullista asutuksen hajanaisuutta tukevaa kuntarakennetta ja ohjata sunnitelmatalouden keinoin niihin lisäresursseja esim. hajasijoittamalla valtion toimintoja pitkin Suomea.
Kysymys on siitä, että monetkaan alueet eivät kykene omavaraisesti elättämään sitä väestöpohjaa, mikä niillä asustaa. Kepu vaatii, että muiden pitää elättää heidät. Mari Kiviniemi kutsuukin tätä Robin Hood -poltiikaksi ja pitää tällaista rosvoamista oikeutettuna.
Ajan kuluessa haja-asutus on onneksi vähentynyt. Se kertoo ihmisten järkevyydestä, vaikka Kepu puolueena on tehnyt kaikkensa tällaista järjen käyttöä vastaan.