Satelliittipaikannettu älyttömyys
12.9.2011 12:03 Elina Lepomäki liikenne, gps, satelliittipaikannus, tiemaksut, ruuhkamaksut, Merja Kyllönen, Kotimaa 57 kommenttia
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) nousi torstaina autoilevan kansan tietoisuuteen ilmoittaessaan ministeriönsä alkavan suunnitella satelliittipaikannukseen perustuvaa tiemaksua. Tiemaksulla on tarkoitus olla ohjaava vaikutus fiskaalisen sijaan, ja koko autoverotus on tarkoitus tarkastella kerralla uusiksi.
Itselläni meni viikonloppu tätä asiaa pyöritellessä, enkä vain pysty näkemään hankkeessa mitään järkeä. Aina kun valtiojohto päättää alkaa ohjailla ihmisiä, astutaan mielestäni upottavalle maaperälle. Tällä kertaa tarkoitus on ohjata ihmisiä entistä enemmän joukkoliikenteen käyttäjiksi, sillä tiemaksu koskisi ennen muuta sellaisia autoilijoita, joilla on jonkinlainen joukkoliikenneyhteys käytettävissä. Haja-asutusalueiden asukit pääsisivät helpommalla, sillä heidän on "pakko" käyttää autoa.
Paitsi käyttämään joukkoliikennettä, niin eriarvoisella järjestelmällä on teoriassa ohjaava vaikutus muuttaa joukkoliikenneratkaisujen eli taajama-alueiden ulkopuolelle. Tämä ei käsittääkseni noudattele hallituksen tavoitteita ympäristön ja yhdyskuntarakenteen osalta. Toki tässäkin on epäselvää, että miten esimerkiksi muutaman kerran päivässä ajava linja-autovuoro huomioitaisiin. Kannustin olisi siltä osin muuttaa mahdollisimman kauas lähimmästä pysäkistä.
Täysin yksioikoisesti tässä ei kuitenkaan suosittaisi haja-asutusalueiden asukkaiden kaupunkilaisten kustannuksella. Tieliikenteestä kerätään valtionkassaan yli kuusi miljardia euroa eikä tästä palaudu tieliikenteen kehittämiseen varovasti arvioiden kuin noin kuudesosa. Autoilusta saatava verokertymä on ollut laskuun päin vähäpäästöisten autojen myötä, joten budjettia paikkaillaan muilla keinoin, esim. hankintaveroa nostamalla. Jos joukkoliikenteen käyttö lisääntyy ja verokertymä laskee, niin jostain toisesta kohtaa kiristetään ruuvia.
Mihin meitä oikein ohjataan?
Ruuhkamaksukonsepti nojaa ajatukseen, että työnteko kaupungin keskustassa kello 7 - 17 on erityisen haitallista, joten siitä rankaistakoon. Yleensä ihmiset menevät aamulla töihin ja tulevat sieltä iltapäivällä tai illalla pois. Työpaikat puolestaan yleensä keskittyvät tietyille alueille (esimerkiksi kaupungin keskustaan), jolloin seurauksena on väistämättä ruuhkaa tiettyinä kellonaikoina jos ja kun liikenneinfrastruktuuri ei ole kunnossa.
Valtion kannalta kalleinta on ajaminen vähän liikennöidyillä teillä. Liikenteen ohjaaminen sivuteille lisää päästöjä ja liikkumiseen käytettävää aikaa sekä vähentää liikenneturvallisuutta. Jos jotain, niin näitä kilometrejä tulisi verottaa, eikä tehokkaassa käytössä olevia vilkkaasti liikennöityjä teitä. En kuitenkaan kannata minkäänlaista eriarvoistamista, vaan liikkumisen vapautta asuinpaikasta ja ajoreitistä riippumatta. (Sivumennen mainittuna vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin keskeisistä kulmakivistä, jonka pitäisi päteä myös valtioiden välillä - saati sitten sisällä.)
Mikäli väkipakolla ohjataan heikosti toimivan joukkoliikenteen käyttämiseen, niin silloin matkustamiseen käytetty ylimääräinen aika on jostain pois. On optimistista olettaa että tuo aika on pois vapaa-ajasta eikä esimerkiksi tuottavasta työstä. Jos hetkeksi oletetaan että kansalainen on rationaalinen olento, niin todennäköisesti hän valitsee joukkoliikenteen ja yksityisautoilun välillä jo nyt sen suhteen, kumpi on hänelle tehokkaampi ratkaisu ajan ja kustannusten osalta. Sikäli kuin joukkoliikenne vastaa ihmisen tarpeisiin, sitä yleensä käytetään.
Näin insinöörinä sitä miettii myös tällaisen hankkeen hyötysuhdetta. Meillä on jo idioottivarma tapa verottaa yksityisautolla liikkumista polttoaineveron muodossa: mitä enemmän ajat ja mitä enemmän seisot ruuhkissa, sitä enemmän kulutat polttoainetta ja sitä enemmän maksat. Eikä se katso aikaa tai paikkaa. Miksi ihmeessä pitäisi kehittää rinnakkainen järjestelmä? Siksikö että saataisiin ihmiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa suhteen ja järjestelmä ihmisten liikkeiden seuraamiseen? Kyllönen puhuu oikeudenmukaisesta järjestelmästä, mutta juuri pahemmin ei tuota sanaa voisi käyttää väärin.
Porsaanreikiä ja vakoilua
Yksityisyyden loukkaamisen osalta en ole varma mistä kohtaa aloittaisin. Se, että meitä valvotaan jossain määrin jo nyt (mm. tiehallinnon kamerat, kännykät) ei ole peruste sille, että vakoilua olisi lisättävä entisestään. Itse en erityisemmin nauttisi siitä, että omat ajokilometrini olisi taltioitu tietokantaan, jonka tietoturvasta tai käyttökohteista nyt ja tulevaisuudessa ei olisi mitään takeita.
12.9.2011 12:03 Elina Lepomäki liikenne, gps, satelliittipaikannus, tiemaksut, ruuhkamaksut, Merja Kyllönen, Kotimaa 57 kommenttia
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) nousi torstaina autoilevan kansan tietoisuuteen ilmoittaessaan ministeriönsä alkavan suunnitella satelliittipaikannukseen perustuvaa tiemaksua. Tiemaksulla on tarkoitus olla ohjaava vaikutus fiskaalisen sijaan, ja koko autoverotus on tarkoitus tarkastella kerralla uusiksi.
Itselläni meni viikonloppu tätä asiaa pyöritellessä, enkä vain pysty näkemään hankkeessa mitään järkeä. Aina kun valtiojohto päättää alkaa ohjailla ihmisiä, astutaan mielestäni upottavalle maaperälle. Tällä kertaa tarkoitus on ohjata ihmisiä entistä enemmän joukkoliikenteen käyttäjiksi, sillä tiemaksu koskisi ennen muuta sellaisia autoilijoita, joilla on jonkinlainen joukkoliikenneyhteys käytettävissä. Haja-asutusalueiden asukit pääsisivät helpommalla, sillä heidän on "pakko" käyttää autoa.
Paitsi käyttämään joukkoliikennettä, niin eriarvoisella järjestelmällä on teoriassa ohjaava vaikutus muuttaa joukkoliikenneratkaisujen eli taajama-alueiden ulkopuolelle. Tämä ei käsittääkseni noudattele hallituksen tavoitteita ympäristön ja yhdyskuntarakenteen osalta. Toki tässäkin on epäselvää, että miten esimerkiksi muutaman kerran päivässä ajava linja-autovuoro huomioitaisiin. Kannustin olisi siltä osin muuttaa mahdollisimman kauas lähimmästä pysäkistä.
Täysin yksioikoisesti tässä ei kuitenkaan suosittaisi haja-asutusalueiden asukkaiden kaupunkilaisten kustannuksella. Tieliikenteestä kerätään valtionkassaan yli kuusi miljardia euroa eikä tästä palaudu tieliikenteen kehittämiseen varovasti arvioiden kuin noin kuudesosa. Autoilusta saatava verokertymä on ollut laskuun päin vähäpäästöisten autojen myötä, joten budjettia paikkaillaan muilla keinoin, esim. hankintaveroa nostamalla. Jos joukkoliikenteen käyttö lisääntyy ja verokertymä laskee, niin jostain toisesta kohtaa kiristetään ruuvia.
Mihin meitä oikein ohjataan?
Ruuhkamaksukonsepti nojaa ajatukseen, että työnteko kaupungin keskustassa kello 7 - 17 on erityisen haitallista, joten siitä rankaistakoon. Yleensä ihmiset menevät aamulla töihin ja tulevat sieltä iltapäivällä tai illalla pois. Työpaikat puolestaan yleensä keskittyvät tietyille alueille (esimerkiksi kaupungin keskustaan), jolloin seurauksena on väistämättä ruuhkaa tiettyinä kellonaikoina jos ja kun liikenneinfrastruktuuri ei ole kunnossa.
Valtion kannalta kalleinta on ajaminen vähän liikennöidyillä teillä. Liikenteen ohjaaminen sivuteille lisää päästöjä ja liikkumiseen käytettävää aikaa sekä vähentää liikenneturvallisuutta. Jos jotain, niin näitä kilometrejä tulisi verottaa, eikä tehokkaassa käytössä olevia vilkkaasti liikennöityjä teitä. En kuitenkaan kannata minkäänlaista eriarvoistamista, vaan liikkumisen vapautta asuinpaikasta ja ajoreitistä riippumatta. (Sivumennen mainittuna vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin keskeisistä kulmakivistä, jonka pitäisi päteä myös valtioiden välillä - saati sitten sisällä.)
Mikäli väkipakolla ohjataan heikosti toimivan joukkoliikenteen käyttämiseen, niin silloin matkustamiseen käytetty ylimääräinen aika on jostain pois. On optimistista olettaa että tuo aika on pois vapaa-ajasta eikä esimerkiksi tuottavasta työstä. Jos hetkeksi oletetaan että kansalainen on rationaalinen olento, niin todennäköisesti hän valitsee joukkoliikenteen ja yksityisautoilun välillä jo nyt sen suhteen, kumpi on hänelle tehokkaampi ratkaisu ajan ja kustannusten osalta. Sikäli kuin joukkoliikenne vastaa ihmisen tarpeisiin, sitä yleensä käytetään.
Näin insinöörinä sitä miettii myös tällaisen hankkeen hyötysuhdetta. Meillä on jo idioottivarma tapa verottaa yksityisautolla liikkumista polttoaineveron muodossa: mitä enemmän ajat ja mitä enemmän seisot ruuhkissa, sitä enemmän kulutat polttoainetta ja sitä enemmän maksat. Eikä se katso aikaa tai paikkaa. Miksi ihmeessä pitäisi kehittää rinnakkainen järjestelmä? Siksikö että saataisiin ihmiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa suhteen ja järjestelmä ihmisten liikkeiden seuraamiseen? Kyllönen puhuu oikeudenmukaisesta järjestelmästä, mutta juuri pahemmin ei tuota sanaa voisi käyttää väärin.
Porsaanreikiä ja vakoilua
Yksityisyyden loukkaamisen osalta en ole varma mistä kohtaa aloittaisin. Se, että meitä valvotaan jossain määrin jo nyt (mm. tiehallinnon kamerat, kännykät) ei ole peruste sille, että vakoilua olisi lisättävä entisestään. Itse en erityisemmin nauttisi siitä, että omat ajokilometrini olisi taltioitu tietokantaan, jonka tietoturvasta tai käyttökohteista nyt ja tulevaisuudessa ei olisi mitään takeita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Se että järjestelmä tallentaisi ainoastaan maksutiedot reittitietojen sijaan, ei varsinaisesti tuo ratkaisua. Verotus on silti voitava tarkistaa ja ylimääräisen laitteen asentaminen autoon mahdollistaa käyttötavan muutoksen tulevaisuudessa. Jos tietoja käytettäisiin jo nyt ohjailemiseen valtiovallan toimesta, niinkin "harmittomaan" kohteeseen kuin joukkoliikenteen käyttäjäksi, niin totisesti järjestelmää voi käyttää myös monenlaiseen muuhun ohjailemiseen. Poliittinen mielivalta ja sen suunnat muuttuvat joskus nopeasti.
Järjestelmän väärinkäyttöön avautuu lukemattomia mahdollisuuksia käyttäjille, ja sekin on omiaan eriarvoistamaan tielläliikkujia: gps-paikannus edellyttää lähettimen näköyhteyttä satelliitteihin. Mitä seuraa siitä jos yhteys tavalla tai toisella katkaistaan? Vähän samalla idealla kuin ennen vanhaan autoista ruuvattiin vaijeri irti kun ei haluttu näyttää ajettuja kilometrejä. Samalla logiikalla voidaan perustella miksei järjestelmä sovellu esimerkiksi autovarkaiden seuraamiseen, kuten monet toivovat. Porsaanreikiä liittyy myös asuinpaikan valintaan ja sen ilmoittamiseen. Autoja voidaan ulosliputtaa vaikka Pihtiputaalla asuvalle mummolle.
Ja siitä teknisestä innovatiisuudesta vielä. Kyllönen kertoi Ylen uutisissa että tästä saadaan Suomelle uusi menestyksekäs vientituote. Vientituotteita onkin valtiojohtoisesti yritetty kehittää jo vuosia. Moni muistaa miten kävi kun Suomesta tehtiin digi-tv:n edelläkävijää siksi, että meiltä vietäisiin osaamista, sovelluksia ja laitteita ulkomaille. Pieni skepsismi lienee siis paikallaan. Tiemaksuasiassa on huomattava että Saksassa on jo käytössä raskaan ajoneuvoliikenteen gps-paikannukseen perustuva tiemaksujärjestelmä. Kovin innovatiivinen tässä on siis vaikea olla.