Ero eurosta
mahdollinen
Mutta onko koko pohdiskelu euron hajoamisesta turhaa, eivätkö euromaat lähteneet mukaan "peruuttamattomasti"? Onko ero eurosta edes mahdollinen?
Ei ja on.
Keskustelu euron mahdollisesta hajoamisesta ja sen seurauksista ei ole turhaa, sillä jäsemaan ero rahaliitosta on mahdollinen. Sen sijaan viittaukset rahaliiton "peruuttamattomuuteen" ovat turhia, sillä ne ovat poliittisia tahdonilmaisuja eivätkä suinkaan itsenäisiä jäsenmaita sitovia tosiasioita.
Eron juridinen ja sopimustekninen mahdollisuus käy kohtalaisen selkeästi ilmi esimerkiksi euroalueen keskuspankin EKP:n vuonna 2009 julkaisemasta tutkimusraportista "Withdrawal and expulsion from the EU and EMU – Some reflections" (EU:sta ja EMU:sta eroaminen ja erottaminen – mietteitä).
Eron mahdollisuus on jokseenkin kiistaton myös maailman arvostetuimpiin rahatalouden juridiikan asiantuntijoihin kuuluvan Charles Proctorin mukaan. Brittiläisen Bird & Bird -lakitoimiston osakas on käsitellyt euroon ja rahaliittoon liittyviä kansainvälisen oikeuden keskeisiä kysymyksiä lukuisissa artikkeleissa euron perustamisesta lähtien.
Proctor ja EKP:n tutkijat ovat päätyneet pääpiirteissään samaan johtopäätökseen: jäsenmaan ero eurosta on mahdollinen. Tosin se edellyttäisi eroa myös EU:sta ja olisi lisäksi erittäin työläs, kallis ja todennäköisesti sotkuinen tapahtumasarja.
mahdollinen
Mutta onko koko pohdiskelu euron hajoamisesta turhaa, eivätkö euromaat lähteneet mukaan "peruuttamattomasti"? Onko ero eurosta edes mahdollinen?
Ei ja on.
Keskustelu euron mahdollisesta hajoamisesta ja sen seurauksista ei ole turhaa, sillä jäsemaan ero rahaliitosta on mahdollinen. Sen sijaan viittaukset rahaliiton "peruuttamattomuuteen" ovat turhia, sillä ne ovat poliittisia tahdonilmaisuja eivätkä suinkaan itsenäisiä jäsenmaita sitovia tosiasioita.
Eron juridinen ja sopimustekninen mahdollisuus käy kohtalaisen selkeästi ilmi esimerkiksi euroalueen keskuspankin EKP:n vuonna 2009 julkaisemasta tutkimusraportista "Withdrawal and expulsion from the EU and EMU – Some reflections" (EU:sta ja EMU:sta eroaminen ja erottaminen – mietteitä).
Eron mahdollisuus on jokseenkin kiistaton myös maailman arvostetuimpiin rahatalouden juridiikan asiantuntijoihin kuuluvan Charles Proctorin mukaan. Brittiläisen Bird & Bird -lakitoimiston osakas on käsitellyt euroon ja rahaliittoon liittyviä kansainvälisen oikeuden keskeisiä kysymyksiä lukuisissa artikkeleissa euron perustamisesta lähtien.
Proctor ja EKP:n tutkijat ovat päätyneet pääpiirteissään samaan johtopäätökseen: jäsenmaan ero eurosta on mahdollinen. Tosin se edellyttäisi eroa myös EU:sta ja olisi lisäksi erittäin työläs, kallis ja todennäköisesti sotkuinen tapahtumasarja.
Vastaukset 2
Vanhimmat
EU:n jäsenmaita ovat:
Suomi, myös €-maa
Viro, myös €-maa
Irlanti, myös €-maa, kriisivaltio, tarvitsee ulkopuolista apua
Hollanti, myös €-maa
Belgia, myös €-maa
Saksa, myös €-maa
Ranska, myös €-maa
Itävalta, myös €-maa
Slovakia, myös €-maa
Slovenia, myös €-maa
Luxemburg, myös €-maa
Espanja, myös €-maa, lähellä velkakriisiä
Portugali, myös €-maa, kriisivaltio, tarvitsee ulkopuolista apua
Italia, myös €-maa, lähellä velkakriisiä
Kreikka, myös €-maa, kriisivaltio (konkurssi tai lisää velkaa...)
Kypros, myös €-maa
Malta, myös €-maa
EU:n maita, joilla on oma valuutta:
Ruotsi
Tanska
Latvia
Liettua
Puola
Britannia
Tsekki
Unkari
Romania
Bulgaria
Norja ei ole EU:n jäsen eikä EMU:n jäsen (ei €-maa)
Ruotsi, Tanska ja Norja halusivat säilyttää oman valuuttansa ja pitää itsemääräämisoikeuden itsellään. Nämä maat joko osallistuvat ylivelkaantuneiden maiden lainojen hoitoon tai sitten ei. Erotetaanko Ruotsi, Tanska ja Norja ynnä muut EU:n maat unionista, elleivät suostu ylivelkaantuneiden maiden velkojen hoitoon?
Saksa ja Ranska näköjään päättävät, että Suomi osallistuu kriisivaltioiden velkojen hoitoon ilman vakuuksia ja ilman ehtoja ja että Suomi ottaa lisää ulkomaan velkaa kriisimaiden velkoihin. Vaikka Suomessa on ulkomaan velkaa jo noin 80 miljardia ja lisää tulee.
Onko yksikään niistä maista, joilla on oma valuutta, ilmoittanut että heillä on velkakriisi ja että tarvitsevat muiden EU-maiden velkarahaa velkojensa hoitoon?
Pitäisikö niiden maiden, jotka eivät ole liittyneet EMU:un eli yhteisvaluutta euroon, erota EU:sta, jos eivät osallistu kriisivaltioiden velanmaksuun?
EIköhän siellä EU:ssa voida päättää, että jokainen jäsenvaltio huolehtii itse omista veloistaan ja ne pankit, jotka ylisuuria luottoja ovat jakaneet huolehtivat veloistaan siten, että velallinen pystyy velkansa hoitamaan.
Pankkien taseissa velkapääomia muutetaan todellisuutta vastaaviksi sekä korkoja pienennetään ja laina-aikaa lisätään. Pankit ovat siten vastuuta tekemistään sopimuksistaan, mikä heille myös kuuluu. Jos valtio kuten Saksa ja Ranska haluavat pelastaa omat pankkinsa - se on heidän asiansa eikä kuulu Suomelle.
Irlannin valtionvelka = 94 miljardia
Ulkomaisten pankkien saatavat, Irlanti = 408 miljardia euroa
Kreikan valtionvelka = 340 miljardia
Ulkomaisten pankkien saatavat, Kreikka = 124 miljardia euroa
(Ranskalaisten pankkien 46 miljardia ja saksalaisten pankkien 29 miljardia, lisäksi Britannian, Espanjan, USA:n ynnä muut pankit)
Portugalin valtionvelka = 152 miljardia
Ulkomaisten pankkien saatavat, Portugali = 162 miljardia euroa
(Saksalaisten pankkien 29 miljardia, ranskalaisten 27 miljardia)
Suomen ulkomaan velka = 75,2 miljardia (tänä vuonna lisää 8 miljardia, ensi vuonna 6 miljardia)
Ulkomaisten pankkien saatavat, Suomi = 127 miljardia euroa.
Vakuudet ovat pettäneet jo. Ei Suomelle ole koskaan tarjottu reaalivakuuksia.
Jotain tällaista: Suomi antaa ensin 1.000 milj lainaa, jättää itselleen 100 milj vakuudeksi. Tätä eivät muut euromaat ole hyväksyneet.
Seuraava tarjous lienee tarjotaan jonkin konkurssikypsän kreikkalaispankin osakkeita vakuudeksi, jonka kaikki muut euromaat tajuavat höpö hommaksi.
Tai sitten Kreikan pääministeri lupaa jotain seuraavaa:
Minä Andreas P lupaan kautta kiven ja kannon, että Kreikka maksaa Suomelle velkansa.
Kukaan yksityinen Suomen kansalainen ei saa ko takauksilla pankista lainaa.
Kreikalla on lisäksi julkisia "maksuhäiriöitä".