Keski-Kuittijärvi on komea, tyyni sininen horisonttiin ulottuva...
Harmi, ettei ikkunani ole järvelle vaan pihan puolelle.
Ollaan siis Kalevalan kaupungissa (ent. Uhtua, josta tuli se shemeikka!) ja hotelli Weltissä.
Pieni siisti hotellirakennus (osoite Sovetskaja 28) ihan rannassa, vaikka sen alue ei rantaan asti olekaan. Kinttupolkua kuitenkin rantaan pääsee ja siellä on ihan kelvollinen laituri (josta reippaat suomettaret aaltoihin pulahtivat kolme minuuttia saapumisen jälkeen!).
Esitteen mukaan vuodepaikkoja on 45. Asustelen pienessä söpösti kalustetussa ja koristetussa huoneessa, jolla on yhteinen pesu- ja wctila toisen huoneen kanssa, siis neljän hengen solussa.
Neliöitä hotellissa ei ole tuhlailu; aula täyttyi eikä mahduttukaan kun 30-päinen ryhmämme saapui. Hissiä ei ole, joten laukun raahaus rappuja (tosin vain kaksi kerrosta on)kävi kuntoilusta.
Ravintola on myös melko pieni ja aamupalalla ahtaus kyllä viivytti ruokailua, mutta sopu sijaa antaa joten ainakin vanhatrouvat selviää mainiosti..
(jatkuu valitettavasti joskus)
Uhtualla...
13
505
Vastaukset
- zemzuzina
Jos tarkkaan muistelen, ravintolan seiniä koristi isot piirrokset ja pakko kai niiden oli olla kalevalaishahmoja (vaikka muistissa olis enempi viikinki- tai ristiritarityyppistä..)
No ainakin muistan varmaksi jykevät puutuolit ja pöydät ja värikkäät räsymatot, joilla penkit oli peitetty (hyva idea, ei luista eikä hiosta, pehmittää ja lämmittää).
Ruoka oli ihan ok, alkusalaatti ja leipä varsinkin.
Hotellin takapiha oli takapiha, mutta oli siellä vastakkainistuttava keinu ja parikolme katettua pöytäryhmää, joissa varmaan mukava helteellä istua siemailemassa raikasta juomaa ja lepuuttamassa silmiään ihananKeski-kuittijärven sinessä.
....- Bjarmit ja viikingit
Mainitset nuo maalaukset Welt-hotellin ravintolan seinillä.
Käsitykseni mukaan ne ovat viikinkiaiheisia ja viittaavat Bjarmiaan, joka sijaitsi Vienanmeren rannikoilla. Bjarmian kukoistuskausi oli tuhatkunta vuotta sitten.
Viikingit kävivät kauppaa Bjarmian asukkaiden kanssa ja yrittivät havitella heidän hopea- ja kulta-aarteitaan.
Bjarmian valtakunnan keskuspaikkoja olivat suurten jokien suistot, kuten Nivajoen (Kantalahti), Kemijoen (Vienan Kemi), Äänisjoen (Onega) sekä ehkä Vienanjoen (Arkangel) suut. Jokia pitkin pääsi sisämaahan riistanmetsästykseen ja merellä saattoi metsästää mursuja ja valaita.
Kielitieteellisten tutkimusten mukaan (paikannimistö, murresanasto, jne.) Bjarmian asukkaat eli bjarmit olivat suomensukuisia ja ilmeisesti vepsä-karjalaisia.
He olivat paikoillaan asuva (ei vaelteleva) väestöryhmä, jolla oli yhteyksiä erityisesti kolmen suuren järven - Äänisen, Laatokan ja Valkeajärven – sisään jäävän kolmionmuotoisen alueen asukkaiden eli vepsäläisten kanssa. Maanviljelyn ohessa bjarmit hankkivat toimeentulonsa monista sivuelinkeinoista, joista tärkeimmät olivat turkis- ja mursunluukauppa. - zemzuzina
Bjarmit ja viikingit kirjoitti:
Mainitset nuo maalaukset Welt-hotellin ravintolan seinillä.
Käsitykseni mukaan ne ovat viikinkiaiheisia ja viittaavat Bjarmiaan, joka sijaitsi Vienanmeren rannikoilla. Bjarmian kukoistuskausi oli tuhatkunta vuotta sitten.
Viikingit kävivät kauppaa Bjarmian asukkaiden kanssa ja yrittivät havitella heidän hopea- ja kulta-aarteitaan.
Bjarmian valtakunnan keskuspaikkoja olivat suurten jokien suistot, kuten Nivajoen (Kantalahti), Kemijoen (Vienan Kemi), Äänisjoen (Onega) sekä ehkä Vienanjoen (Arkangel) suut. Jokia pitkin pääsi sisämaahan riistanmetsästykseen ja merellä saattoi metsästää mursuja ja valaita.
Kielitieteellisten tutkimusten mukaan (paikannimistö, murresanasto, jne.) Bjarmian asukkaat eli bjarmit olivat suomensukuisia ja ilmeisesti vepsä-karjalaisia.
He olivat paikoillaan asuva (ei vaelteleva) väestöryhmä, jolla oli yhteyksiä erityisesti kolmen suuren järven - Äänisen, Laatokan ja Valkeajärven – sisään jäävän kolmionmuotoisen alueen asukkaiden eli vepsäläisten kanssa. Maanviljelyn ohessa bjarmit hankkivat toimeentulonsa monista sivuelinkeinoista, joista tärkeimmät olivat turkis- ja mursunluukauppa.Voi kiitos tästä muistin virkistyksestä!
Olin jo luullut, että näkömuistini on huonontunut vanhemmiten, mutta ei sentään - nehän olivat viikinkejä, siis bjarmeja!
Enkä sittenkään sotkenut niitä kalevalalaisiin, joiden kuvat taas olivat Kalevalan kulttuuritalon seinissä mosaiikkisina!
Unihiekkaisin silmin kun niitä aamulenkillä katselin samoin kuin isoa kadunvarren mainostaulua, jossa myös oli kalevalalaisaihe.
Se taisi muuten ollakin hotelli Sammon kyltti -tarkemmin muistellen, oli juuri siinä kadun kulmassa, josta hotellille mentiin... - Bjarmia olemme me
Bjarmit ja viikingit kirjoitti:
Mainitset nuo maalaukset Welt-hotellin ravintolan seinillä.
Käsitykseni mukaan ne ovat viikinkiaiheisia ja viittaavat Bjarmiaan, joka sijaitsi Vienanmeren rannikoilla. Bjarmian kukoistuskausi oli tuhatkunta vuotta sitten.
Viikingit kävivät kauppaa Bjarmian asukkaiden kanssa ja yrittivät havitella heidän hopea- ja kulta-aarteitaan.
Bjarmian valtakunnan keskuspaikkoja olivat suurten jokien suistot, kuten Nivajoen (Kantalahti), Kemijoen (Vienan Kemi), Äänisjoen (Onega) sekä ehkä Vienanjoen (Arkangel) suut. Jokia pitkin pääsi sisämaahan riistanmetsästykseen ja merellä saattoi metsästää mursuja ja valaita.
Kielitieteellisten tutkimusten mukaan (paikannimistö, murresanasto, jne.) Bjarmian asukkaat eli bjarmit olivat suomensukuisia ja ilmeisesti vepsä-karjalaisia.
He olivat paikoillaan asuva (ei vaelteleva) väestöryhmä, jolla oli yhteyksiä erityisesti kolmen suuren järven - Äänisen, Laatokan ja Valkeajärven – sisään jäävän kolmionmuotoisen alueen asukkaiden eli vepsäläisten kanssa. Maanviljelyn ohessa bjarmit hankkivat toimeentulonsa monista sivuelinkeinoista, joista tärkeimmät olivat turkis- ja mursunluukauppa.Bjarmia olemme me.
Bjarmian asukkaat eli bjarmit puhuivat itämerensuomalaista kieltä, vepsää ja karjalaa. Järvi- ja jokireittien myötä he olivat tiiviissä yhteydessä erityisesti Vepsänmaan asukkaiden, vepsäläisten kanssa.
Bjarmit hankkivat hopeaa ja muita arvometalleja kauppaa käymällä.
Joet toimivat kauppareitteinä Vienanmereltä Valkeajärven kautta Kaspianmerelle asti.
Etelässä Taskentin sekä Afganistanin hopeakaivoksilta tulevat tiet ja jokireitit yhdistyivät Bolgarissa, joka oli Volgan mutkassa sijainnut tärkeä kauppapaikka.
Bolgarista jokireitit johtivat Valkeajärvelle. Tämä vepsäläisten hallinnoima Valkeajärven kauppapaikka oli siis toinen keskeinen etappi logistiikassa.
Valkeajärveltä etelän tavarat jatkoivat joko länteen Laatokalle, luoteeseen Ääniselle tai pohjoiseen Vienanmerelle. Tärkein jokireitti pohjoiseen kulki Kargopolin kaupungin kautta ja Äänisjokea pitkin Vienanmeren pohjukkaan, nykyisen Onegan kohdalle. Siinä oli yksi Bjarmian keskuspaikoista. Muut olivat Vienanmereen laskevien muiden jokien suilla. Nämä rannikkoasutukset muodostivat tarunomaisen Bjarmian verkostovaltakunnan Vienanmerellä.
Pohjoisen tuotteet kulkivat etelään ja etelän hopea, kulta, pronssi, jalokivet, korut, suola, mausteet, kotitalouden käyttöesineet ja miekanterät kulkivat Bjarmiaan.
Vienanmereltä saatava arvokkain materiaali oli valkoinen ja kova mursunluu, toisin sanoen mursun syöksyhampaat (vrt. norsunluu). Entisaikaan siitä tehtiin muun muassa nappeja, kippoja, kuppeja ja taide-esineitä. Toinen arvokas materiaali olivat turkikset.
Kun bjarmi Bjarmiassa lastasi veneen täyteen mursunluuta ja purjehti sitten Valkeajärvelle, paluulastiksi saattoi latoa veneellisen kalifin hopearahoja.
Kaupankäynnin ansiosta Bjarmiaan kasautui hopea-, kulta- ja jalokiviaarteita.
Niistä norjalaiset viikingit olivat kiinnostuneita. Viikingit purjehtivat Norjan ja Kuolan rannikkoa pitkin Vienanmerelle ja kävivät bjarmien kanssa kauppaa.
He havittelivat Bjarmiasta em. aarteiden lisäksi mursunluuta ja turkiksia.
Viikinkejä harmitti kovin se, että arvokasta kauppaa käytiin suojaisia itäisiä reittejä pitkin ilman, että he pystyivät kontrolloimaan tai verottamaan sitä niin kuin tapahtui Laatokan, Tanskan salmien ja Englannin kauppapaikoilla.
Näin ollen Welt-hotellin taiteilijan on inspiroinut Vienanmeren Bjarmia ja sen asukkaat, suomensukuiset bjarmit, joiden luo viikingit tekivät retkiään.
Ehkä jotkut viikingeistä purjehtivat muinoin Kemijokea pitkin Uhtualle saakka? - Bjarmia; joet, meri
Bjarmit ja viikingit kirjoitti:
Mainitset nuo maalaukset Welt-hotellin ravintolan seinillä.
Käsitykseni mukaan ne ovat viikinkiaiheisia ja viittaavat Bjarmiaan, joka sijaitsi Vienanmeren rannikoilla. Bjarmian kukoistuskausi oli tuhatkunta vuotta sitten.
Viikingit kävivät kauppaa Bjarmian asukkaiden kanssa ja yrittivät havitella heidän hopea- ja kulta-aarteitaan.
Bjarmian valtakunnan keskuspaikkoja olivat suurten jokien suistot, kuten Nivajoen (Kantalahti), Kemijoen (Vienan Kemi), Äänisjoen (Onega) sekä ehkä Vienanjoen (Arkangel) suut. Jokia pitkin pääsi sisämaahan riistanmetsästykseen ja merellä saattoi metsästää mursuja ja valaita.
Kielitieteellisten tutkimusten mukaan (paikannimistö, murresanasto, jne.) Bjarmian asukkaat eli bjarmit olivat suomensukuisia ja ilmeisesti vepsä-karjalaisia.
He olivat paikoillaan asuva (ei vaelteleva) väestöryhmä, jolla oli yhteyksiä erityisesti kolmen suuren järven - Äänisen, Laatokan ja Valkeajärven – sisään jäävän kolmionmuotoisen alueen asukkaiden eli vepsäläisten kanssa. Maanviljelyn ohessa bjarmit hankkivat toimeentulonsa monista sivuelinkeinoista, joista tärkeimmät olivat turkis- ja mursunluukauppa.Edellisessä viestissä mainittuun listaan joista, joiden suilla Bjarmian asumukset kaarena Vienanmeren rannikoilla sijaitsivat, voidaan vielä lisätä ainakin:
* Strelnajoki
* Varzugajoki
* Umbajoki
* Koutajoki
* Kierettijoki
* Uikujoki
Joesta saatiin makea vesi, siinä saattoi pestä vaatteet, siinä saattoi uida. Ruokaa joki antoi, ja sitä pitkin saattoi liikkua erämaan sisään ja toisille paikkakunnille, kauaskin.
Vienanmeri oli bjarmien oma sisämeri, jonka kautta asumukset olivat toisiinsa yhteyksissä. Meri antoi myös vaihtelua ruokavalioon.
- 20+6
mukava se on kun joku kertoilee tarinansa. kerro myös hinnoista jahka kerkiät. itsekkin olen ajatellu itsenäisesti kävästä kalevalassa ensi kesänä. mutta ehkä jos kerkiää niin jopa talvellakin.
- zemzuzina
Hinnoista olen huono informaattori!
Reissu kun oli ryhmämatka, johon sisältyi puolihoito eli siis myös päivälliset hotelleissa.
Ja kun päivät mentiin bussilla pitkät matkat ja päiväkahvi keitettiin autossa ostokset rajoittuivat melkeinpä eväitten ostoon. Ja kaupasta mukaan ostettu ruokahan oli edullista, leipää, pullaa, piirakoita yms.
Varsinaisia matkamuistojakaan en hankkinut kuin tuohisen rannerenkaan VienanKemin kotiseutumuseosta 30 rbl, shungiitti-setin korvikset ja rannekorun n. 300 rbl Sortavalasta hotellin souvenierkaupasta.
Ja varsinaiset tuliaiset myös Sortavalasta sis. erilaisten ruokatarvikkeiden lisäksi kaksi ploa shampanskoje ja yks vodka.
Ravintolat onnistuin välttämään kokonaan paitsi Solovetskin saaren kahvilan, jossa soppa ja tee kustansi n.50 rbl ja luostarin kioskin tee ja piirakat samanverran. Yhtä halpa oli tee hatsapuri Petroskoissa pikkukuppilassa.
Viikon matkalla onnistuin tuhlaamaan vähän yli tuhat ruplaa ( puolet ehkä syötäviin ja puolet tuliaisiin; vanharouva on säästäväinen.. )
- Uhtua 1
Uhtua vaikuttaa vireältä kylältä. Asukkaita on noin 4550.
Uusi ja siisti kauppa on avattu kylän keskustaan vuonna 2010.
Asuintalojen ikkunaremontteja ja muuta korjaustouhua samoin kuin uudisrakentamista näkyy lisääntyvässä määrin.
Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät.
Kylän läpi virtaa Kuittijärveen laskeva Uhut-joki - Uhtua 2
Uhtua oli aikoinaan kulku- ja laukkukaupan keskus.
Laukkukaupan kukoistuskautta oli 1800-luku, jolloin parhaimmillaan parituhatta laukkukauppiasta liikkui Suomessa vuosittain. Kauppiaat olivat merkittäviä uutisten, informaation ja kulttuurivaikutteiden levittäjiä kaikkiin suuntiin.
Myytävä tavara hankittiin Vienanmeren kauppapaikoilta, kuten Arkangelista, Vienan Kemistä ja Kieretistä, joihin tuli tavaraa eri puolilta maailmaa. Vienan Kemijokea pitkin pääsi kätevästi Kuittijärvelle ja sieltä edelleen jokia myöten Sisä-Suomeen.
Yleisimmät myyntitavarat olivat kankaat, liinat ja erilaiset pientavarat, kuten napit, neulat, sakset, langat, vyöt ja remmit sekä siirtomaatavarat.
Myös suolaa, rohtoja ja kemikaaleja oli kaupan. - Tamaran talo, Uhtua
Uhtualla on myös kotimajoitusta, sillä Likopään kylänosassa, osoitteessa Väinämöinen 50, toimii Majatalo Rudolf. Talossa on keltainen maalipinta ja kattona Rannilan sininen kate, matkailutuloilla hankitut. Majataloa emännöi Tamara Jegorova, joka puhuu hyvää suomea.
Tämän kotimajoituksen voi tilata suoraan Tamaralta tai Welt-hotellin kautta. Internetistä löytyy infosivu:
http://www.uhtua.info/index.php?page_id=5
Majatalon saunan eli kylyn löylyt ovat kuin samettia vaan. Kiuas on saunan keskelle perinteisesti kyhätty kiviröykkiö. Löylyistä on mukava pulahtaa vilpoisaan Kuittijärveen polskimaan.
Talossa on kolme huonetta ja kuusi petiä yläkerran kamarissa.
Lisäksi muutama peti löytyy alakerrasta. Paikka oli erittäin siisti, ja pitkän ajopäivän jälkeen tuntui ylellistä nukahtaa puhtaisiin, mankeloituihin lakanoihin, aivan kuin ennen vanhaan. - Kis-Kis -kukkulat
Uhtualla vieraillessa voi poiketa myös ”Eldanka-järven jää” -laulun kuuluisiksi tekemillä Kis-Kis -kukkuloilla.
Kis-Kis -kukkuloiden rintamalinja sijaitsee 15 kilometriä Uhtuan keskustasta länteen eli Vuonniseen päin. Siellä ovat laulussakin mainitut tukikohdat ”Muna” ja ”Makkara”.
Kukkuloiden korkeimmalle kohdalle eli Munakukkulalle on raahattu venäläisten sotamuistomerkkinä jalkaväkitykki.
Suomalaisten hallussa ollut ”Makkara” on ”Munasta” parisataa metriä länteen ja samalla puolella tietä, siis eteläpuolella.
Näiden hiekkakukkuloiden rinteillä näkyy selkeitä taistelukaivantoja ja korsujen jäännöksiä - Infoa Uhtuasta
Vienaan ja Uhtualle matkaava saa kätevästi hyvät perustiedot Uhut-seuran ylläpitämältä sivustolta. Historia, kulttuuri, matkailutietoa ja kuvia on esitelty tiivistetysti:
http://www.uhtua.info/
Uhut-seura on yhdistys. Seuran toiminnan päämääränä on vienankarjalaisten aineellisen ja henkisen perinnön tutkiminen, säilyttäminen ja tunnetuksi tekeminen. - Tieprojektin vaihe?
Kukapa tietäisi, miten pitkälle uudistettava tie välillä Kostamus-Vuonninen on jo pääpiirtein kunnostettu? Miten tieprojekti siis etenee?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2053101Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391590Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus921442- 891349
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461304Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1521219Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121168Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze123999Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89912Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44793