Opetusministeri Jukka Gustafssonin 13.9.2011 allekirjoittama luonnos koulutuksen suunnitelmasta, osoitteesta minedu.fi.
Sivulla 16 tämän nimisessä kirjelmässä:
"Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma,
luonnos 13.9.2011
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta annetun asetuksen (987/1998) mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi suunnitelman opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämisestä hyväksymisvuotta ja sitä seuraavaa
viittä kalenterivuotta varten."
”Kansallinen kielistrategia kielivarannon laajentamiseksi
Yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla toimitaan kansainvälisessä toimintaympäristössä, joka edellyttää hyvää ja monipuolista kielitaitoa. Kielten opiskelu peruskoulussa ja lukiossa on globalisaation vaatimuksiin nähden painottunut liiaksi englannin kieleen. Kielipohjan laajentaminen edellyttää opiskelijoiden suurempaa kiinnostusta muihin kieliin sekä riittävää
ja alueellisesti kattavaa opetustarjontaa.
23 Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee vuoden 2012 aikana kansallisen kielistrategian, jossa määritellään tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi.
Kansallisen kielivarannon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saamen, romanikielen sekä viittomakielen asemaan. ”
Sivulla 16 tämän nimisessä kirjelmässä:
"Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma,
luonnos 13.9.2011
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta annetun asetuksen (987/1998) mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi suunnitelman opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämisestä hyväksymisvuotta ja sitä seuraavaa
viittä kalenterivuotta varten."
”Kansallinen kielistrategia kielivarannon laajentamiseksi
Yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla toimitaan kansainvälisessä toimintaympäristössä, joka edellyttää hyvää ja monipuolista kielitaitoa. Kielten opiskelu peruskoulussa ja lukiossa on globalisaation vaatimuksiin nähden painottunut liiaksi englannin kieleen. Kielipohjan laajentaminen edellyttää opiskelijoiden suurempaa kiinnostusta muihin kieliin sekä riittävää
ja alueellisesti kattavaa opetustarjontaa.
23 Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee vuoden 2012 aikana kansallisen kielistrategian, jossa määritellään tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi.
Kansallisen kielivarannon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saamen, romanikielen sekä viittomakielen asemaan. ”
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei sanaakaan pakkoruotsita, vaikak siitähän kaikki kiikastaa, koska se vie yhden vieraan kielen npaikan.
Gustafsson sanoi kahteen kertaan vaalitaistelussaan, että on pakkoruotsia vastaan. Nyt on nenä kasvanut ja punehtunut.
"Ei sanaakaan pakkoruotsita, vaikak siitähän kaikki kiikastaa, koska se vie yhden vieraan kielen npaikan"
No varmasti jotain jossain vaiheessa mainittan siitäkin. Mutta siinä olet väärässä että "kaikki kiikastaa siitä" (pakkoruotsista).
Viimeisen 20 vuoden aikana vieraiden kielten varanto on laskenut merkittävästi samaan aikaan kun pakkoruotsitunteja on alennettu. Tsätähän joku toope voisi vetää johtopäätöksen että pakkoruotsia pitäisi lisätä niin lisääntyisi myös saksan- ja ranskan opinnot edes samalle tasolle kuin se oli 20 vuotta sitten (ennen globalisaatiota). No johtopäätös on pähkähullu vaikka se on fiksumpi kuin omasi.
Gustafsson tietää, kuten me kaikki muutkin, mistä todellisuudessa on kyse: englanninkielestä. Nyt on siis käynyt niin että lapset ja heidän vanhempansa ovat järkeilleet niin että kunhan osaa englannin muuta ei tarvita.
JOS siis aidosti haluamme lisätä kielivaratnoamme (josta kaikki muuten eivät ole samaa mieltä) meidän tulisi ENSSIJAISETI korjata englanninopintojen ylikorostumista.
Ehkä toinen konsti liittyy pakkoruotsiin, mutta siihen liittyy niin paljon muitakin näkökohtia että se on hankalampi ratkaisu.
Virkkunen halusi, ja Gustavsson toteuttaa; enemmän draamaa kouluun. Mutta mitkä ammatti ja ammattikorkeiden linjat sitten lakkautetaan. Käsityö- ja taideaineet. Hmmmmm.
Englantihan on 2000-luvulla kuin lukutaito 1900-luvulla.
Svekomaanit yrittivät estää suomalaisten lukemaan oppimisen, nyt he haluavat ajaa englannin alas, jotta pakkoruotsi saa lisää tilaa.
Suomalaisuuden liitto totesi jo 1929:
Muun muassa maisteri Elsa Enäjärvi kirjoitti Suomalaisuuden liiton vuonna 1929 julkaiseman Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomalaisiin kouluihin -nimisen pamflettinsa lopuksi: ”Tämä asia on periaatteellisesti ja käytännöllisesti vastaansanomaton. Tässä ei ole kysymys ruotsalaisvihasta eikä Ruotsin halventamisesta, vaan tässä on puhe eräästä Suomen kulttuurikansan elinkysymyksestä.”[12]
Nyt RKP yrittää kääntää aikaa taaksepäin,Gustafsson nöyränä käsikassarana.
Voisiko olla niin, että siinä ei ollut sanaakaan "pakko"ruotsista, koska kysymys ei ihan tärkeyslistan kärjessä ole, siis oikeasti?
Paitsi tietty teille palstalaiset.
Mitä tarkoitat? Tarkoitatko, että ruotsin kieltä ei pidetä tärkeänä?
Vai että sen erikseen mainitsemista ei pidetä tärkeänä, koska sen tärkeys on itsestäänselvyys?
Älä yritä. Kyllä se siihen on piilotettu "kansallinen kielivaranto" sanoo kaiken. Saame, romani ja viittomakielet yritetään ympätä ns. kansalliskieliksi, jotta päästäisiin lisäämään pakkoruotsia. Uskokaa pois.
Jukka poika ei uskalla sanoa sitä ääneen, mistä on kysymys: Ahtisaari gruppen jne..
Jos Jukka ei mainitse ruotsia, koska sitä ei pidetä tärkeänä?
Ehkä sitä aletaan vähentämään?
Tämä on optimismia.
Sivu 20 todetaan, että "(Perus)koulujen eriytyminen estetään".
"Tavoitteet, tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistetaan
Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja
ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten
oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään
elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.
Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu ja
yhtenäinen peruskoulu.
29 Perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana
opetuksena. Koulujen eriytyminen estetään
30 Valtioneuvosto päättää perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen
ja oppilaanohjaukseen (tuntijako) keväällä 2012. Uudistuksessa vahvistetaan taito- ja
taideaineiden opetusta, liikuntaa, yhteiskunnallista kasvatusta, ympäristökasvatuksen
asemaa ja oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä monipuolistetaan kieliohjelmia.
31 Opetussuunnitelman perusteet uudistetaan 31.12.2014 mennessä siten, että
opetussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien
osalta 1.8.2016 lukien. "
Rkp vaati kyseisen erityisen kohdan, jonka avulla itäsuomalaisten koulujen pakkoruotsi pysytetään.
Koko kirjelmässä ei mainita ruotsia ollenkaan, se on ikäänkuin tabu, mikä kertoo sinänsä paljon.
"Rkp vaati kyseisen erityisen kohdan, jonka avulla itäsuomalaisten koulujen pakkoruotsi pysytetään."
No, ratkaisu on siis se, että pakkoruotsi poistetaan samalla kertaa kaikista kouluista eikä pelkstään Itä-Suomesta. Kiitos RKP.
Romanit ei varmaan tykkää jos suomalaiset alkavat juhlia kuten he, ilman viinaa - vai miten se nyt meni. Karmeeta en osaa mitään romanisanontoja.
No eihän ruotsalaisetkaan missään tapauksessa suostu siihen että Lucia yleiskansallistetaan vaikka olivatkin jo itsenäisyyspäivää muuttamassa.
Kari Salminen Opetushallituksen johtokuntaan
Valtioneuvosto on valinnut apulaisrehtori Kari Salmisen Nousiaisista Opetushallituksen uuden johtokunnan jäseneksi. Johtokunnan toimikausi alkoi syyskuun alussa ja se päättyy elokuun lopussa 2015.
Johtokunnan puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sari Sarkomaa. Muut jäsenet ovat kansanedustajat Christina Gestrin, Satu Haapanen, Jouko Jääskeläinen, Tuula Peltonen, Aila Paloniemi ja Erkki Virtanen, professori Sanna Järvelä, koulutusjohtaja Jaana Lehto, puheenjohtaja Olli Luukkainen, varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö Saana Siekkinen sekä talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund.
Kari Salminen työskentelee Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimessa. Hän on Nousiaisten kunnanvaltuuston jäsen (ps.)
VSS
15.09.2011
Pakkoenglantia ei ole Suomessa koska kaikki ymmärtävät opiskella maailman ainoata universaalia kieltä, hyötyenglantia. Englanilla on suuri kannatus ja tarve.
Pakkoruotsin poistolla saadaan tilanne muuttumaan niin että kaupungit voivat tarjota muitakin kieliä ensimmäiseksi kieleksi kuin englantia. Pakkoruotsin kustannus aiheuttaa sen että muihin kuin englantiin ja ruotsiin ei ole enää kaupungeilla varaa eikä resursseja. Pakkoruotsin kustannukset karsivat vaihtoehtoja kielten opiskelussa ja on perimmältään aiheuttanut englannin suosion. Englannin opiskelusta ei kukaan luovu opiskellakseen pakkoruotsia.
Useimmat ymmärtävät että universaalia englantia kannataa opiskella ja siitä viimeisenä luovutaan.
Engalannin osaamisen voi sanoa kuuluvan yleissivistykseen.
mistä sen tietää?
Siitä, että illanvietoissa, ja muissa kokoontumisissa on aivan tavallista, että joku aina silloin tällöin sanoo fraasin tai sanan englantia, usein asiaan liittyy hauskaa juttua.
Vanhemman keski-ikän ikäluokassa ja sitä vanhemmassa on kuitenkin vielä niitä, jotka eivät osaa englantia. Esim. juuri sodan jälkeen syntyneissä on esim. ammattikoulun käyneitä, jotka eivät koskaan ole lukeneet englannin alkeitakaan. Myös voi olla oppikoulun käynyt tai ylioppilas, joka on lukenut saksaa, eikä osaa juurikaan englantia. Nämä henkilöt jäävät englanninkielisen smalltalkin ulkopuolelle. Itse tiedostan aina (emäntänä/isäntänä)seurueessa ne, joiden tiedän olevan englannintaidottomia ja jos joku puhuu englantia, käännän sen puheen huomaamattomasti heille(ei suoraan heille) lisäämällä jotain juttuun ja siten ikäänkuin keskustelun osana kerron heille mistä on kyse. Tämä on toiminut, eikä kenenkään ole ainakaan minun pöydässäni tai läsnäollessani tarvinnut tuntea olevansa ulkopuolinen.
mutta nuoret eivät ryhdy kääntämää sellaiselle, joka ei osaa engalntia. sellaista pidetään vaan ulkopuolisena. siksi on aivan välttämätöntä, että kaikille opetetaan englantia.