mulle, koska mulla on kaikkea. Ja mitä ei oo mies ostaa. Kauneiskin olen, joten on aihetta kateellisuteen. Mieheni on onnekas että olemme yhdessä. Hän toisi vaikka kuun taivaalta mun tähden jos vaatisin.
Eilen ostin 40 m kangasta ja aion tehdä uudet verhot ylelliseen kotiimme. Ajatelkaa 40 m, ja hinta oli 15 e/m!! Ei kovin halpaa.
Mutta näin meillä tuhlataan ei krääsään vaan tasokkaaseen ja laatuun. Ostamme mitä haluamme kunhan se on hyvää ja kallista.
Eilen ostin 40 m kangasta ja aion tehdä uudet verhot ylelliseen kotiimme. Ajatelkaa 40 m, ja hinta oli 15 e/m!! Ei kovin halpaa.
Mutta näin meillä tuhlataan ei krääsään vaan tasokkaaseen ja laatuun. Ostamme mitä haluamme kunhan se on hyvää ja kallista.
Vastaukset 10
Vanhimmat
sanoa, että 15€/m maksava kangas ei TODELLAKAAN ole kovin kallista. Taitaa olla harsojen jälkeen halvimmasta päästä...
Sun kantsii hiukan tutustua hintoihin ennen kuin kirjoittelet näitä ihmeellisiä aloituksiasi...
Voi sinua, ihan itsekkö joudut verhot ompelemaan ja kankaan ostamaan. Mulla on vakiompelija sekä tavaroiden hankkija....
Minua taas ei hyvä ja kallis niin kiinnosta,eikä turha shoppailu siis muutenkaan.Minä olen onnellinen kun läheisillä on hyvä mieli,enkä nauti siitäkään,että joku olisi minulle kateellinen,en saa siitä mitään nautintoa.Niin meitä on erilaisia ihmisiä täällä taivaan alla.Mutta hyvät jatkot.
Hahaha! :D Kuule "Piparkakkutalon asuk", Oot nolo!! :D
Onko sulla Lissu joku pakkomielle verhoista kun niistä aina jauhat?
Mikäli oikein muistan, piparkakkutalossa asui ilkeä noita, joka halusi laittaa lapset uuniin. Hannun ja Kertun.
Tämä nykyinen yhteiskunta OLETTAA lapsiperheen olevan aina köyhä, tai ainakin vähävarainen. Äitien hiekkalaatikkokeskusteluihin kuuluu olennaisena osana tarinat käytetyistä vaatteista, K-kaupan jauhelihatarjouksesta ja siitä miten lapset täyttävät elämän niin, ettei sitä mukamas edes kaipaa Thaimaan-lomalle.
Meidän perheessä jopa oma äitini, lasteni mummu, tyrkytti rahaa lasten ollessa alle tarhaikäisiä. Lapsiperheillä kun kuulemma on niin tiukkaa rahan kanssa.
Meillä ei ole ikinä ollut rahasta pula. Ei me rikkaita todellakaan olla, mutta yhtään kehumatta 2 kallista autoa pihassa, omakotitalo hyvällä sijainnilla ja kesämökki on aina löytyneet. Ikinä en ole tarjousten perässä juossut ja kotisiivouspalvelu on toiminut jo ennen ensimmäisen lapsen syntymää. Nämä ovat vain sellaisia tabu-aiheita, mistä ei saa puhua. Lapsiperheen KUULUU olla köyhä, vaatteita kuuluu kierrättää yms. Ei voi sanoa, että hitto kun köyhiä ei olla ja kierrättäminen ei kiinnosta. Automaattisesti leimataan ylimieliseksi, vaikkei sitä ole... on vain sopivan hyvätuloinen.
Näkihän asian laidan tämänkin palstan vastaajista.. saman kohtalon olisi saanut hiekkalaatikon laidalla, mutta vasten kasvoja.
Tuo raha on kyllä hassu kysymys.Nimittäin se,että milloin sitä on tarpeeksi ja milloin on sitten tosi köyhä. Itse asun poikani kanssa ihan vaan rivitalossa alueella jossa on paljon muitakin lapsiperheitä. On auto, joka ei ole uusinta mallia mutta täysin toimiva ja asiallisen näköinen.Ruokaan riittää raha, laskuihin ja vaatteisiin. Jääpä jopa silloin tällöin säästöön ja pääsemme käymään lomilla yleensä jossain matkalla, jos ei ulkomailla niin ainakin kotosuomessa.
Silti saan usein ja "rahalahjoituksia" osakseni, jos ei muilta niin sitten täysin tuntemattomilta ihmisiltä vanhempien sukulaisten kautta. Mummut lahjovat lapsen pilalle ja joka kissanristiäisiin järkätään hänelle lahja, synttäreillä niitä tulee useiden satojen eurojen edestä per ostaja. Ilmeisesti se, että on yksin tarkoittaa että on pakko olla köyhä. Tai se, ettei ole uusimman mallin autoa. Tai että ei omista omakotitaloa.Myöskin se, millaiset tulot ystävilläsi on tuntuu silloin tällöin vaikuttavan.
Totesin vaan oudon seikan.
Hyvä aloittaja...
Oletko koskaan miettinyt sellaista asiaa, että niillä naapureilla voi olla ihan oma onnellinen elämä, jota ei pas***aan hetkauta naapurin rouvan lompakko, piparkakkutalot verhoineen tai mikään muukaan omaisuus. Kaikki eivät kadehdi maallista mammonaa jota rahalla saa, jotkut osaa olla onnellisia semmoisesta mitä sinä ehkä et tavoita koskaan.
Aloittajan kirjojituksen alku on järkevä, mutta jatkosta huomaa, että hän nauttii itse siitä, että saa nähdä ympärillään sitä paljon puhuttua kateutta. Jos kateus muiden taholta häiritsee, ymmärtäisi kyllä mitä ja miten puhua ja kenelle.
Itse vihaan kateutta, enkä missään tapauksessa koskaan laittaisi tullaista kirjoitusta saatikka että puhuisin asioista noin :)
Joten...suu suppuun ja opi!