Jussi Niinistö:
Ruotsinkieliseen yliopisto-opetukseen on tunnetusti varattu aloituspaikkoja yli väestöosuuden. Yliopistokoulutus ei kohtele Suomessa kieliryhmiä tasapuolisesti. Rahoituksen jakautuminen näyttää kärjistävän kieliryhmien epätasa-arvoa entisestään.
Jukka Gustafsson:
Perustuslain mukaan on suomen- ja ruotsinkielisen väestön tarpeista huolehdittava samoin perustein. (Siis tasapuolisesti - samoilla perusteilla) Jos kielikiintiöitä onkin asetettu, (ei se ketään estä sillä) jokainen suomenlielinen voi hakea opiskelupaikkaa ruotsinkielisten (ylisuuressa) kiintiössä. Yliopistojen koulutuspaikat ovat siis koko väestön käytettävissä.
http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_49_2011_p.shtml
Ruotsinkieliseen yliopisto-opetukseen on tunnetusti varattu aloituspaikkoja yli väestöosuuden. Yliopistokoulutus ei kohtele Suomessa kieliryhmiä tasapuolisesti. Rahoituksen jakautuminen näyttää kärjistävän kieliryhmien epätasa-arvoa entisestään.
Jukka Gustafsson:
Perustuslain mukaan on suomen- ja ruotsinkielisen väestön tarpeista huolehdittava samoin perustein. (Siis tasapuolisesti - samoilla perusteilla) Jos kielikiintiöitä onkin asetettu, (ei se ketään estä sillä) jokainen suomenlielinen voi hakea opiskelupaikkaa ruotsinkielisten (ylisuuressa) kiintiössä. Yliopistojen koulutuspaikat ovat siis koko väestön käytettävissä.
http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_49_2011_p.shtml
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kilikiintiöitä on lääketieteen ja oikeustieteen aloilla, joissa kummassakin on 6% kiintiö ruotsinkielisille. Kiintiö vastaa melko hyvin ruotsinkielisten osuutta maan väestöstä.
Muita kiintiöitä ei ole. Esimerkiksi lääketieteen puolella kiintiö on sitäpaitsi vain Helsingin yliopistossa, eli esimerkiksi Oulun, Tampereen tai Turun yliopistojen lääketieteellisessä ei kiintiöpaikkoja ole lainkaan.
Tämä olisi kyllä hyvä tietää, mutta useimmat keskusteluun osallistuvat eivät ilmeisestikään sitä tiedä.
Ruotsinkielisä aloituspaikkoja on enemmän kuin mikä on ruotsinkielisen väestön suhteellinen määrä, mutta se johtuu lähinnä siitä, että Suomessa toimii Åbo Akademi.
Sinne voi kuitenkin mennä opiskelemaan myös "pakkoruotsin" lukeneena, ja sen moni suomenkielinen tekeekin - ihan samalla tavlla kuin ruotsinkielisä mene "pakkosuomen" pohjalta lukemaan esimerkiksi elinlääketiedettä tai vaikkapa sähköpuolen diplomi-insinööriksi (niitä aloituspaikkojahan ei ruotsinkielellä käsittääkseni ole lainkaan, korjatkaa jos olen väärässä).
Ruotsinkieltä taitavien kiintiöpaikat ovat tänä vuonna ainakin lääkiksessä alle väestöosuuden!
Lääketieteellinen koulutus, opiskelijavalinnat 2011:
Helsingin yliopisto
- suomenkieltä taitavat 94
- ruotsinkieltä taitavat 26
Turun Yliopisto 125
Tampereen Yliopisto 105
Kuopin Yliopisto 132
Oulun Yliopisto 125
Yhteensä: 607 aloituspaikkaa koko maassa
Ruotsinkieltä taitavien kiintiössä valittu 4, 28%
Niin, sen verran vielä, että luulisi Jussi Niinistönkin tuon asian tietävän, eli jos tietää, niin ei pitäisi puhua paskaa, ja jos ei tiedä, niin pitäisi olla hiljaa (kunnes on jostakin tietoa hankkinut).
Persu mikä persu. Mölisee tyhjiä...
Gustafsson oli kuin kosittu morsian kun sai tietää, että pääsee ministeriksi. Silmät loistivat ja posket punoittivat. Sellaiselle on Rkp:n hyvin helppo laittaa sanat suuhun.
Mikä ei muuta sitä, että kiintiöitä on vain lääkiksessä ja oikeustieteellisessä. Eikä sitä, että ruotsinkielisille opintosuunnille pääsee kyllä suomenkielinenkin. Nehän ovat tosiasioita, ei niitä tarvitse kenenkään suuhun panna.
"Eikä sitä, että ruotsinkielisille opintosuunnille pääsee kyllä suomenkielinenkin. Nehän ovat tosiasioita, ei niitä tarvitse kenenkään suuhun panna."
Muutetaan maan yliopistot kiinankielisiksi! Kiinankielisiin yliopistoihin saisivat kaikki tasavertaisesti hakea, kielestä riippumatta. Ei pitäisi olla valittamista suomen- eikä ruotsinkielisilläkään.
Taas kansalaisia huijataan noilla selityksillä. Ihan kuin kyseessä olisi kaksi täysin toisiinsa verrattavaa kansanryhmää. Näinhän ei ole.
Lähes kaikki surunuoret ovat täysin kaksikielisiä, kun taas suomalaisnuoret yksikielisiä.
Siksi ei mitenkään voi rinnastaa surunuorten mahdollisuuksia käydä suomenkielistä koulua suomalaisnuorten mahdollisuuksiin käydä ruotsinkielistä koulua.
Jukka tietää itsekin tämän hyvin, mutta esittää vaan meriselityksen eli hätävaleen.
Ministeri Gustafssonin munkkilatinaa eduskunnassa: "Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa. Yliopistoissa on myös laajalti suomenkielellä järjestettävää tutkintoon johtavaa koulutusta, jossa ei ole ruotsinkielisille omia kiintiöitä. Näille aloille hakeutuvien ruotsinkielisten opiskelijoiden on haettava samassa ryhmässä yhdessä suomenkielisten opiskelijoiden kanssa. Mikäli ruotsin kieltä taitaville on omia kiintiöitä, kiintiöiminen ei välttämättä tarkoita sitä, että pistevaatimukset opiskelupaikkaan olisivat matalampia kuin suomenkielisten kiintiössä. Niissä tilanteissa, joissa kielitaidon osalta on kiintiöitä asetettu, voi lähtökohtaisesti jokainen opiskelijakelpoisuuden ehdot täyttävä henkilö hakea opiskelupaikkaa valintansa mukaan suomen- tai ruotsinkielisten kiintiössä, jos hänellä on haun ehdot täyttävä riittävä kielitaito. Yliopistojen koulutuspaikat ovat siis koko väestön käytettävissä. Mahdolliset kiintiöt koskevat ainoastaan opinnoissa käytettävää kieltä, ei opiskelijan äidinkieltä."
Ruotsin kieltä taitaville ei ole kiintiöitä, .... mikäli on kiintiöitä, .... kiintiöitä on asetettu ja kiintiöitä voidaan asettaa...........ei välttämättä tarkoita, että pistevaatimukset olisivat matalampia kuin suomenkielisissä kiintiöissä??? Kuitenkin säädöksissä sanotaan yksiselitteisesti, että ruotsinkielisessä kiintiössä pistemäärä saa olla 10 pistettä huonompi kuin suomenkielisillä.
Hienoa, että tämäkin asia on noussut keskusteluun eduskunnassa. PerusS:n jytkystä on jo nyt seurannut paljon hyvää ja lisää on luvassa.
Luitko eilisen paperi.Hesarin jutun, jossa ehdotetaan suomenkielisten koululaisten opetuskieleksi osaksi ruotsia?
Ja vielä meitä kielivapauden kannattajia kutsutaan vouhottajiksi!
" Mahdolliset kiintiöt koskevat ainoastaan opinnoissa käytettävää kieltä, ei opiskelijan äidinkieltä."
San "ainoastaan" pilkkaa suomenkielisiä. Ikäänkuin heille ei olisi mitään väliä, millä kielellä he opiskelevat maassa, jossa ovat aina olleet enemmistö.
Gustafssonin maine meni.
" Mahdolliset kiintiöt koskevat ainoastaan opinnoissa käytettävää kieltä, ei opiskelijan äidinkieltä."
Jos väite pitäisi paikkansa niin silloin suomenkielisille ei pidettäisi kielikoetta joka pitää läpäistä saadakseen mahdollisuuden mennä pääsykokeeseen. Ruotsinkielinen pääsee opiskelemaan suomenkieliseen kouluun ilman kielikoetta aina.
Mikä maine - perspaatti se on aina ollut.
Kaikki koulutus kustannetaan verovaroilla. Suomea äidinkielenään puhuvia veronmaksajia on n. 91% kansasta. Ruotsinkielisiä n. 5%. Miksi suomenkieliset yleensäkään vaivautuvat oppimaan vieraan kielen, ruotsin, jotta voisivat opiskella melkein sataprosenttisesti omakustantamissaan kouluissa? Onko tähän olemassa järkevää selitystä?