Pannaan tähän muutama asia jatkosodan lääkintähuollosta.
Sotasairaaloita perustettiin 56.Joulukuussa -41 niissä oli 9 500 potilaspaikkaa ja suurimmillaan 50 000.
Sairasjunia oli hyökkäysvaiheessa 10 ja moottorivaunuja kuusi.
Liikekannallepanossa perustettiin 29 kenttäsairaalaa.
Divisioonissa oli kenttäsairaalaosasto ja lääkintäkomppania.
Komppaniassa oli lääkintäryhmä ja pataljoonasta alkaen lääkäri ynnä jsp.
Puolustusvoimien kouluttaman lääkintähenkilöstön ( reilu 10 000) lisäksi oli
10 629 koulutettua lääkäriä, sairaanhoitajaa jne. Kenttäarmeijassa oli lääkintähenkilö aina noin 20 miestä kohti.
Asia oli erityisesti viidettä sotaansa käyvän ylipäällikön sydämellä. Tappiot esiteltiin hänelle kahdesti päivässä. Jo rauhan aikana hän oli vaatinut kenttäsairaaloiden varustamista ja hänen johtamansa SPR olikin rahoittanut niitä yhdeksän.
Sotasairaaloita perustettiin 56.Joulukuussa -41 niissä oli 9 500 potilaspaikkaa ja suurimmillaan 50 000.
Sairasjunia oli hyökkäysvaiheessa 10 ja moottorivaunuja kuusi.
Liikekannallepanossa perustettiin 29 kenttäsairaalaa.
Divisioonissa oli kenttäsairaalaosasto ja lääkintäkomppania.
Komppaniassa oli lääkintäryhmä ja pataljoonasta alkaen lääkäri ynnä jsp.
Puolustusvoimien kouluttaman lääkintähenkilöstön ( reilu 10 000) lisäksi oli
10 629 koulutettua lääkäriä, sairaanhoitajaa jne. Kenttäarmeijassa oli lääkintähenkilö aina noin 20 miestä kohti.
Asia oli erityisesti viidettä sotaansa käyvän ylipäällikön sydämellä. Tappiot esiteltiin hänelle kahdesti päivässä. Jo rauhan aikana hän oli vaatinut kenttäsairaaloiden varustamista ja hänen johtamansa SPR olikin rahoittanut niitä yhdeksän.
Vastaukset 19
Vanhimmat
evakuoitiin haavoittuneita mm. vaikean kuljetustaipaleen takana olevasta Osasto Laguksesta syyskuussa -41 ja myöhemmin myös Vienan suunnasta. Kaikkiaan evakuoitiin lentoteitse noin 2 000 potilasta. Se pelasti monen haavoittuneen hengen.
lentoteitse Osasto Laguksesta ideoi lääkintäeversti Simo Brofeldt, joka esitti asian ylipäällikölle. Tämä suostui, kun B. ilmoitti lähtevänsä itse hoitamaan asian.Uhkarohkea toiminta onnistui, vaikka lentoreitti ja laskeutumiskenttä olivat punahävittäjien toiminta-alueen sisällä.
Brofeldtia googlesta
"Kesäkuun lopulla 1941 alkoi ns. jatkosota, jonka aikana Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan Saksan rinnalla, ensisijaisesti saadakseen takaisin talvisodassa menettämänsä alueet. Talvisodan aikana sotasairaaloissa oli jouduttu käyttämään apuna pikakoulutuksen saaneita lääkintälottia. Jatkosodan alettua koulutettujen sairaanhoitajien määrä todettiin edelleen aivan riittämättömäksi ja SPR:n piirissä suunniteltiin apusisarkoulutuksen aloittamista. Brofeldt puolsi lämpimästi toiminnan aloittamista, vaikka SPR:n sairaanhoitajavaliokunta vastusti sitä. Mannerheim antoi 25.6.1941 määräyksen SPR:n alaisen apusisarjärjestön perustamisesta. Järjestölle asetettiin oma johtokunta ja Brofeldt valittiin sen puheenjohtajaksi. Apusisarkoulutus aloitettiin välittömästi SPR:n sairaalassa. Sodan jälkeen sitä vastaava apuhoitajakoulutus siirtyi valtion hoidettavaksi.
Jatkosodan aikana Brofeldt oli SPR:n sairaalassa toimineen Sotasairaala 54:n päällikkölääkärinä kuolemaansa saakka. Hän oli myös Päämajan lääkintähuollon tarkastaja vuodesta 1941, ja siinä ominaisuudessa hän oli Itä-Karjalassa suomalaisten aloittaessa syyskuun puolivälissä 1941 hyökkäyksen kohti Petroskoita (Äänislinna). Eversti Ruben Laguksen panssarijoukot saavuttivat Äänisjärven ranta-alueen 23.9.1941. Siellä suomalaiset joutuivat kuitenkin ankariin taisteluihin Latvan ja Derevjannojen (Petäjänselän) kylien seudulla. Eteneminen pysähtyi ja välimaastoon oli jäänyt vihollisosastoja, joiden vuoksi yhteydet taaksepäin olivat poikki. Haavoittuneita oli paljon ja lääkintäjoukoilta puuttui henkilökuntaa sekä tarvikkeita. Hyökkäysvaunut puolestaan tarvitsivat lisää polttoainetta ja ammuksia.
Silloin Brofeldt ehdotti Mannerheimille, että järjestetään nopeasti huoltolentoja, joilla viedään joukoille lääkintätarvikkeita, bensiiniä ja ampumatarvikkeita sekä tuodaan paluulennoilla hoitoon pikaista apua vaativat haavoittuneet. Mannerheim torjui suunnitelman liian rohkeana, mutta suostui lopulta, kun Brofeldt ei antanut periksi ja tarjoutui itse johtamaan pelastustehtävää. Brofeldt lennätettiin 23.9. yhdessä armeijakunnan lääkärin kanssa paikalle pienellä Fieseler Storch -tiedustelukoneella ja hän teki siellä yhtä mittaa työtä kolme vuorokautta haavoittuneita leikaten. Lisäksi lähetettiin matkaan kaksi bensiinillä ja ammustarvikkeilla lastattua kuljetuslentokonetta, joita saattoi kahdeksan Brewster -hävittäjää. Lentokoneet laskeutuivat Latvan kylässä olevalle ruohokentälle ja vaihtoivat lastinsa haavoittuneisiin. Purku ja lastaus kestivät vain puoli tuntia ja hävittäjät partioivat koko ajan kentän yläpuolella, koska se oli vihollisen lentokoneiden ulottuvilla. Toistuvilla lennoilla saatiin taistelualueelta tuoduksi hoitoon 130 haavoittunutta. Suurin osa kuljetuksista tapahtui Douglas DC 2 -lentokoneella, joka tunnettiin nimellä "Hanssin Jukka". Samalla vietiin lääkintäjoukoille runsaasti hoidossa tarvittavaa materiaalia sekä panssarivaunuille polttoaine- ja ammustäydennystä."
Millä perusteella lääkintämiehet valittiin? aina ei kaikilla ollut aikaisempaa kokemusta.
vapaaehtoisia. Lääkintämiehissä oli myös aseettomaan palvelukseen hyväksyttyjä. Kaikki saivat tietenkin koulutuksen. Suurin osa hoiti tehtävänsä erittäin hyvin pelastaen haavoittuneita oman henkensä uhalla.
Jotta ette jatkaisi liikaa hehkuttamista suosittelen iltalukemiseksi farmaseutti Mauno Turusen kirjoittamaa kirjaa "Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945"
esittäminen?
IV ARMEIJAKUNNAN Huollon JÄRJESTELYT KESALLA 1944 TAISTELTAESSA VKT-ASEMASSA.
http://users.tkk.fi/jseppane/vkt.txt
Lääkintahuolto
Armeijakunnan lääkäri apunaan lääkintatoimisto eli toimisto VII, jonka päällikko hän oli,
johti armeijakunnan lääkintähuoltoa. Lääkäri oli komentoasioissa komentajan, huoltotaktisissa
asioissa huoltopäällikon ja lääkintähuoltoteknisissa asioissa ylemmän huoltolajijohtajan alainen.
Yhtymän lääkintamuodostelmat ja divisioonien lääkärit olivat hänen alaisuudessaan.
Haavoittuneet hoidettiin armeijakunnan tai divisioonan kenttäsairaalassa tai prikaatin
kenttäsairaalaosastossa ajotien, rautatien tai vesireitin varrella.
Kaska talvisodassa oli todettu, etta haavoittuneet oli saatava nopeasti kenttä- tai
sotasairaalahoitoon, muutettiin kenttäsairaalan kokoonpanoa siten, etta se pystyi
toimimaan kahtena osana. Kirurginen osasto toimi lähempana linjoja kuin toinen osasto,
jossa hoidettiin myös sairaita ja lievästi haavoittuneita. Divisioonan kenttäsairaalasta
haavoittuneet evakuoitiin joko suoraan tai armeijakunnan kenttäsairaalan kautta sotasairaaloihin.
Armeijakunnan ja divisioonan kenttäsairaala jaettiin kirurgiseen 50-paikkaiseen A-osastoon ja
150-paikkaiseen B-osastoon. Prikaatin kenttäsairaalaosasto vastasi A-osastoa vahvennettuna
huoltoja johtohenkilöstöllä. Potilaskuljetuksiin käytettiin armeijakunnan kahta
sairasautokomppaniaa ja divisioonan tai prikaatin lääkintakomppaniaa, joka perusti
sairasautoasemia lähelle taistelevia joukkoja. Haavoittuneet evakuoitiin joko lähimpään
kenttäsairaalaan tai suoraan sotasairaalaan. Lääkintäkomppaniaan ja kenttäsairaalaan kuului
pieni apteekkiosasto, joka valmisti lääkkeita tai tilasi täydennyksen
päämajan lääkintäosastolta sekä jakoi täydennyksen alajohtoportaiden lääkintämuodostelmille.
Simo Brofeldtistä tuli Mannerheim ristin ritari no 19 7.10. 41.
Näin ylipäällikkö osoitti arvostustaan ja antoi tunnustuksen koko lääkintähuollolle.
lääkintäritari tämä Brofeldt, vai palkittiinko esimerkiksi uhrautuvaisia etulinjan lääkintämiehiä?
Kyllä lääkintähenkilöstöä palkittiin, mutta ei MR:llä.
,,,,,,hän oli vaatinut kenttäsairaaloiden varustamista ja hänen johtamansa SPR olikin rahoittanut niitä yhdeksän. ,,,,
Kun ottaa huomioon Jatkosodan sotatoimialueen laajuuden ja sotilaiatten lukumäärän niin näkee jo otsanahallaankin, että 9 on aivan liian vähän. Kuin hyttysen ininä Saharassa. 90 niitä olisi ainakin pitänyt olla tai oikeastaan satoja.
valehtelet taas kerran.
"90 niitä olisi ainakin pitänyt olla tai oikeastaan satoja. "
Kerro, mistä olisi otettu resurssit?
Sotasairaaloita perustettiin 56.Joulukuussa -41 niissä oli 9 500 potilaspaikkaa ja suurimmillaan 50 000.
Sairasjunia oli hyökkäysvaiheessa 10 ja moottorivaunuja kuusi.
Kenttäsairaaloita oli 29.
Divisioonissa ( 16) oli kenttäsairaalaosasto ja lääkintäkomppania sekä sairasautokomppania. Kenttäsairaalatason laitoksia oli siis 45.
Sota- ja kenttäsairaaloita oli yhteensä 101.
Komppaniassa oli lääkintäryhmä ja pataljoonasta alkaen lääkäri ynnä jsp.
Puolustusvoimien kouluttaman lääkintähenkilöstön ( reilu 10 000) lisäksi oli
10 629 koulutettua lääkäriä, sairaanhoitajaa jne. Lääkintälottia oli kerralla palveluksessa noin 2 500. Sodan aikana koulutettiin lisäksi 3 553 Punaisen Ristin apusisarta. Siis koulutettua henkilöstöä oli noin 15 000.
Kenttäarmeijassa oli lääkintähenkilö aina noin 20 miestä kohti.
Mannerheim vaati siis kenttäsairaaloiden kaluston ja henkilöstön varaamista jo ennen Talvisotaa. Jatkosotaan taas varauduttiin nimenomaan talvisodan kokemuksella ottaen kaikki voimavarat käyttöön.
Olet typerä ja asiantuntematon inttäjä.
,,,,Kerro, mistä olisi otettu resurssit?,,,,,,
Valkoisilta ja sotahulluilta rikkailta olisi voitu kerätä erikoinen sotavero ennen sotaan lähtöä. Sillä olisi saatu satoja ambulansseja ja / tai parempia haavottuneitten hoitopisteitä lähemmäs rintamaa. Jokainen sen tietää miten käy kun jalkansa menettänyttä kuljetetaan istuvassa asennossa korpiteillä 50 km. Ei siihen lopputulokseen lääkäriä tarvita.
Eli tuo tilastojen luetteleminen ei poista sitä tosiasiaa, että hoitokapasiteettia ei ollut tarpeeksi. Ei myöskään Kiestingin motissa missä haavottuneet olivat lähes oman onnensa nojassa. Siinäkään koukkauksessa kuten koukkauksissa yleensä ei haavottuneita otettu huomioon mitenkään. Kaikki oli sen varassa, että joka elää siihen asti kun saadaan tie auki voi säästyä, muut kuolevat armotta.
mistä olisi otettu enemmät resurssit -41. Hoitopaikkoja, joissa oli lääkäri oli ainakin 250 ja sellaisia, joissa oli lääkintämiehiä ainakin 500. Millä eväillä olisit perustanut enemmän?
Lääkintähuolto perustetaan organisaation tarpeisiin, ei niin että kullakin miehellä on oma lääkäri tai ambulanssi käytössä.
Jokaisessa operaatiossa otetaan huomioon myös lääkintähuollon tarpeet. Aina ei voi esimerkiksi rakentaa tietä korpeen, vaan joudutaan haavoittuneet kantamaan tai viemään purilailla.
Sellaista on sodassa. Taidat sotkea sen rauhan aikaan. Sinulla on varmaan lääkäri ja ambulanssi pihalla päivystämässä koka ajan.
"Jokainen sen tietää miten käy kun jalkansa menettänyttä kuljetetaan istuvassa asennossa korpiteillä 50 km. Ei siihen lopputulokseen lääkäriä tarvita."
Jos armeijakunnan tai divisioonan kenttäsairaalaan on etulinjasta matkaa 50 km, niin siinä välissä on ainakin puoli tusinaa hoitopaikkaa, joissa on lääkäri. Jos niitä ei käytetä hyväksi, on turha itkeä 70 vuotta tapahtuman jälkeen.
Stallareilta se on erityisen epäuskottavaa. Teiltä sujuu vain valehtelu. Tieto puuttuu,on aihe mikä tahansa.
näkee, miten asiat Suomen armeijassa oli hoidettu. Järjestelmä oli hyvin samankaltainen kuin muissakin armeijoissa. Sille, että kovia taisteluja käytiin huonojen yhteyksien takana ja haavoittuneita menehtyi kuljetuksisa, ei kukaan voinut mitään.
Stallarien valeet ei tässäkään asiassa muuta totuutta miksikään.
leikkauksiin jopa jsp-tasalla. Monen miehen henki pelastui. Ongelmana vain oli korpitaisteluissa saada miehet elossa sinne asti. Jouduttiin turvautuman kantamiseen, purilaisiin,rekiin ja kärryihin. JSP:llekään ei aina ollut tietä.
oli sijoitettu joukkoien lääkintähuoltoon. Siviilien hoito jonkinverran kärsi tästä, mutta sotilaat pantiin sota-aikana edelle.