Totuus yhteiskunta"tieteistä"

Sosiologi on selvittänyt, että vankiloissa on rasismia:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/04/tutkimus_toiset_vangit_ja_vartijat_nimittelevat_maahanmuuttajavankeja_rasistisesti_3374844.html

Tämä on aihe, josta toivon syntyvän runsaasti keskustelua.

Aiheen aloittajalle voisin sanoa sen verran, että vaikka yhteiskuntatieteet eivät varsinaisia tieteitä luonnontieteellisessä mielessä olekaan, se ei tee niistä näennäistieteitä tms. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus (vai pitäisikö puhua vain yhteiskunnallisesta tutkimuksesta?) ei ole läheskään yhtä eksaktia kuin luonnontieteellinen tutkimus, mutta voimme silti tehdä tiettyjä johtopäätöksiä erilaisista yhteiskunnallisista asioista. On jopa mahdollista löytää tiettyjä lainalaisuuksia, kuten kysynnän & tarjonnan lait, rahavarannon kasvu inflaation aiheuttajana, demokratioiden pienempi tendenssi sotaan kuin totalistaristisilla valtioilla jne. Noihin em. johtopäätöksiin voidaan tulla, kun käytetään ihmisjärjen omaa logiikkaa yhdistettyinä ympäröivästä maailmasta saatavaan empiiriseen evidenssiin. On myös erittäin vahvasti painotettava, että yhteiskuntatieteillä on hyvin tärkeä rooli, koska kaikki ihmiset kaikkina aikoina ovat eläneet jonkinlaisissa yhteiskunnissa tai yhteisöissä - ihmiselle noin kekseisen asian tutkimatta jättäminen olisi lähes sama kuin fysiikan hylkääminen!

Jos luonnontieteiljöiden yhteisö sanoo "Asia X on tavalla Y", on asiaan suhtauduttava erityisen vakavasti (olettaen toki, että asia X sekä johtopäätös Y kuuluvat luonnontieteiden piiriin). Suhtautumisen on oltava vakavempaa kuin tapauksessa, jossa yhteiskuntatietelijät sanovat vastaavaa yhteiskunnallisten ilmiöiden kontekstissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yhteiskuntatieteilijöiden (tai yhteiskuntatutkijoiden) mielipide olisi täysin arvoton/näennäistieteellinen, vaan ainoastaan jonkin verran heikompi kuin luonnontietelijöiden mielipide.

Toki eräs tähän keskustelunaiheeseen keskeisesti liittyvä asia on yhteiskuntatieteiden metodologia - erityisesti rationalismin ja empirismin, vaikkapa prakseologian ja ekonometrian, välinen kiista ja kahtiajako. Tästäkin voidaan keskustella ja käydä hyvää väittelyä. Eli: miten yhteiskunnallisia ilmiöitä ja asioita pitäisi tutkia?

Tähän loppuun voisin vielä tehdä sellaisen, ehkäpä hieman asiattoman kommentin, että mielestäni luonnontietelijät vaikuttavat olevan paikoitellen hieman - paremman sanan puutteessa - kateellisia esim. ekonomisteille, koska heillä ei ole samanlaista vaikutusvaltaa kuin heillä.

PS Pahoittelen, jos joku vetää herneen nenäänsä tekstistäni, mutta asia on tärkeä, joten siitä on käytävä kunnollista keskustelua.

Luultavasti siksi,että suurin osa on käynyt jo sen tieteenfilosofian perusteet kurssin,jossa tuohon älyttömään vertailuun annetaan ihan tolkulliset vastaukset. Tuo debatti kun ei johda mihinkään. Molempia tarvitaan,se siitä - ja molemmat ovat kyllä ihan tarpeeksi älyllisesti haastavia alueita. Murrosikäisten hommaa tuo m***n mittailu tälläkin saralla.