Pettäjä, mikä saisi omatuntosi kolkuttamaan?

Minun muuttui vaan paremmaksi. Olisi pitänyt jättää mies jo aiemmin. Kertaakaan en anellut takaisin. Mutta mahdollisuus piti katsoa. Ja totesin, että enää en takaisin mene. Onneksi lähdin. Muut miehet tulivat elämään koska olin suunnattoman onneton silloisen mieheni kanssa. Sänkyyn asti en mennyt muiden miesten kanssa, mutta muita miehiä oli elämässä silloin lähinnä korvaamassa yksinäisyyttä suhteessa silloiseen avomieheen. Tein väärin, mutta niin teki ex-avomiehenikin. Se suhde oli vaan paska ja hyvä että loppui.

Nyt tiedän että parempi yksin:) Tyhmä olin kun en lähtenyt aiemmin!

Usein petturit haluavat erota, petetty roikkuu. Etenkin miespuoliset petetyt roikkuvat (tästä paljon esimerkkejä). On luojan lykky, jos petetty puolisko haluaa erota.

--------- kirjoitti:

Usein petturit haluavat erota, petetty roikkuu. Etenkin miespuoliset petetyt roikkuvat (tästä paljon esimerkkejä). On luojan lykky, jos petetty puolisko haluaa erota.

Olet ihan pihalla! Totuus on, että harvoin pettäjä haluaa erota, anelee, rukoilee, itkee, lupaa maat ja mannut, tekee mitä tahansa jotta petetty jatkaisi littoaan pettäjän kanssa. Ero tulee jos petetty sen ottaa. Hyvin harvoin pettäjä. Paitsi niissä tapauksissa, kun pettäjä oikeasti rakastuu niin silloin pettäjä ottaa eron pikaisesti. Please, älä kirjoita paskaa. Lue vaikka alan kirjalisuutta, siis muuta kuin hertta-sarjaa.

--------- kirjoitti:

Usein petturit haluavat erota, petetty roikkuu. Etenkin miespuoliset petetyt roikkuvat (tästä paljon esimerkkejä). On luojan lykky, jos petetty puolisko haluaa erota.

Minä roikuin petettynä naisena kumppanissani vaikka hän olisi halunnut erota. Siitä on nyt aikaa viisi vuotta ja olemme pysyneet yhdessä. Nyt ongelmana on se, että minua on alkanut koko suhde vituttamaan ja harkitsen eroa. Mies on vaan niin kovin kiinni minussa.

--------- kirjoitti:

Usein petturit haluavat erota, petetty roikkuu. Etenkin miespuoliset petetyt roikkuvat (tästä paljon esimerkkejä). On luojan lykky, jos petetty puolisko haluaa erota.

Jos haluavat erota niin mikä estää? Ei kukaan voi väkisin ketään pitää suhteessa. Jos pystyy pettämään puolisoaan niin kai sitä osaa myös pakata tavaransa ja ilmoittaa että tämä oli nyt tässä. Petetyt todella harvoin roikkuvat. Jos he haluavat jatkaa suhdetta pettäjään he yleensä ilmoittavat, etteivät toista kertaa halua tulla petetyksi ja, että suhde loppuu mikäli näin käy. Näin ainakin niissä tapauksissa jotka tiedän ja joista olen kuullut.

********* kirjoitti:

Jos haluavat erota niin mikä estää? Ei kukaan voi väkisin ketään pitää suhteessa. Jos pystyy pettämään puolisoaan niin kai sitä osaa myös pakata tavaransa ja ilmoittaa että tämä oli nyt tässä. Petetyt todella harvoin roikkuvat. Jos he haluavat jatkaa suhdetta pettäjään he yleensä ilmoittavat, etteivät toista kertaa halua tulla petetyksi ja, että suhde loppuu mikäli näin käy. Näin ainakin niissä tapauksissa jotka tiedän ja joista olen kuullut.

Lue lisää

Niinhän näin sanotaan mutta ei useinkaan todellisuudessa näin tapahdu. Ja sen verran tiedän minäkin etteivät kaikki uskottomuudessa totuutta toisille kerro. Itse olin suhteessa mieheen hetken typeryyttäni. Kun tätä sitten joskus puitiin vaimon sukulaistenkin kanssa niin eivät hekään totuutta olleet tienneet. Se on katsos se julkisivu pidettävä kunnossa. Ja vaimokin minulle soitti ja sanoi ihan suoraan etteivät he voi lasten ja lainojen takia erota, muuten mies saisi kyllä mennä häntä ei itseään enää kiinnosta koko ihminen.

No hoh hoijaa. Ettekö osaa lukea. Ei kysytty mitään mihin täällä nyt kaikki vastaa. Jos ei ole tietoa siitä mitä ap kysyi, niin mitä ihmettä vastata.
Voi hyvää päivää...

oiuoiuppoaslkjdjf kirjoitti:

No hoh hoijaa. Ettekö osaa lukea. Ei kysytty mitään mihin täällä nyt kaikki vastaa. Jos ei ole tietoa siitä mitä ap kysyi, niin mitä ihmettä vastata.
Voi hyvää päivää...

Lue lisää

No luuletko, että täällä on monikin pettäjä lukemassa kysymystä ja alkaa "vauhdissa" miettiä, että mitä pitäis tapahtua, että tää tästä muuttuis...?!

Ehkä jokin vakava tapahtuma perhepiirissä, sairastuminen tai jopa kuolema, voisi touhun keskeyttää hetkeksi - mutta omasta kokemuksesta sanoisin, että taitavat olla harvassa ne seeprat, jonka raidat lopullisesti haalistuisivat tuossakaan tilanteessa... Anopin kuolema ja oman lapsen tapaturma koulussa eivät ainakana exää saaneet "pysähtymään perustotuuksien äärelle". Kotona oli elo suht sopuisaa eikä miehen tarvinnut isoja ponnistuksia tehdä yhteisen arjen sujumisen eteen, joten aikaa riitti mainiosti toisen naisen viihdyttämiseen.
Kyynisen paskan touhu minusta teki - joten sanoisin ettei tuo "nähtytämäkin"-nimimerkin yleistoteamus välttämättä ole kaukana totuudesta useimmissa tapauksissa.

Entäs kun vaimo on minäminäminä. Vaimo on ensin pahana, kun ei mies toimi määräten vaan haluaa ensin keskustella. Vaimolla paha olo eikä halua keskustella, väittää että miehen mentävä mielenterveysvastaanotolle keskustelemaan.

Tätä oli vuosia ja oli lapsia talossa. Miehenä lakkasin yrittämästä ja aloin etsiä uutta rakkautta.

Löysin rakkauden ja otin eron. Ex:än hulluus sai täyden laajuuden. Omat lapset laittoi kärsijöiksi saadakseen koston.

PS. ex tuntui kyllä munassa parhaalta

Jos pettäjä ei tunne tekevänsä väärin aviopuolisoa kohtaan, ei empatiakyky ole kovin korkealla tasolla. Empatiakyky on ratkaisevan tärkeä tekijä parisuhteessa ja sen perusta luodaan lapsuudessa. Kyky asettua toisen asemaan ja ottaa myös lapset huomioon liittyy uskollisuuteen.

Pettäjän omat tunteet ovat nimensä mukaisesti vain pettäjän tunteita eikä niillä voi oikeuttaa pettämistä. Olen varma, että petetyn mielestä pettäminen TUNTUU väärältä. Samoin masentuneen mielestä TUNTUU, että maailmassa ei ole mitään positiivista, turvattomasti kiintyneen mielestä TUNTUU, että puoliso ei rakasta ja paranoidisen mielestä TUNTUU, että häntä vainotaan.

Pettäminen kertoo karua kieltä vain pettäjästä: pettäjä ei halua eikä osaa ylläpitää rakkauden tunnetta eikä luoda toimivaa parisuhdetta. Aikamoiset meriitit..

Uskollisuus* kirjoitti:

Jos pettäjä ei tunne tekevänsä väärin aviopuolisoa kohtaan, ei empatiakyky ole kovin korkealla tasolla. Empatiakyky on ratkaisevan tärkeä tekijä parisuhteessa ja sen perusta luodaan lapsuudessa. Kyky asettua toisen asemaan ja ottaa myös lapset huomioon liittyy uskollisuuteen.

Pettäjän omat tunteet ovat nimensä mukaisesti vain pettäjän tunteita eikä niillä voi oikeuttaa pettämistä. Olen varma, että petetyn mielestä pettäminen TUNTUU väärältä. Samoin masentuneen mielestä TUNTUU, että maailmassa ei ole mitään positiivista, turvattomasti kiintyneen mielestä TUNTUU, että puoliso ei rakasta ja paranoidisen mielestä TUNTUU, että häntä vainotaan.

Pettäminen kertoo karua kieltä vain pettäjästä: pettäjä ei halua eikä osaa ylläpitää rakkauden tunnetta eikä luoda toimivaa parisuhdetta. Aikamoiset meriitit..

Lue lisää

Tuo on virheellistä kuvittelua, jossa petetty tekee kaikkensa riippuakseen suhteessa, jossa saa syytellä pettäjää kaikesta.

Onko tullut mieleen, että petetyt ovat hyvinkin usein (ei aina!) varsinaisia piikkejä puolisonsa persuksissa?

Kirjoituksesi herätti ajatuksia. Kun pettää tunnetasolla ja jos ei omantunnon kolkutuksia pettämisestä kuulu, se on omille tunteille hyväksi mutta ei välttämättä omalle moraalintajulle. Omat tunteet ovat jääneet paitsioon avioliitossa tässä tapauksessa. Vain moraalintaju joka sanoo uskottomuuden olevan väärin voi olla taustalla vaikuttamassa syyllisyyttä väärin tekemisestä.
Parisuhde on usein tunnesuhde. Toisaalta tunteet usein heittelee, aina ei tunnu hyvältä. Silloin järki ja oikeaan tai väärään kasvanut moraalintaju tulee vaikuttamaan parisuhteeseen tavalla tai toisella. Yksi pettää, toinen miettii mitä voisi tehdä että asiat korjaantuisi. Jos molemmat ymmärtää nämä toisiinsa kietoutuneet tosiasiat avioliitossa, heillä on mahdollisuus korjata tilanne muuten kuin eroamalla. Ihminen on usein ylpeä ja itsekäs ja loukattu itsetunto ei anna anteeksi. Pitkä salasuhde kertoo tilanteen jumiutumisesta ja siitä, että asioihin halutaan muutos tavalla tai toisella.

"mmmmmmm. Jos arvostaa parisuhdettaan, niin ei petä. Ei kertakaikkiaan pysty eikä edes kiinnosta. Mikäli pettää, ei arvosta parisuhdetta (tai voi arvostaakin, muttei kumppaninsa kanssa...). Usein se, eli arvostuksen puute voi johtua ennenkaikkea siitä, ettei petettykään arvosta pettäjää. "

Tähän aikanaan salasuhteeseen lähteneenä miehenä ja myös yhden yön paneskeluja harrastaneena yhdyn täysin. Noin minä silloin todella olin.

Nyt olen yhdessä naisen kanssa, jolle en ikinä voisi tehdä noin. Ei tarvitse, saan häneltä kaikkea mitä tarvitsen, toki riitelemmekin, mutta arvostan ja oon ylpeä hänestä. En todella aio menettää tätä upeaa naista pettämällä, se on vissi se.Olin naimisissa väärän naisen kanssa, lapsemme ovat hienoja, siitä häntä arvostan, mutta emme olleet onnellisia. Yritin sanoa tätä hänelle usein, mutta vaimo ei halunnut eroa, ei senkään jälkeen kun sai selville että minulla oli salasuhde. En ymmärtänyt sitä alkuunkaan, ja mielestäni hän ei todella välittänyt minusta oikeasti kun olisi voinut antaa kaiken anteeksi. Jos rakastais oikeasti, ei voi antaa pettämistä anteeksi, kyllä se rikkoo kaiken.

ent.petturi kirjoitti:

"mmmmmmm. Jos arvostaa parisuhdettaan, niin ei petä. Ei kertakaikkiaan pysty eikä edes kiinnosta. Mikäli pettää, ei arvosta parisuhdetta (tai voi arvostaakin, muttei kumppaninsa kanssa...). Usein se, eli arvostuksen puute voi johtua ennenkaikkea siitä, ettei petettykään arvosta pettäjää. "

Tähän aikanaan salasuhteeseen lähteneenä miehenä ja myös yhden yön paneskeluja harrastaneena yhdyn täysin. Noin minä silloin todella olin.

Nyt olen yhdessä naisen kanssa, jolle en ikinä voisi tehdä noin. Ei tarvitse, saan häneltä kaikkea mitä tarvitsen, toki riitelemmekin, mutta arvostan ja oon ylpeä hänestä. En todella aio menettää tätä upeaa naista pettämällä, se on vissi se.Olin naimisissa väärän naisen kanssa, lapsemme ovat hienoja, siitä häntä arvostan, mutta emme olleet onnellisia. Yritin sanoa tätä hänelle usein, mutta vaimo ei halunnut eroa, ei senkään jälkeen kun sai selville että minulla oli salasuhde. En ymmärtänyt sitä alkuunkaan, ja mielestäni hän ei todella välittänyt minusta oikeasti kun olisi voinut antaa kaiken anteeksi. Jos rakastais oikeasti, ei voi antaa pettämistä anteeksi, kyllä se rikkoo kaiken.

Lue lisää

höh, mikisiköhän joku miinustaa ent.petturille? ettekö v i t t u tajua, että te joiden ukko pettää ei teitä rakasta eikä arvosta koiran pa s k a n vertaa? ootteko niin taukkeja oikeesti? Ette ole ikinä tullut rakastetuksi, mietippä nyt tarkkaan miksi menitte naimisiin, oliko se todella sielunkumppanuutta, rakkautta, kosiko mies?

------- kirjoitti:

Tuo on virheellistä kuvittelua, jossa petetty tekee kaikkensa riippuakseen suhteessa, jossa saa syytellä pettäjää kaikesta.

Onko tullut mieleen, että petetyt ovat hyvinkin usein (ei aina!) varsinaisia piikkejä puolisonsa persuksissa?

Lue lisää

Suomessa jokainen saa valita puolisonsa ihan itse ja vapaasta tahdosta. Jos pettäjä sanoo pettävänsä siksi, että ei enää rakasta puolisoaan, tunnustaa hän itse, että ei osaa ylläpitää rakkauden tunnetta. Jos pettäjä sanoo syyksi huonon parisuhteen, ei hän osaa ilmeisesti luoda hyvää parisuhdetta. Käytä nyt hyvä ihminen vähän logiikkaa. Vain pettäjä on vastuussa pettämisestä, piikki löytyy pettäjän persuksista!

hyvä entinen petturi kirjoitti:

höh, mikisiköhän joku miinustaa ent.petturille? ettekö v i t t u tajua, että te joiden ukko pettää ei teitä rakasta eikä arvosta koiran pa s k a n vertaa? ootteko niin taukkeja oikeesti? Ette ole ikinä tullut rakastetuksi, mietippä nyt tarkkaan miksi menitte naimisiin, oliko se todella sielunkumppanuutta, rakkautta, kosiko mies?

Lue lisää

pitänee hyvin kutinsa

Monella liitto perustuu valheelle. Aika moni liitto alkanut naisen tullessa raskaaksi, vaikka käytössä on ollut ehkäsy ja näin hyvin kasvatettu poitsu teki miehen työn ja vei naisen avioon, vaikka ei nyt rakastanutkaan tai kiikarissa olisi ollut parempi...
Pidemän päälle valhees ei ole hyvä elää, se tullee rasitteeks ihtelle ja suhteelle.
Ihmettelen kyl äijiäkin, kun usoo kaiken mitä naiset väittää, vai usovatko? Ehkäpä sivusuhteille sittenkin on syynsä vaikka vaimon puolelta kaikki on niin hyvin.

ent.petturi kirjoitti:

"mmmmmmm. Jos arvostaa parisuhdettaan, niin ei petä. Ei kertakaikkiaan pysty eikä edes kiinnosta. Mikäli pettää, ei arvosta parisuhdetta (tai voi arvostaakin, muttei kumppaninsa kanssa...). Usein se, eli arvostuksen puute voi johtua ennenkaikkea siitä, ettei petettykään arvosta pettäjää. "

Tähän aikanaan salasuhteeseen lähteneenä miehenä ja myös yhden yön paneskeluja harrastaneena yhdyn täysin. Noin minä silloin todella olin.

Nyt olen yhdessä naisen kanssa, jolle en ikinä voisi tehdä noin. Ei tarvitse, saan häneltä kaikkea mitä tarvitsen, toki riitelemmekin, mutta arvostan ja oon ylpeä hänestä. En todella aio menettää tätä upeaa naista pettämällä, se on vissi se.Olin naimisissa väärän naisen kanssa, lapsemme ovat hienoja, siitä häntä arvostan, mutta emme olleet onnellisia. Yritin sanoa tätä hänelle usein, mutta vaimo ei halunnut eroa, ei senkään jälkeen kun sai selville että minulla oli salasuhde. En ymmärtänyt sitä alkuunkaan, ja mielestäni hän ei todella välittänyt minusta oikeasti kun olisi voinut antaa kaiken anteeksi. Jos rakastais oikeasti, ei voi antaa pettämistä anteeksi, kyllä se rikkoo kaiken.

Lue lisää

HEH, ja taas hömpät petetyt vaimot täällä miinustaa tälle nim.ent.petturille, oletrte te kyllä aika ihmeellisiä kun ette tajua että on olemassa niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn paljon ihanampia naisia kuin te, ja aina ette voi vaan ukkoonne pitää kiristämällä,,,sitäkin on niin monenlaista muotoa. >Tajutkaa, uusi suhde ja toinen nainen voi vaan olla parempi kuin sä, niinhäön se menee miestenkin kanssa, toinen vaan on sopivampi ja ihanampi.

rakkautta lotsaanut kirjoitti:

HEH, ja taas hömpät petetyt vaimot täällä miinustaa tälle nim.ent.petturille, oletrte te kyllä aika ihmeellisiä kun ette tajua että on olemassa niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn paljon ihanampia naisia kuin te, ja aina ette voi vaan ukkoonne pitää kiristämällä,,,sitäkin on niin monenlaista muotoa. >Tajutkaa, uusi suhde ja toinen nainen voi vaan olla parempi kuin sä, niinhäön se menee miestenkin kanssa, toinen vaan on sopivampi ja ihanampi.

Lue lisää

No tottahan jos toinen nainen on se IHANAMPI ja muutenkin parempi, ottanee mies eronkin entisestä vaimostaan ja menee uuden kanssa yhteen?!!!
Miksi usein näin ei ole? Se käärme kun vain roikkuu siinä petturimiehessä ja vaimo voi olla suloisen tietämätön koko asiasta. Tai molemmat naiset ovat aivan yhtä petettyjä miehen taholta ja käärme onkin se mies!
Ilkein osapuoli on piruuttaan vielä piruilemassakin. Eiköhän tuo jo osoittaisi pettäjässä roikkuvalle oikein todellisen luonteensa mitä on tulossa jatkossa jos hänen kanssaan yhteen menee! Mutta mitäpä luuseri tarvitsee muuta kuin toisen luuserin!

Logiikka* kirjoitti:

Suomessa jokainen saa valita puolisonsa ihan itse ja vapaasta tahdosta. Jos pettäjä sanoo pettävänsä siksi, että ei enää rakasta puolisoaan, tunnustaa hän itse, että ei osaa ylläpitää rakkauden tunnetta. Jos pettäjä sanoo syyksi huonon parisuhteen, ei hän osaa ilmeisesti luoda hyvää parisuhdetta. Käytä nyt hyvä ihminen vähän logiikkaa. Vain pettäjä on vastuussa pettämisestä, piikki löytyy pettäjän persuksista!

Lue lisää

Millä logiikalla pettäjä pystyy YKSIN luomaan hyvän parisuhteen? Millä logiikalla pystyt rakastamaan kumppaniasi, joka ei rakasta yhtään sinua?

liisa.nussuttaja kirjoitti:

pitänee hyvin kutinsa

Monella liitto perustuu valheelle. Aika moni liitto alkanut naisen tullessa raskaaksi, vaikka käytössä on ollut ehkäsy ja näin hyvin kasvatettu poitsu teki miehen työn ja vei naisen avioon, vaikka ei nyt rakastanutkaan tai kiikarissa olisi ollut parempi...
Pidemän päälle valhees ei ole hyvä elää, se tullee rasitteeks ihtelle ja suhteelle.
Ihmettelen kyl äijiäkin, kun usoo kaiken mitä naiset väittää, vai usovatko? Ehkäpä sivusuhteille sittenkin on syynsä vaikka vaimon puolelta kaikki on niin hyvin.

Lue lisää

Sanoisin, että aika moni liitto perustuu aivan toisille asioille kuin rakkaus ja kumppanuus. Erittäin usein nuoruuden liitot ovat enemmänkin tyyppiä "Oy Parisuhdefirma Ab". Sen tärkein tehtävä on tuottaa lapset. Usein tämän ymmärtää pari itsekin (tai toinen puolisoista) vasta noin 10-20v kuluttua, kun liitto natisee lasten kasvettua. Vuosia sitten ei ole valinnut puoliskokseen itselleen kumppania, vaan lapsilleen sopivan isän/äidin.

Ihan kiva, jos nuoruuden liitto muuntuu ja vastaa molempien tarpeisiin vielä vuosikymmenten päästä. Mutta ihan normaalia, ellei näin ole. Tässä kuten monessa muussakin asiassa ei ole tärkeintä määrä (aika) vaan suhteen laatu. Tietysti jokaisen omasta mielestä.

ronja* kirjoitti:

Millä logiikalla pettäjä pystyy YKSIN luomaan hyvän parisuhteen? Millä logiikalla pystyt rakastamaan kumppaniasi, joka ei rakasta yhtään sinua?

Jos suhtautuu puolisoon noin ylimielisesti ja mustavalkoisesti ja väittää itse olevansa ainoa, joka haluaa luoda hyvän parisuhteen ja vielä ihan YKSIN ("hieman" marttyyriasennetta), en ihmettele, että liitto on vaikeuksissa. Mitä syytä sinulla on pettää, jos kumppani ei rakasta sinua yhtään ja tuo tämän reilusti esille? Silloin varmaankin otetaan sopuero. Jos kumppani sen sijaan sanoo rakastavansa sinua ja on tyytyväinen suhteeseen, olet itse se, joka ei osaa ylläpitää rakkautta ja luoda parisuhdetta. Kumpikin voi hoitaa vain oman tonttinsa.

Logiikkaa* kirjoitti:

Jos suhtautuu puolisoon noin ylimielisesti ja mustavalkoisesti ja väittää itse olevansa ainoa, joka haluaa luoda hyvän parisuhteen ja vielä ihan YKSIN ("hieman" marttyyriasennetta), en ihmettele, että liitto on vaikeuksissa. Mitä syytä sinulla on pettää, jos kumppani ei rakasta sinua yhtään ja tuo tämän reilusti esille? Silloin varmaankin otetaan sopuero. Jos kumppani sen sijaan sanoo rakastavansa sinua ja on tyytyväinen suhteeseen, olet itse se, joka ei osaa ylläpitää rakkautta ja luoda parisuhdetta. Kumpikin voi hoitaa vain oman tonttinsa.

Lue lisää

"Mitä syytä sinulla on pettää, jos kumppani ei rakasta sinua yhtään ja tuo tämän reilusti esille?"

Hah. Kuka tuo tämän reilusti esille? Ei kukaan tai aniharva. Yleensä petetty on hokenut pettäjälle jo kauan ennen tämän pettämistä "meidän suhteessa ei ole mitään vikaa" "liittomme on hyvä" eikä ota pätkääkään huomioon toisen tunteita/ajatuksia. Toista voi myös väittää rakastavansa, mutta mitä on rakkaus, joka ei todellisuudessa ota toista huomioon?

Ihmiset eivät ole parisuhteessa läheskään aina rakkauden takia. Liiton jatkamiseen riittää syyksi oma talo tai hyvä "kotipalvelu". Tai pelkästään läheisriippuvuus/pelko siitä, ettei pärjää yksin. Erossa itketään ja kärsitään eniten eron tuomaa muutosta omaan elämään. Sitä vältelläänkin viimeiseen asti hokemalla "meillä on hyvä liitto" "kyllä rakastan". Itse puoliso ei merkitse mitään.

Mietteliäänä kirjoitti:

Kirjoituksesi herätti ajatuksia. Kun pettää tunnetasolla ja jos ei omantunnon kolkutuksia pettämisestä kuulu, se on omille tunteille hyväksi mutta ei välttämättä omalle moraalintajulle. Omat tunteet ovat jääneet paitsioon avioliitossa tässä tapauksessa. Vain moraalintaju joka sanoo uskottomuuden olevan väärin voi olla taustalla vaikuttamassa syyllisyyttä väärin tekemisestä.
Parisuhde on usein tunnesuhde. Toisaalta tunteet usein heittelee, aina ei tunnu hyvältä. Silloin järki ja oikeaan tai väärään kasvanut moraalintaju tulee vaikuttamaan parisuhteeseen tavalla tai toisella. Yksi pettää, toinen miettii mitä voisi tehdä että asiat korjaantuisi. Jos molemmat ymmärtää nämä toisiinsa kietoutuneet tosiasiat avioliitossa, heillä on mahdollisuus korjata tilanne muuten kuin eroamalla. Ihminen on usein ylpeä ja itsekäs ja loukattu itsetunto ei anna anteeksi. Pitkä salasuhde kertoo tilanteen jumiutumisesta ja siitä, että asioihin halutaan muutos tavalla tai toisella.

Lue lisää

"Kun pettää tunnetasolla ja jos ei omantunnon kolkutuksia pettämisestä kuulu, se on omille tunteille hyväksi "

Höh. Minä puolestani huolestuisin aivan tavattomasti, jos pettäessäni ei omatunto kolkuttaisi. Se kertoisi, etten rakasta kumppaniani, en arvosta häntä jne. Ei ole hyväksi tunteille, kun huomaa liittonsa olevan ohitse. Itseasiassa ajatteln, että juuri tähän kohtaan liitto jää tavallaan jumittamaan. Ei halua vielä uskoa näin ilkeää tosiasiaa ja herättelee toiveita liiton muuttumisesta paremmaksi.

Uskollisuus* kirjoitti:

Jos pettäjä ei tunne tekevänsä väärin aviopuolisoa kohtaan, ei empatiakyky ole kovin korkealla tasolla. Empatiakyky on ratkaisevan tärkeä tekijä parisuhteessa ja sen perusta luodaan lapsuudessa. Kyky asettua toisen asemaan ja ottaa myös lapset huomioon liittyy uskollisuuteen.

Pettäjän omat tunteet ovat nimensä mukaisesti vain pettäjän tunteita eikä niillä voi oikeuttaa pettämistä. Olen varma, että petetyn mielestä pettäminen TUNTUU väärältä. Samoin masentuneen mielestä TUNTUU, että maailmassa ei ole mitään positiivista, turvattomasti kiintyneen mielestä TUNTUU, että puoliso ei rakasta ja paranoidisen mielestä TUNTUU, että häntä vainotaan.

Pettäminen kertoo karua kieltä vain pettäjästä: pettäjä ei halua eikä osaa ylläpitää rakkauden tunnetta eikä luoda toimivaa parisuhdetta. Aikamoiset meriitit..

Lue lisää

Jos rakkaus ja arvostus puolisoa kohtaan puuttuu, myös empatia puuttuu tai uupuu. Kyse ei ole puutteellisista empatiataidoista, vaan puutteellisesta vuorovaikutussuhteesta.

Pettäjän tunteet ovat pettäjän tunteita. Ihan yhtä aitoja ja hyviä kuin petetynkin tunteet. Ei ihmissuhde ole kilpailu siitä kumman tunteet ovat arvokkaampia, tai kumpi osaa rakastaa tai syyttelyä siitä ettei toinen osaa ylläpitää parisuhdetta. Jokaisella on vapaus päättää kenen kanssa on parisuhteessa, kuinka pitkään ja mistä syystä.

aksu* kirjoitti:

Jos rakkaus ja arvostus puolisoa kohtaan puuttuu, myös empatia puuttuu tai uupuu. Kyse ei ole puutteellisista empatiataidoista, vaan puutteellisesta vuorovaikutussuhteesta.

Pettäjän tunteet ovat pettäjän tunteita. Ihan yhtä aitoja ja hyviä kuin petetynkin tunteet. Ei ihmissuhde ole kilpailu siitä kumman tunteet ovat arvokkaampia, tai kumpi osaa rakastaa tai syyttelyä siitä ettei toinen osaa ylläpitää parisuhdetta. Jokaisella on vapaus päättää kenen kanssa on parisuhteessa, kuinka pitkään ja mistä syystä.

Lue lisää

Empatiakyky ei todellakaan toimi vain siten, että empatiaa voi tuntea vain rakastamiaan ja arvostamiaan ihmisiä kohtaan. Jos väität muuta, esitä lähde, jossa näin todetaan. Jos puolisoaan voi kohdella täysin tunteettomasti, ei empatiakyky toimi normaalilla tavalla.

Jokaisella on vapaus päättää kenen kanssa on parisuhteessa, mutta kun parisuhde on solmittu, ei toista voi kohdella miten tahansa. Minun mielestäni toisen ihmisen huono kohtelu ei koskaan ole oikein. Erityisesti, kun lapsia on mukana kuviossa, tulisi todella tarkkaan miettiä, miten parisuhde päätetään siten, että tilanteesta selvitään mahdollisimman hyvin ja ettei haavoiteta toista osapuolta turhaan. Uskottomuus ei ole tällainen tapa.

ronja* kirjoitti:

"Mitä syytä sinulla on pettää, jos kumppani ei rakasta sinua yhtään ja tuo tämän reilusti esille?"

Hah. Kuka tuo tämän reilusti esille? Ei kukaan tai aniharva. Yleensä petetty on hokenut pettäjälle jo kauan ennen tämän pettämistä "meidän suhteessa ei ole mitään vikaa" "liittomme on hyvä" eikä ota pätkääkään huomioon toisen tunteita/ajatuksia. Toista voi myös väittää rakastavansa, mutta mitä on rakkaus, joka ei todellisuudessa ota toista huomioon?

Ihmiset eivät ole parisuhteessa läheskään aina rakkauden takia. Liiton jatkamiseen riittää syyksi oma talo tai hyvä "kotipalvelu". Tai pelkästään läheisriippuvuus/pelko siitä, ettei pärjää yksin. Erossa itketään ja kärsitään eniten eron tuomaa muutosta omaan elämään. Sitä vältelläänkin viimeiseen asti hokemalla "meillä on hyvä liitto" "kyllä rakastan". Itse puoliso ei merkitse mitään.

Lue lisää

Sinä voit tietää vain omista tunteistasi. Sinä et voi sanoa parisuhteen toiselle osapuolelle tietäväsi paremmin kuin hän itse (ellet ole selvänäkijä), rakastaako hän sinua ja onko liitto hänen näkökulmastaan hyvä. Eli jos sinun liittosi on huono etkä rakasta toista, kyse on vain sinun kyvystäsi ylläpitää rakkautta ja hyvää parisuhdetta. Käytä logiikkaa!

Suhtaudut tosi halveksivasti eroon liittyviin tunteisiin. Jos ihminen on terveesti kiintynyt ja rakastaa toista, ero aiheuttaa surua ja kärsimystä ja terve ihminen ilmaisee näitä tunteita.

Suosittelisin, että keskityt analysoimaan vain itseäsi ja omia tunteitasi ja kuuntelet, mitä muilla on sanottavana. Muiden ajatuksista ja tunteista voit tietää vain sen verran kuin he haluavat sinulle jakaa. Niin parisuhteessa kuin muutenkin..

ronja* kirjoitti:

"Kun pettää tunnetasolla ja jos ei omantunnon kolkutuksia pettämisestä kuulu, se on omille tunteille hyväksi "

Höh. Minä puolestani huolestuisin aivan tavattomasti, jos pettäessäni ei omatunto kolkuttaisi. Se kertoisi, etten rakasta kumppaniani, en arvosta häntä jne. Ei ole hyväksi tunteille, kun huomaa liittonsa olevan ohitse. Itseasiassa ajatteln, että juuri tähän kohtaan liitto jää tavallaan jumittamaan. Ei halua vielä uskoa näin ilkeää tosiasiaa ja herättelee toiveita liiton muuttumisesta paremmaksi.

Lue lisää

Ja liittohan muuttuu pettämällä paremmaksi. Pettäjä ei siis ilmeisesti ollenkaan vaikuta siihen, onko liitto hyvä vai huono?

heh heh kirjoitti:

No tottahan jos toinen nainen on se IHANAMPI ja muutenkin parempi, ottanee mies eronkin entisestä vaimostaan ja menee uuden kanssa yhteen?!!!
Miksi usein näin ei ole? Se käärme kun vain roikkuu siinä petturimiehessä ja vaimo voi olla suloisen tietämätön koko asiasta. Tai molemmat naiset ovat aivan yhtä petettyjä miehen taholta ja käärme onkin se mies!
Ilkein osapuoli on piruuttaan vielä piruilemassakin. Eiköhän tuo jo osoittaisi pettäjässä roikkuvalle oikein todellisen luonteensa mitä on tulossa jatkossa jos hänen kanssaan yhteen menee! Mutta mitäpä luuseri tarvitsee muuta kuin toisen luuserin!

Lue lisää

Juttelin tässä taannoin miehen kanssa jolla jo kuudetta vuotta salasuhde ja vaimokin tietää kun käryjä käynyt monasti. Kiinnosti minua tietää miksi koko kuvio ja näin kauan. Miehen sanoin: hän meni aikanaan väärän naisen kanssa naimisiin, ei oikeasti rakastanut, luuli rakastavansa mutta nyt vasta tietää mitä on kun rakastaa.
Tavannut elämänsä rakkauden ja naisen jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä. Mutta mutta, vaimo ei halua erota, haluaa pitää ehjän kodin lapselle, talolainat ovat isot, ei tiedä saisiko myynnistä edes lainaa katettua, vaimo pelkää miten tulisi eron jälkeen toimeen ja missä asuisi, tällä hetkellä vaimo työtön. Miehelläkään ei isot tulot ja hän itsekin pelkää miten tulisi toimeen.
Minä en ole osallistuneena tähän kuvioon joten minulle miehen ei tarvinnut valehdella tai esittää mitään vaan mies kertoi tosi avoimesti elämänsä tilanteesta.
Aikanaan itsekin olen eronnut ja kyllä lähtemistäni hidastutti juuri taloudelliset seikat, miten kaikesta selviää ja miten tulla pienemmillä tuloilla toimeen ja mihin muuttaisi ym.
Kyllä kaikki tälläiset käytännön asiat vaikuttavat erotako vaiko ei, ei se rakkaus ole aina ydinasia tai kuka on ihanempi kuin muut. Myös ihmiset muuttuvat vuosien kuluessa, vaikka aikanansa olisi toista rakastanut voi itsekin muuttua ja alkaa haluta ja arvostaa eri asioita kuin ennen. Silloin tämä puolisokin voi alkaa tuntua väärältä valinnalta.

ei roikkujia kirjoitti:

Juttelin tässä taannoin miehen kanssa jolla jo kuudetta vuotta salasuhde ja vaimokin tietää kun käryjä käynyt monasti. Kiinnosti minua tietää miksi koko kuvio ja näin kauan. Miehen sanoin: hän meni aikanaan väärän naisen kanssa naimisiin, ei oikeasti rakastanut, luuli rakastavansa mutta nyt vasta tietää mitä on kun rakastaa.
Tavannut elämänsä rakkauden ja naisen jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä. Mutta mutta, vaimo ei halua erota, haluaa pitää ehjän kodin lapselle, talolainat ovat isot, ei tiedä saisiko myynnistä edes lainaa katettua, vaimo pelkää miten tulisi eron jälkeen toimeen ja missä asuisi, tällä hetkellä vaimo työtön. Miehelläkään ei isot tulot ja hän itsekin pelkää miten tulisi toimeen.
Minä en ole osallistuneena tähän kuvioon joten minulle miehen ei tarvinnut valehdella tai esittää mitään vaan mies kertoi tosi avoimesti elämänsä tilanteesta.
Aikanaan itsekin olen eronnut ja kyllä lähtemistäni hidastutti juuri taloudelliset seikat, miten kaikesta selviää ja miten tulla pienemmillä tuloilla toimeen ja mihin muuttaisi ym.
Kyllä kaikki tälläiset käytännön asiat vaikuttavat erotako vaiko ei, ei se rakkaus ole aina ydinasia tai kuka on ihanempi kuin muut. Myös ihmiset muuttuvat vuosien kuluessa, vaikka aikanansa olisi toista rakastanut voi itsekin muuttua ja alkaa haluta ja arvostaa eri asioita kuin ennen. Silloin tämä puolisokin voi alkaa tuntua väärältä valinnalta.

Lue lisää

Éhei. Tuo on vastuun pakoilua. Eroon EI tarvita vaimon lupaa. Lapsistaan voi ja pitää huolehtia eron jälkeen. Mitä se rakkaus sitten miehen mielestä on?! Kai kysyit? Salapanot, jossa arkea ei ole, eletään vain jossain haavemaailmassa, missä kaikki on niin ihanaa. Siis mies haluaa jakaa elämänsä tämän naisen kanssa, jota "rakastaa" mutta kun vaimo ei anna eroa.

Huh huh.. Salli mun nauraa! Mies haluaa molemmat ja koska vaimo ei eroa ota ja kakkoselle riittää muruset, niin mikä on miehelle sen sopivampaa! Jos mies rakastaa, niin takuuvarmasti eroaa, sitä ei estä mikään. Mies pakenee arkea toiseen syliin eikä arvosta kumpaakaan naisista, se rakkaus sitten.. mies rakastaa vain itseään. Tuo ei ole rakastavan ihmisen tekoja! Puhuahan voi mitä syki suuhun tuo, mutta teot ne ratkaisevat.

Uskollisuus* kirjoitti:

Jos pettäjä ei tunne tekevänsä väärin aviopuolisoa kohtaan, ei empatiakyky ole kovin korkealla tasolla. Empatiakyky on ratkaisevan tärkeä tekijä parisuhteessa ja sen perusta luodaan lapsuudessa. Kyky asettua toisen asemaan ja ottaa myös lapset huomioon liittyy uskollisuuteen.

Pettäjän omat tunteet ovat nimensä mukaisesti vain pettäjän tunteita eikä niillä voi oikeuttaa pettämistä. Olen varma, että petetyn mielestä pettäminen TUNTUU väärältä. Samoin masentuneen mielestä TUNTUU, että maailmassa ei ole mitään positiivista, turvattomasti kiintyneen mielestä TUNTUU, että puoliso ei rakasta ja paranoidisen mielestä TUNTUU, että häntä vainotaan.

Pettäminen kertoo karua kieltä vain pettäjästä: pettäjä ei halua eikä osaa ylläpitää rakkauden tunnetta eikä luoda toimivaa parisuhdetta. Aikamoiset meriitit..

Lue lisää

Kertaus on opintojen äiti: jos ARVOSTAA parisuhdettaan, puolisoaan - siis nimenomaan PUOLISONA (ei ihmisenä, lasten äitinä/isänä, ystävänä, kämppiksenä, suuren omaisuuden haltijana..), niin ei petä. Ellei arvosta, niin voi pettää ilman omantunnon tuskia.

Pettäminen ei oikeasti tunnu pettäjän mielestä väärältä, vaan oikealta valinnalta. Täysin eri asia mitä hän pettämisestä narahtaessaan puolisolleen kertoo. Ihmiset valehtelevat toisinaan tunteistaan, koska muutos pelottaa. Usein kumppanille sanotaan mitä tämä haluaa kuulla, ei siis totuutta ensinkään.

Parisuhteessa molemminpuolinen arvostus pitää ansaita. Mm. vuorovaikutus, ilo, hellyys, läheisyys (sekä psyykinen että fyysinen...), empatia, ovat arvostuksen rakennusaineita.

** kirjoitti:

Ja liittohan muuttuu pettämällä paremmaksi. Pettäjä ei siis ilmeisesti ollenkaan vaikuta siihen, onko liitto hyvä vai huono?

Pettäjä ei arvosta puolisoaan ja on jo heittänyt pyyhkeet kehiin pettäessään. Liitto ei muutu pettämällä paremmaksi, mutta pettäjän olotila muuttuu siedettävämmäksi.

tiina* kirjoitti:

Kertaus on opintojen äiti: jos ARVOSTAA parisuhdettaan, puolisoaan - siis nimenomaan PUOLISONA (ei ihmisenä, lasten äitinä/isänä, ystävänä, kämppiksenä, suuren omaisuuden haltijana..), niin ei petä. Ellei arvosta, niin voi pettää ilman omantunnon tuskia.

Pettäminen ei oikeasti tunnu pettäjän mielestä väärältä, vaan oikealta valinnalta. Täysin eri asia mitä hän pettämisestä narahtaessaan puolisolleen kertoo. Ihmiset valehtelevat toisinaan tunteistaan, koska muutos pelottaa. Usein kumppanille sanotaan mitä tämä haluaa kuulla, ei siis totuutta ensinkään.

Parisuhteessa molemminpuolinen arvostus pitää ansaita. Mm. vuorovaikutus, ilo, hellyys, läheisyys (sekä psyykinen että fyysinen...), empatia, ovat arvostuksen rakennusaineita.

Lue lisää

Kerrataanpa vähän vielä. Kehittynyt empatiakyky auttaa pettäjää ymmärtämään, miltä petetystä tuntuu ja ehkäisee pettämistä. Arvostus ei liity mitenkään empatiakykyyn. Voimme tuntea empatiaa myös täysin tuntemattomia ihmisiä kohtaan. Kylmää ajatella, että pettäjä pystyy kohtelemaan huonosti ihmistä, jonka on itse valinnut kumppanikseen vailla minkäänlaisia omantunnontuskia ja empatiaa. Ei mikään kovin loistava meriitti seuraavaa parisuhdetta ajatellen..

Kertaus* kirjoitti:

Kerrataanpa vähän vielä. Kehittynyt empatiakyky auttaa pettäjää ymmärtämään, miltä petetystä tuntuu ja ehkäisee pettämistä. Arvostus ei liity mitenkään empatiakykyyn. Voimme tuntea empatiaa myös täysin tuntemattomia ihmisiä kohtaan. Kylmää ajatella, että pettäjä pystyy kohtelemaan huonosti ihmistä, jonka on itse valinnut kumppanikseen vailla minkäänlaisia omantunnontuskia ja empatiaa. Ei mikään kovin loistava meriitti seuraavaa parisuhdetta ajatellen..

Lue lisää

jos valittu ja joutunut/ottanut vastuun jälkikasvustaan, niin siinä huomattava ero ja kohtelu on sen mukaista minkä valheen päälle parisuhde on perustettu.

Uskollisuus* kirjoitti:

Jos pettäjä ei tunne tekevänsä väärin aviopuolisoa kohtaan, ei empatiakyky ole kovin korkealla tasolla. Empatiakyky on ratkaisevan tärkeä tekijä parisuhteessa ja sen perusta luodaan lapsuudessa. Kyky asettua toisen asemaan ja ottaa myös lapset huomioon liittyy uskollisuuteen.

Pettäjän omat tunteet ovat nimensä mukaisesti vain pettäjän tunteita eikä niillä voi oikeuttaa pettämistä. Olen varma, että petetyn mielestä pettäminen TUNTUU väärältä. Samoin masentuneen mielestä TUNTUU, että maailmassa ei ole mitään positiivista, turvattomasti kiintyneen mielestä TUNTUU, että puoliso ei rakasta ja paranoidisen mielestä TUNTUU, että häntä vainotaan.

Pettäminen kertoo karua kieltä vain pettäjästä: pettäjä ei halua eikä osaa ylläpitää rakkauden tunnetta eikä luoda toimivaa parisuhdetta. Aikamoiset meriitit..

Lue lisää

no miksi et ota toista miestä, niin että sunkin pimpsassa tuntuu hybälle. älä roiku.

Kertaus* kirjoitti:

Kerrataanpa vähän vielä. Kehittynyt empatiakyky auttaa pettäjää ymmärtämään, miltä petetystä tuntuu ja ehkäisee pettämistä. Arvostus ei liity mitenkään empatiakykyyn. Voimme tuntea empatiaa myös täysin tuntemattomia ihmisiä kohtaan. Kylmää ajatella, että pettäjä pystyy kohtelemaan huonosti ihmistä, jonka on itse valinnut kumppanikseen vailla minkäänlaisia omantunnontuskia ja empatiaa. Ei mikään kovin loistava meriitti seuraavaa parisuhdetta ajatellen..

Lue lisää

Kerrataan vaan.

Empatia on kyky asettaa itsensä toisen asemaan ja ymmärtää toisen tunteita. Sekoitat empatian sympatiaan, joka on myötätuntoa. Myötätuntoa voi tuntea täysin tuntemattomiakin ihmisiä kohtaan. Empatiassa täytyy tietää joskus erittäin yksityiskohtaisestikin mitä TOINEN kertoo hänen tunteistaan, tilanteestaan, kokemuksestaan. Lisäksi toisen kertoma pitää vielä ymmärtää ja siihen pitää osata suhtautua, vaikka se olisi täysin ristiriidassa omien tunteiden/ajatusten/kokemusten jne kanssa.

Kuten edellä jo mainitsin, on mm. molemminpuolinen empatiakyky kumppanusten arvostuksen rakennusaine. Kun parisuhteessa on arvostusta puolin ja toisin, silloin ei edes ajatella ketään toista "silleen" :).

lapatossu ilmeisesti kirjoitti:

Éhei. Tuo on vastuun pakoilua. Eroon EI tarvita vaimon lupaa. Lapsistaan voi ja pitää huolehtia eron jälkeen. Mitä se rakkaus sitten miehen mielestä on?! Kai kysyit? Salapanot, jossa arkea ei ole, eletään vain jossain haavemaailmassa, missä kaikki on niin ihanaa. Siis mies haluaa jakaa elämänsä tämän naisen kanssa, jota "rakastaa" mutta kun vaimo ei anna eroa.

Huh huh.. Salli mun nauraa! Mies haluaa molemmat ja koska vaimo ei eroa ota ja kakkoselle riittää muruset, niin mikä on miehelle sen sopivampaa! Jos mies rakastaa, niin takuuvarmasti eroaa, sitä ei estä mikään. Mies pakenee arkea toiseen syliin eikä arvosta kumpaakaan naisista, se rakkaus sitten.. mies rakastaa vain itseään. Tuo ei ole rakastavan ihmisen tekoja! Puhuahan voi mitä syki suuhun tuo, mutta teot ne ratkaisevat.

Lue lisää

"Mies pakenee arkea toiseen syliin eikä arvosta kumpaakaan naisista"

Juuri näin. Arvostamisesta on kyse. Siitä olen erimieltä, että mies rakastaisi itseään(kään). Vain rakastamalla itseään, kykenee rakastamaan toisia. Vaimokaan ei rakasta eikä arvosta itseään, koska haluaa jatkaa suhteessa, joka perustuu kehyksiin, ei suhteen sisältöön.

tiina* kirjoitti:

Kerrataan vaan.

Empatia on kyky asettaa itsensä toisen asemaan ja ymmärtää toisen tunteita. Sekoitat empatian sympatiaan, joka on myötätuntoa. Myötätuntoa voi tuntea täysin tuntemattomiakin ihmisiä kohtaan. Empatiassa täytyy tietää joskus erittäin yksityiskohtaisestikin mitä TOINEN kertoo hänen tunteistaan, tilanteestaan, kokemuksestaan. Lisäksi toisen kertoma pitää vielä ymmärtää ja siihen pitää osata suhtautua, vaikka se olisi täysin ristiriidassa omien tunteiden/ajatusten/kokemusten jne kanssa.

Kuten edellä jo mainitsin, on mm. molemminpuolinen empatiakyky kumppanusten arvostuksen rakennusaine. Kun parisuhteessa on arvostusta puolin ja toisin, silloin ei edes ajatella ketään toista "silleen" :).

Lue lisää

Jatketaan vielä kertausta. Empatia määritellään esimerkiksi uusimman Psykologia-lehden artikkelissa MYÖTÄTUNTOISEKSI eläytymiseksi ja kyvyksi asettua toisen asemaan ja ymmärtää, miltä hänestä tuntuu. Empatiakyky kehittyy lapuudessa ja ja toiset ihmiset ovat empaattisempia kuin toiset. Empatiaa voi artkikelin mukaan tuntea täysin tuntemattomia ihmisiä kohtaan ja se on kyky, jota voi kehittää. Sekoitat pahasti käsitteet. Ennen kuin lähdet opettamaan muita, opiskele itse edes alan perusteet. Ja ennen kaikkea: ilmaise käyttämäsi lähteet.

Summa summarum: pettäjän empatiakyvyissä on paljon kehittämisen varaa!

Logiikkaa* kirjoitti:

Jatketaan vielä kertausta. Empatia määritellään esimerkiksi uusimman Psykologia-lehden artikkelissa MYÖTÄTUNTOISEKSI eläytymiseksi ja kyvyksi asettua toisen asemaan ja ymmärtää, miltä hänestä tuntuu. Empatiakyky kehittyy lapuudessa ja ja toiset ihmiset ovat empaattisempia kuin toiset. Empatiaa voi artkikelin mukaan tuntea täysin tuntemattomia ihmisiä kohtaan ja se on kyky, jota voi kehittää. Sekoitat pahasti käsitteet. Ennen kuin lähdet opettamaan muita, opiskele itse edes alan perusteet. Ja ennen kaikkea: ilmaise käyttämäsi lähteet.

Summa summarum: pettäjän empatiakyvyissä on paljon kehittämisen varaa!

Lue lisää

Jatketaan kertausta. Empatian pitää olla parisuhteessa molemminpuolista. Eli myös petetyn täytyisi tuntea empatiaa pettäjää kohtaan, täytyisi ymmärtää miltä pettäjästä tuntuu eikä vain lähteä syytelemään tätä puutteista ym. Syyttelyllä ei pitkälle pötkitä koskaan. Puolison mitään taitoja ja tietoja ei myöskään voi kehittää. Jokainen kehittää halutessaan vain ja ainoastaan omia taitojaan ja tietojaan.

Empatia puolisoa kohtaan on vaikeaa, kun omat tunteet ovat suuressa ristiriidassa puolison tunteiden kanssa. Monet petetyt ja pettäjät ymmärtävät kyllä toisiaan, tuntevat empatiaa, mutta se ei yksin riitä parisuhteessa. Tarvitaan toisen arvostamista, joka muodostuu mainitsemistani monista muistakin asioista kuin empatia. Itse korostaisin yhteisen ilon merkitystä puolison arvostuksen perustassa.

Muiden kuin puolison kanssa voi harrastaa seksiä etsiessään lämpöä ja läheisyyttä toisesta ihmisestä. Mutta jos saa puolisoltaan arvostusta =huomiota, lämpöä, läheisyyttä.., ja jonka kanssa vielä kokee iloa, seksikin on aivan mahtavaa.Kun puolisot ovat molemminpuolisesti tyytyväisiä suhteen henkiseen ja fyysiseen tilaan, sitä ei hevillä lähde etsimään pelkkiä seksikokemuksia toisaalta. Yhteinen ilo, se että suhteessa on hauskaa ja mukavaa, yhdistää ihmisiä paljon sitkeämmin kuin mikään muu asia. Jaettu ilo lisää kumppanin arvostusta huimasti. Jätä sinäkin lähteiden opiskelua vähemmälle ja keskity iloitsemaan :D!

Empatiataidot ovat parhaimmillaan juuri silloin, kun kykenee ymmärtämään puolisoa ja osaa asettua hänen asemaansa, vaikka omat tunteet ovat suuressa ristiriidassa puolison tunteiden kanssa. Empatia on suureksi avuksi omassa elämässä, etenkin sen vastoinkäymisissä, kuten erossa.

Minulle uskottomuus tarkoittaa lähes ehdoitta sitä, ettei pettänyt arvosta kumppaniaan. Siinä menee myös luottamus ja ilo katoaa. Vaikka monet sanovat, ettei elämä ole mustavalkoista eikä yksinkertaista, niin tässä asiassa yksinkertaisin ja selkein ratkaisu on ero. Mutta vain minun kohdalla. Toiset tekevät kuten tykkäävät ja parhaakseen katsovat.

tiina* kirjoitti:

Jatketaan kertausta. Empatian pitää olla parisuhteessa molemminpuolista. Eli myös petetyn täytyisi tuntea empatiaa pettäjää kohtaan, täytyisi ymmärtää miltä pettäjästä tuntuu eikä vain lähteä syytelemään tätä puutteista ym. Syyttelyllä ei pitkälle pötkitä koskaan. Puolison mitään taitoja ja tietoja ei myöskään voi kehittää. Jokainen kehittää halutessaan vain ja ainoastaan omia taitojaan ja tietojaan.

Empatia puolisoa kohtaan on vaikeaa, kun omat tunteet ovat suuressa ristiriidassa puolison tunteiden kanssa. Monet petetyt ja pettäjät ymmärtävät kyllä toisiaan, tuntevat empatiaa, mutta se ei yksin riitä parisuhteessa. Tarvitaan toisen arvostamista, joka muodostuu mainitsemistani monista muistakin asioista kuin empatia. Itse korostaisin yhteisen ilon merkitystä puolison arvostuksen perustassa.

Muiden kuin puolison kanssa voi harrastaa seksiä etsiessään lämpöä ja läheisyyttä toisesta ihmisestä. Mutta jos saa puolisoltaan arvostusta =huomiota, lämpöä, läheisyyttä.., ja jonka kanssa vielä kokee iloa, seksikin on aivan mahtavaa.Kun puolisot ovat molemminpuolisesti tyytyväisiä suhteen henkiseen ja fyysiseen tilaan, sitä ei hevillä lähde etsimään pelkkiä seksikokemuksia toisaalta. Yhteinen ilo, se että suhteessa on hauskaa ja mukavaa, yhdistää ihmisiä paljon sitkeämmin kuin mikään muu asia. Jaettu ilo lisää kumppanin arvostusta huimasti. Jätä sinäkin lähteiden opiskelua vähemmälle ja keskity iloitsemaan :D!

Empatiataidot ovat parhaimmillaan juuri silloin, kun kykenee ymmärtämään puolisoa ja osaa asettua hänen asemaansa, vaikka omat tunteet ovat suuressa ristiriidassa puolison tunteiden kanssa. Empatia on suureksi avuksi omassa elämässä, etenkin sen vastoinkäymisissä, kuten erossa.

Minulle uskottomuus tarkoittaa lähes ehdoitta sitä, ettei pettänyt arvosta kumppaniaan. Siinä menee myös luottamus ja ilo katoaa. Vaikka monet sanovat, ettei elämä ole mustavalkoista eikä yksinkertaista, niin tässä asiassa yksinkertaisin ja selkein ratkaisu on ero. Mutta vain minun kohdalla. Toiset tekevät kuten tykkäävät ja parhaakseen katsovat.

Lue lisää

Äläpä lähde sivupoluille harhailemaan. Tässä ketjussa keskusteltiin pettäjän empatiataidoista: vielä kerran kertauksena: empatiakyky ja arvostus eivät liity mitenkään toisiinsa. Empatiaa voi tuntea myös sellaisia ihmisiä kohtaan, joita ei tunne eikä siis voi arvostaa. Pettäjän empatiakyvyssä on kehittämisen varaa, jos hän voi täysin ilman omantunnontuskia pettää puolisoaan. Jos tähän pystyy puolison kanssa, voi vain kuvitella, miten pettäjä kohtelee muita ihmisiä.

En erityisemmin halua alkaa puoskaroida, vaan arvostan sekä itsessäni että muissa kykyä argumentoida ja perustella muutenkin kuin mutu-tuntumalla. Ehdottaisin, että sinä lisäisit hieman asiallisen psykologisen tiedon hankintaa, etkä käyttäisi lähteenä esim. Wikipediaa.

Parisuhteessa kuten muussakin elämässä kukin ihminen voi pitää huolta vain omasta tontistaan ja tehdä puolet asioista. Eli jos on itse tyytyväinen parisuhteeseen, rakastaa puolisoaan eikä tunne tarvetta pettää, on omalta osaltaan huolehtinut parisuhteestaan. Toisen puolesta ei suhdetta voi hoitaa.

Kertausta* kirjoitti:

Äläpä lähde sivupoluille harhailemaan. Tässä ketjussa keskusteltiin pettäjän empatiataidoista: vielä kerran kertauksena: empatiakyky ja arvostus eivät liity mitenkään toisiinsa. Empatiaa voi tuntea myös sellaisia ihmisiä kohtaan, joita ei tunne eikä siis voi arvostaa. Pettäjän empatiakyvyssä on kehittämisen varaa, jos hän voi täysin ilman omantunnontuskia pettää puolisoaan. Jos tähän pystyy puolison kanssa, voi vain kuvitella, miten pettäjä kohtelee muita ihmisiä.

En erityisemmin halua alkaa puoskaroida, vaan arvostan sekä itsessäni että muissa kykyä argumentoida ja perustella muutenkin kuin mutu-tuntumalla. Ehdottaisin, että sinä lisäisit hieman asiallisen psykologisen tiedon hankintaa, etkä käyttäisi lähteenä esim. Wikipediaa.

Parisuhteessa kuten muussakin elämässä kukin ihminen voi pitää huolta vain omasta tontistaan ja tehdä puolet asioista. Eli jos on itse tyytyväinen parisuhteeseen, rakastaa puolisoaan eikä tunne tarvetta pettää, on omalta osaltaan huolehtinut parisuhteestaan. Toisen puolesta ei suhdetta voi hoitaa.

Lue lisää

Kerrataanpa vielä: sinä syytit kaikkia maailman uskottomia ihmisiä empatiataitojen puutteesta. Minä puolestani kerroin, että uskottomuus johtuu kumppanin arvostuksen puutteesta.

On suunnaton narsistinen ongelma ajatella, että jos ITSE on tyytyväinen parisuhteeseen, rakastaa puolisoaan eikä tunne tarvetta pettää, niin on hoitanut suhteessa tonttinsa hyvin. Tosiasiassa suhde pitää hoitaa niin hyvin, että myös kumppani tuntee samoin. Ellei tunne, se molempien ongelma.

Empatia on edelleen toisen asemaan asettumista ja kykyä ymmärtää toisen tunteita. Esim. petetty voi tuntea empatiaa pettäjää kohtaan.

Miten sinä voit edes yrittää ymmärtää toisen tunteita, ellet tiedä niistä mitään (vrt. empatia tuntemattomia kohtaan)? Voit arvailla miltä jostakusta tuntemattomasta tuntuu ja "tuntea empatiaa" vain mielikuvituksesi tai omien kokemusten pohjalta. Miten voit tuntea empatiaa, ellet halua tietää esimerkiksi pettäjän tunteista mitään? Vain asettumalla esim pettäjän asemaan voit osoittaa empatiataitojasi.

tiina* kirjoitti:

Kerrataanpa vielä: sinä syytit kaikkia maailman uskottomia ihmisiä empatiataitojen puutteesta. Minä puolestani kerroin, että uskottomuus johtuu kumppanin arvostuksen puutteesta.

On suunnaton narsistinen ongelma ajatella, että jos ITSE on tyytyväinen parisuhteeseen, rakastaa puolisoaan eikä tunne tarvetta pettää, niin on hoitanut suhteessa tonttinsa hyvin. Tosiasiassa suhde pitää hoitaa niin hyvin, että myös kumppani tuntee samoin. Ellei tunne, se molempien ongelma.

Empatia on edelleen toisen asemaan asettumista ja kykyä ymmärtää toisen tunteita. Esim. petetty voi tuntea empatiaa pettäjää kohtaan.

Miten sinä voit edes yrittää ymmärtää toisen tunteita, ellet tiedä niistä mitään (vrt. empatia tuntemattomia kohtaan)? Voit arvailla miltä jostakusta tuntemattomasta tuntuu ja "tuntea empatiaa" vain mielikuvituksesi tai omien kokemusten pohjalta. Miten voit tuntea empatiaa, ellet halua tietää esimerkiksi pettäjän tunteista mitään? Vain asettumalla esim pettäjän asemaan voit osoittaa empatiataitojasi.

Lue lisää

''''
On suunnaton narsistinen ongelma ajatella, että jos ITSE on tyytyväinen parisuhteeseen, rakastaa puolisoaan eikä tunne tarvetta pettää, niin on hoitanut suhteessa tonttinsa hyvin. Tosiasiassa suhde pitää hoitaa niin hyvin, että myös kumppani tuntee samoin.

''''

Erittäin hyvin kiteytetty. Tuossa on juuri se ydin, mikä parisuhteessa tulee ymmärtää. Ero (tai uskottomuus) ei kertakaikkiaan voi tulla yllätyksenä, jos on aidosti kiinnostunut myös toisen tyytyväisyyden tilasta eik'ä ainoastaan omastaan.

tiina* kirjoitti:

Kerrataanpa vielä: sinä syytit kaikkia maailman uskottomia ihmisiä empatiataitojen puutteesta. Minä puolestani kerroin, että uskottomuus johtuu kumppanin arvostuksen puutteesta.

On suunnaton narsistinen ongelma ajatella, että jos ITSE on tyytyväinen parisuhteeseen, rakastaa puolisoaan eikä tunne tarvetta pettää, niin on hoitanut suhteessa tonttinsa hyvin. Tosiasiassa suhde pitää hoitaa niin hyvin, että myös kumppani tuntee samoin. Ellei tunne, se molempien ongelma.

Empatia on edelleen toisen asemaan asettumista ja kykyä ymmärtää toisen tunteita. Esim. petetty voi tuntea empatiaa pettäjää kohtaan.

Miten sinä voit edes yrittää ymmärtää toisen tunteita, ellet tiedä niistä mitään (vrt. empatia tuntemattomia kohtaan)? Voit arvailla miltä jostakusta tuntemattomasta tuntuu ja "tuntea empatiaa" vain mielikuvituksesi tai omien kokemusten pohjalta. Miten voit tuntea empatiaa, ellet halua tietää esimerkiksi pettäjän tunteista mitään? Vain asettumalla esim pettäjän asemaan voit osoittaa empatiataitojasi.

Lue lisää

Valaisepa vielä, miten uskottomuus kertoo kehittyneistä empatiakyvyistä? Mikä siinä kertoo MYÖTÄTUNTOISESTA eläytymisestä puolison maailmaan, kyvystä asettua puolison asemaan asemaan ja ymmärtää, miltä hänestä tuntuu? Kannattaa vaatia itseltään samaa kuin muilta, ei enempää.

Voin tuntea empatiaa ihmistä kohtaan, jonka tapaan ensi kertaa ja josta minulla ei ole etukäteistietoa. Voin tuntea empatiaa kadulla itkevää lasta kohtaan. Empatia ja arvostus eivät liity toisiinsa.

Kukaan ei voi tuntea toisen puolesta eikä ajatella toisen puolesta. Kumpikin parisuhteen osapuoli voi huolehtia vain siitä, että ruokkii omaa rakkauttaan toista kohtaan ja hoitaa suhdetta niin, että parisuhde on omasta mielestä hyvä sekä tuo ongelmana pitämänsä asiat rakentavasti esille ja ehdottaa ratkaisuja. Jos toinen ei halua rakastaa eikä hoitaa parisuhdetta, ei siihen väkisin voi pakottaa eikä tunteita luoda toisen päähän. On suunnaton narsistinen ongelma ajatella. että puoliso on vastuussa sekä omasta onnestaan että minun onnestani! Kummankin täytyy tehdä puolet, enempää ei voi.

On projektiota väittää, että "petän, koska puolisoni ei rakasta minua". Olisi rehellisempää sanoa, että petän, koska en osaa rakasta puolisoani. Ja silloin pääsemme taas takaisin siihen, että pettäminen kertoo pettäjän kyvystä rakastaa ja parisuhdetaidoista.

Vain asettumalla petetyn asemaan voit osoittaa empatiataitojasi!

Plussaaa kirjoitti:

''''
On suunnaton narsistinen ongelma ajatella, että jos ITSE on tyytyväinen parisuhteeseen, rakastaa puolisoaan eikä tunne tarvetta pettää, niin on hoitanut suhteessa tonttinsa hyvin. Tosiasiassa suhde pitää hoitaa niin hyvin, että myös kumppani tuntee samoin.

''''

Erittäin hyvin kiteytetty. Tuossa on juuri se ydin, mikä parisuhteessa tulee ymmärtää. Ero (tai uskottomuus) ei kertakaikkiaan voi tulla yllätyksenä, jos on aidosti kiinnostunut myös toisen tyytyväisyyden tilasta eik'ä ainoastaan omastaan.

Lue lisää

Jos on aidosti kiinnostunut toisen tyytväisyyden tilasta, ei ole uskoton!

Logiikka* kirjoitti:

Valaisepa vielä, miten uskottomuus kertoo kehittyneistä empatiakyvyistä? Mikä siinä kertoo MYÖTÄTUNTOISESTA eläytymisestä puolison maailmaan, kyvystä asettua puolison asemaan asemaan ja ymmärtää, miltä hänestä tuntuu? Kannattaa vaatia itseltään samaa kuin muilta, ei enempää.

Voin tuntea empatiaa ihmistä kohtaan, jonka tapaan ensi kertaa ja josta minulla ei ole etukäteistietoa. Voin tuntea empatiaa kadulla itkevää lasta kohtaan. Empatia ja arvostus eivät liity toisiinsa.

Kukaan ei voi tuntea toisen puolesta eikä ajatella toisen puolesta. Kumpikin parisuhteen osapuoli voi huolehtia vain siitä, että ruokkii omaa rakkauttaan toista kohtaan ja hoitaa suhdetta niin, että parisuhde on omasta mielestä hyvä sekä tuo ongelmana pitämänsä asiat rakentavasti esille ja ehdottaa ratkaisuja. Jos toinen ei halua rakastaa eikä hoitaa parisuhdetta, ei siihen väkisin voi pakottaa eikä tunteita luoda toisen päähän. On suunnaton narsistinen ongelma ajatella. että puoliso on vastuussa sekä omasta onnestaan että minun onnestani! Kummankin täytyy tehdä puolet, enempää ei voi.

On projektiota väittää, että "petän, koska puolisoni ei rakasta minua". Olisi rehellisempää sanoa, että petän, koska en osaa rakasta puolisoani. Ja silloin pääsemme taas takaisin siihen, että pettäminen kertoo pettäjän kyvystä rakastaa ja parisuhdetaidoista.

Vain asettumalla petetyn asemaan voit osoittaa empatiataitojasi!

Lue lisää

"Voin tuntea empatiaa kadulla itkevää lasta kohtaan" Tuossa on kyseessä nimenomaan sympatiasta, eli myötätunnosta. Eli surraan surevan kanssa ja iloitaan iloisevan kanssa. Sitä on sympatia.

Kaikenlaista olen kuullut, nähnyt ja kokenut. Kukaan ei silti vielä ole väittänyt, kuten sinä, että vain tietynlaisia ihmisiä, kuten petettyjä kohtaan empatia on sallittua ja upeaa. Se jos mikä kertoo siitä, ettet osaa asettua kenenkään TOISEN asemaan, ellei tämä toinen ole tismalleen samaa mieltä ja samanmielinen kanssasi.

Empatian ja sympatian välinen ero on suuri. Empaattinen ihminen unohtaa hetkeksi itsensä, omat tarpeensa, toiveensa, moraalinsa, arvonsa jne keskittyen VAIN TOISEN ihmisen asemaan pyrkien ymmärtämään tämän TOISEN ihmisen tarpeita HÄNEN kannaltaan. Sympatiassa tunnetaan vain passiivista myötätuntoa toisen ihmisen tunteiden mukana.

Empatiaa voi harjoitella. Parhaiten se tapahtuu samassa tilanteessa, jossa voi asettua vähintään kahden ihmisen täysin erilaiseen asemaan. Kun esim. kykenee kohtaamaan uskottomuuden asettumalla sekä pettäjän että petetyn asemaan, pyrkien ymmärtämään näitä molempia (mahdollisesti auttamaan ratkaisun löytämisessä), niin empatiataidot alkavat olla melko kohdallaan.

Rakkaudessa ei ole kysymys kyvystä ja osaamisesta vaan tahdosta rakastaa. Parisuhteessa molemmat ovat loppuviimein vastuussa omasta onnestaan. Suhteen onnistumisen kannalta on kuitenkin erityisen tärkeää kuunnella kumppania, ottaa huomioon tämän tarpeet/toiveet/tunteet.., VAIKKA ne eroaisivat omista paljonkin.

Pieni korjaus* kirjoitti:

Jos on aidosti kiinnostunut toisen tyytväisyyden tilasta, ei ole uskoton!

Tämä on nyt vähän sellainen kysymys, että kumpi oli ensin - muna vai kana. Elämänkokemuksen myötä olen muuttanut mieltäni ja huomannut olleeni värässä. Minusta uskottomuus on seuraus siitä ettei toinen (petetty) ole huomioinut kuin omia tunteitaan ja tarpeitaan kiinnittämättä toisen tyytyväisyyteen mitään huomiota.

Nämä on näitä näkemyseroja.

Logiikka* kirjoitti:

Valaisepa vielä, miten uskottomuus kertoo kehittyneistä empatiakyvyistä? Mikä siinä kertoo MYÖTÄTUNTOISESTA eläytymisestä puolison maailmaan, kyvystä asettua puolison asemaan asemaan ja ymmärtää, miltä hänestä tuntuu? Kannattaa vaatia itseltään samaa kuin muilta, ei enempää.

Voin tuntea empatiaa ihmistä kohtaan, jonka tapaan ensi kertaa ja josta minulla ei ole etukäteistietoa. Voin tuntea empatiaa kadulla itkevää lasta kohtaan. Empatia ja arvostus eivät liity toisiinsa.

Kukaan ei voi tuntea toisen puolesta eikä ajatella toisen puolesta. Kumpikin parisuhteen osapuoli voi huolehtia vain siitä, että ruokkii omaa rakkauttaan toista kohtaan ja hoitaa suhdetta niin, että parisuhde on omasta mielestä hyvä sekä tuo ongelmana pitämänsä asiat rakentavasti esille ja ehdottaa ratkaisuja. Jos toinen ei halua rakastaa eikä hoitaa parisuhdetta, ei siihen väkisin voi pakottaa eikä tunteita luoda toisen päähän. On suunnaton narsistinen ongelma ajatella. että puoliso on vastuussa sekä omasta onnestaan että minun onnestani! Kummankin täytyy tehdä puolet, enempää ei voi.

On projektiota väittää, että "petän, koska puolisoni ei rakasta minua". Olisi rehellisempää sanoa, että petän, koska en osaa rakasta puolisoani. Ja silloin pääsemme taas takaisin siihen, että pettäminen kertoo pettäjän kyvystä rakastaa ja parisuhdetaidoista.

Vain asettumalla petetyn asemaan voit osoittaa empatiataitojasi!

Lue lisää

**********
Kukaan ei voi tuntea toisen puolesta eikä ajatella toisen puolesta. Kumpikin parisuhteen osapuoli voi huolehtia vain siitä, että ruokkii omaa rakkauttaan toista kohtaan ja hoitaa suhdetta niin, että parisuhde on omasta mielestä hyvä sekä tuo ongelmana pitämänsä asiat rakentavasti esille ja ehdottaa ratkaisuja. Jos toinen ei halua rakastaa eikä hoitaa parisuhdetta, ei siihen väkisin voi pakottaa eikä tunteita luoda toisen päähän. On suunnaton narsistinen ongelma ajatella. että puoliso on vastuussa sekä omasta onnestaan että minun onnestani! Kummankin täytyy tehdä puolet, enempää ei voi.
******
Loistavasti kirjoitettu!!!! Ehdottomasti samaa mieltä.
Rakkautta toiseen voi ruokkia monin tavoin. Se tietysti edellyttää myös toisen halua rakastaa ja osallistua suhteeseen. Minusta esim. seksin vähättely on juuri sitä, ettei osallistu suhteeseen. Ei huomioi eiukä arvosta toista. Se ajaa toisen pois. Yksin on turhauttavaa yrittää. Rakkaudessaan torjutusta ihmisestä tulee kuin kuivunut pesusieni, joka ennemmin tai myöhemmin tulee löytämään vesilähteensä.

Siis, jotta vältyttäisiin pahalta mieleltä ja tuskalta tulee parisuhdetta vaalia
seksillä
yhteisellä ajalla
toisen kuuntelemisella ja ymmärtämisellä
itsensä ilmaisulla

tiina* kirjoitti:

"Voin tuntea empatiaa kadulla itkevää lasta kohtaan" Tuossa on kyseessä nimenomaan sympatiasta, eli myötätunnosta. Eli surraan surevan kanssa ja iloitaan iloisevan kanssa. Sitä on sympatia.

Kaikenlaista olen kuullut, nähnyt ja kokenut. Kukaan ei silti vielä ole väittänyt, kuten sinä, että vain tietynlaisia ihmisiä, kuten petettyjä kohtaan empatia on sallittua ja upeaa. Se jos mikä kertoo siitä, ettet osaa asettua kenenkään TOISEN asemaan, ellei tämä toinen ole tismalleen samaa mieltä ja samanmielinen kanssasi.

Empatian ja sympatian välinen ero on suuri. Empaattinen ihminen unohtaa hetkeksi itsensä, omat tarpeensa, toiveensa, moraalinsa, arvonsa jne keskittyen VAIN TOISEN ihmisen asemaan pyrkien ymmärtämään tämän TOISEN ihmisen tarpeita HÄNEN kannaltaan. Sympatiassa tunnetaan vain passiivista myötätuntoa toisen ihmisen tunteiden mukana.

Empatiaa voi harjoitella. Parhaiten se tapahtuu samassa tilanteessa, jossa voi asettua vähintään kahden ihmisen täysin erilaiseen asemaan. Kun esim. kykenee kohtaamaan uskottomuuden asettumalla sekä pettäjän että petetyn asemaan, pyrkien ymmärtämään näitä molempia (mahdollisesti auttamaan ratkaisun löytämisessä), niin empatiataidot alkavat olla melko kohdallaan.

Rakkaudessa ei ole kysymys kyvystä ja osaamisesta vaan tahdosta rakastaa. Parisuhteessa molemmat ovat loppuviimein vastuussa omasta onnestaan. Suhteen onnistumisen kannalta on kuitenkin erityisen tärkeää kuunnella kumppania, ottaa huomioon tämän tarpeet/toiveet/tunteet.., VAIKKA ne eroaisivat omista paljonkin.

Lue lisää

Älä yritä käyttää käsitteitä, joita et ymmärrä etkä hallitse. EMPATIATUTKIMUS, jota tällä hetkellä tehdään, keskittyy esim. vertailemaan ihmisten reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin, kuten vauvan itkuun. Ja tulos on ollut, että empaatiataitoiset reagoivat paljon voimakkaammin tällaisiin emotionaalisiin ärsykkeisiin. Vielä kerran: Wikipedia ei ole luotettava psykologian alan lähde eikä sympatia/empatiaerottelu ole olennainen psykologiassa. . Hae kirjastosta pari perusteosta ja lukaise ne läpi, niin tekstiiisi tulee enemmän sisälöä.

Jätit jälleen kerran vastaamatta hankalaan kysymykseen. eli kuvaile, miten pettäjän käytös kertoo "MYÖTÄTUNTOISESTA eläytymisestä puolison maailmaan, kyvystä asettua puolison asemaan asemaan ja ymmärtää, miltä hänestä tuntuu?" Jos osaa asettua petetyn puolison asemaan, ei petä, vaan hoitaa avioeron puolisoa kunnioittaen.

Rakkaudessa on todellakin kyse myös osamisesta. Esimerkiksi lapsuuden kiintymyssuhde vaikuttaa suuresti siihen , millaiseksi kykymme rakastaa kehittyy. Joten tahto ei vielä yksin riitä, vaan kyvyissä on suuria eroja.

"Suhteen onnistumisen kannalta on kuitenkin erityisen tärkeää kuunnella kumppania, ottaa huomioon tämän tarpeet/toiveet/tunteet.., VAIKKA ne eroaisivat omista paljonkin." Miten pettäjä mielestäsi osoittaa, että ottaa huomioon kumppanin tarpeet/toiveet ja erityisesti ne tunteet?

Käsitteet* kirjoitti:

Älä yritä käyttää käsitteitä, joita et ymmärrä etkä hallitse. EMPATIATUTKIMUS, jota tällä hetkellä tehdään, keskittyy esim. vertailemaan ihmisten reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin, kuten vauvan itkuun. Ja tulos on ollut, että empaatiataitoiset reagoivat paljon voimakkaammin tällaisiin emotionaalisiin ärsykkeisiin. Vielä kerran: Wikipedia ei ole luotettava psykologian alan lähde eikä sympatia/empatiaerottelu ole olennainen psykologiassa. . Hae kirjastosta pari perusteosta ja lukaise ne läpi, niin tekstiiisi tulee enemmän sisälöä.

Jätit jälleen kerran vastaamatta hankalaan kysymykseen. eli kuvaile, miten pettäjän käytös kertoo "MYÖTÄTUNTOISESTA eläytymisestä puolison maailmaan, kyvystä asettua puolison asemaan asemaan ja ymmärtää, miltä hänestä tuntuu?" Jos osaa asettua petetyn puolison asemaan, ei petä, vaan hoitaa avioeron puolisoa kunnioittaen.

Rakkaudessa on todellakin kyse myös osamisesta. Esimerkiksi lapsuuden kiintymyssuhde vaikuttaa suuresti siihen , millaiseksi kykymme rakastaa kehittyy. Joten tahto ei vielä yksin riitä, vaan kyvyissä on suuria eroja.

"Suhteen onnistumisen kannalta on kuitenkin erityisen tärkeää kuunnella kumppania, ottaa huomioon tämän tarpeet/toiveet/tunteet.., VAIKKA ne eroaisivat omista paljonkin." Miten pettäjä mielestäsi osoittaa, että ottaa huomioon kumppanin tarpeet/toiveet ja erityisesti ne tunteet?

Lue lisää

Rakkaudessa on kysymys tahdosta eikä osaamisesta. Eihän kukaan rakasta tai "osaa" rakastaa ketään, jota ei rakasta eikä edes tahdo rakastaa. Jos pettää, ei rakasta, melko yksinkertaista. Siihen petetyn pitäisi tyytyä, ellei tahdo erota. Ketään ei voi omistaa. Ketään ei voi pakottaa rakastamaan. Kukaan ei voi pakottaa itseään rakastamaan.

Monissa liitoissa ei pysytä rakkaudesta, vaan yhdessä pitävät mitä erinäisemmät syyt kuten lapset ja talo, laiskuus erota. Paljon helpompi on olla liitossa ja käydä vieraissa kuin erota. Näin ilmeisesti myös petetyillä, koska jaksavat odottaa jotain muuta. Ihan turha on selitellä pettäjän lapsuudenajan kiintymysuhteista, myötätunnon heikkouksista ym. Se ei liittoa paranna. Lisäksi petetyt ovat usein mitätöineet pettäjien tunteita ja tarpeita vuositolkulla eivätkä kuunnelleet ja ottaneet huomioon. Petetyille riittää, että suhde on heidän mielestään hyvä, että he ovat onnellisia, kuten tuossa edellä oli puhetta. Jokainen on vastuussa omasta onnestaan. Koska pettäjä ei ole onnellinen omassa suhteessa, hän pettää. Eikö tämäkin ole itsestäänselvyys?

+bonusta+ kirjoitti:

Rakkaudessa on kysymys tahdosta eikä osaamisesta. Eihän kukaan rakasta tai "osaa" rakastaa ketään, jota ei rakasta eikä edes tahdo rakastaa. Jos pettää, ei rakasta, melko yksinkertaista. Siihen petetyn pitäisi tyytyä, ellei tahdo erota. Ketään ei voi omistaa. Ketään ei voi pakottaa rakastamaan. Kukaan ei voi pakottaa itseään rakastamaan.

Monissa liitoissa ei pysytä rakkaudesta, vaan yhdessä pitävät mitä erinäisemmät syyt kuten lapset ja talo, laiskuus erota. Paljon helpompi on olla liitossa ja käydä vieraissa kuin erota. Näin ilmeisesti myös petetyillä, koska jaksavat odottaa jotain muuta. Ihan turha on selitellä pettäjän lapsuudenajan kiintymysuhteista, myötätunnon heikkouksista ym. Se ei liittoa paranna. Lisäksi petetyt ovat usein mitätöineet pettäjien tunteita ja tarpeita vuositolkulla eivätkä kuunnelleet ja ottaneet huomioon. Petetyille riittää, että suhde on heidän mielestään hyvä, että he ovat onnellisia, kuten tuossa edellä oli puhetta. Jokainen on vastuussa omasta onnestaan. Koska pettäjä ei ole onnellinen omassa suhteessa, hän pettää. Eikö tämäkin ole itsestäänselvyys?

Lue lisää

"Lisäksi petetyt ovat usein mitätöineet pettäjien tunteita ja tarpeita vuositolkulla eivätkä kuunnelleet ja ottaneet huomioon. "

Tässä on taas kyse pettäjän vastuunotosta. Kun on vaikeaa kantaa vastuu omasta käytöksestään, on paljon kivempaa vierittää vastuu sellaisen ihmisen niskoille, joka ei ole pettämiseen millään lailla osallisena.

Jos pettäjä kokee tilanteen tällaiseksi, luulen, että järkevintä olisi ottaa asia esille ja hakea apua terapiasta, jos omat rahkeet eivät riitä. Pettäminen ei koskaan ole ainoa vaihtoehto ja avioeronkin voi ottaa puolisoa kunnioittaen ja vastuun kantaen.

Liitto on juuri niin onnellinen kuin kaksi siinä olevaa ihmistä, mutta jokainen tekee oman onnellisuutensa itse, koska vain omat tunteet ja ajatukset ovat omassa hallinnassa.

Rakkaudessa on tosiaan kyse myös osaamisesta ja kirjoituksessasi tulee ilmi, että et taida tietää kiintymyssuhdetutkimuksesta mitään. Kaikissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että pettäjät ovat usein turvattomasti kiintyneitä. Pettäjän onnettomuus johtuu siis usein pettäjän omista painolasteista!

Plussaa.... kirjoitti:

Tämä on nyt vähän sellainen kysymys, että kumpi oli ensin - muna vai kana. Elämänkokemuksen myötä olen muuttanut mieltäni ja huomannut olleeni värässä. Minusta uskottomuus on seuraus siitä ettei toinen (petetty) ole huomioinut kuin omia tunteitaan ja tarpeitaan kiinnittämättä toisen tyytyväisyyteen mitään huomiota.

Nämä on näitä näkemyseroja.

Lue lisää

Et voi vierittää vastuuta sellaisen ihmisen harteille, joka ei ole uskottomuudessa osallisena. Voimme vastata vain omasta käytöksestämme. Jos uskoton kokee liitossa muutostarpeita, on olemassa aina monia muita mahdollisuuksia kuin uskottomuus. Uskottomuus ei koskaan ole ainoa vaihtoehto ja avioeronkin voi ottaa toista kunnioittaen. Minun mielestäni uskottomuus on osoitus siitä, että osaa ajatella vain itseään eikä ota huomioon puolisoaan eikä lapsiaan. Uskottomuus saa petetyn voimaan todella huonosti ja tämä heijastuu suoraan lapsiin. Mitä tämä kertoo pettäjän empatiakyvystä?

Järkeä* kirjoitti:

"Lisäksi petetyt ovat usein mitätöineet pettäjien tunteita ja tarpeita vuositolkulla eivätkä kuunnelleet ja ottaneet huomioon. "

Tässä on taas kyse pettäjän vastuunotosta. Kun on vaikeaa kantaa vastuu omasta käytöksestään, on paljon kivempaa vierittää vastuu sellaisen ihmisen niskoille, joka ei ole pettämiseen millään lailla osallisena.

Jos pettäjä kokee tilanteen tällaiseksi, luulen, että järkevintä olisi ottaa asia esille ja hakea apua terapiasta, jos omat rahkeet eivät riitä. Pettäminen ei koskaan ole ainoa vaihtoehto ja avioeronkin voi ottaa puolisoa kunnioittaen ja vastuun kantaen.

Liitto on juuri niin onnellinen kuin kaksi siinä olevaa ihmistä, mutta jokainen tekee oman onnellisuutensa itse, koska vain omat tunteet ja ajatukset ovat omassa hallinnassa.

Rakkaudessa on tosiaan kyse myös osaamisesta ja kirjoituksessasi tulee ilmi, että et taida tietää kiintymyssuhdetutkimuksesta mitään. Kaikissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että pettäjät ovat usein turvattomasti kiintyneitä. Pettäjän onnettomuus johtuu siis usein pettäjän omista painolasteista!

Lue lisää

Pettäminen ei ole ainoa vaihtoehto. Toinen on ero. Monet valitsevat pettämisen ennen eroa. Vaikka petetty ei ole osallisena pettämiseen, hän on osallisena parisuhteeseen, johon kumppani on tyytymätön.

Petetyt välttävät vastuutaan suhteesta useinmiten sanomalla, että he ovat suhteeseen tyytyväisiä ja kaikki on kohdallaan. Petetyt eivät ole lähteneet terapiaan, koska kaikki on hyvin. Petetyt eivät halua keskustella tilanteesta, koska kaikki on hyvin. Näin he tekevät, koska eivät osaa ottaa vastuuta suhteesta ja haluavat vierittää syyn omasta käytöksestään pettäjän niskoille. Petetyn pitäisi ottaa vastuu omista tunteistaan ja omasta onnestaan. Petetyn onni ei ole pettäjän taskussa.

Plussaa... kirjoitti:

**********
Kukaan ei voi tuntea toisen puolesta eikä ajatella toisen puolesta. Kumpikin parisuhteen osapuoli voi huolehtia vain siitä, että ruokkii omaa rakkauttaan toista kohtaan ja hoitaa suhdetta niin, että parisuhde on omasta mielestä hyvä sekä tuo ongelmana pitämänsä asiat rakentavasti esille ja ehdottaa ratkaisuja. Jos toinen ei halua rakastaa eikä hoitaa parisuhdetta, ei siihen väkisin voi pakottaa eikä tunteita luoda toisen päähän. On suunnaton narsistinen ongelma ajatella. että puoliso on vastuussa sekä omasta onnestaan että minun onnestani! Kummankin täytyy tehdä puolet, enempää ei voi.
******
Loistavasti kirjoitettu!!!! Ehdottomasti samaa mieltä.
Rakkautta toiseen voi ruokkia monin tavoin. Se tietysti edellyttää myös toisen halua rakastaa ja osallistua suhteeseen. Minusta esim. seksin vähättely on juuri sitä, ettei osallistu suhteeseen. Ei huomioi eiukä arvosta toista. Se ajaa toisen pois. Yksin on turhauttavaa yrittää. Rakkaudessaan torjutusta ihmisestä tulee kuin kuivunut pesusieni, joka ennemmin tai myöhemmin tulee löytämään vesilähteensä.

Siis, jotta vältyttäisiin pahalta mieleltä ja tuskalta tulee parisuhdetta vaalia
seksillä
yhteisellä ajalla
toisen kuuntelemisella ja ymmärtämisellä
itsensä ilmaisulla

Lue lisää

Kaikenlainen vähättely, ohittaminen ja mitätöinti suhteessa ei ruoki rakkautta, vaikka sanoisi rakastavansa. Parisuhteessa ei pelkkä puhe riitä, tarvitaan tekoja , puolin ja toisin. Harvoin ne menee 50/50, vaan jotain sinnepäin.

Joku viisas on sanonut, että ihmisiä yhdistää liitoissaan rakkautta enemmän yhteiset traumat. Kun tuo trauma poistuu toiselta, niin suhde menee alaspäin kuin lehmän häntä. Näin se on. Jos esim. parista toinen vapautuu riippuvuudestaan puolisoonsa, niin ei toinen sitä hyvällä katsele. Myöskin pelkkä suuri muutos voi saada aikaan vastustusreaktion puolisossa. Kun esim kotiäiti päättää kouluttautua, niin harva mies taputtaa käsiään ja tekee kaikkensa auttaakseen mm. lasten ja kodinhoidossa.

1+2 kirjoitti:

Pettäminen ei ole ainoa vaihtoehto. Toinen on ero. Monet valitsevat pettämisen ennen eroa. Vaikka petetty ei ole osallisena pettämiseen, hän on osallisena parisuhteeseen, johon kumppani on tyytymätön.

Petetyt välttävät vastuutaan suhteesta useinmiten sanomalla, että he ovat suhteeseen tyytyväisiä ja kaikki on kohdallaan. Petetyt eivät ole lähteneet terapiaan, koska kaikki on hyvin. Petetyt eivät halua keskustella tilanteesta, koska kaikki on hyvin. Näin he tekevät, koska eivät osaa ottaa vastuuta suhteesta ja haluavat vierittää syyn omasta käytöksestään pettäjän niskoille. Petetyn pitäisi ottaa vastuu omista tunteistaan ja omasta onnestaan. Petetyn onni ei ole pettäjän taskussa.

Lue lisää

MIllä perusteella väität, että petetyt eivät halua lähteä parisuhdeterapiaan tai kehittää suhdetta? Pettäjän täytyy osata ilmaista itseään ja kertoa, mitä toiselta kaipaa. Sanoisin, että kyllä se on pettäjä, joka haluaa vierittää syyn omasta käytöksestään petetyn niskaan. Dynamiikka on aivan sama kuin parisuhdeväkivallassa eli "minä en ole vastuussa omasta käytöksestäni ja pettämiseni on petetyn syytä". Parisuhde on kahden ihmisen suhde, ja jos pettäjä kokee sen huonoksi, syy löytyy pettäjän omien korvien välistä. Petetty ei mitenkään voi kantaa vastuuta pettäjän huonosta parisuhteesta, 50% vastuusta on pettäjällä.

Avioeron voi hoitaa hyvin ja puolisoa kunnioittaen. Pettäminen ei ele se tapa!

Dynamiikka* kirjoitti:

MIllä perusteella väität, että petetyt eivät halua lähteä parisuhdeterapiaan tai kehittää suhdetta? Pettäjän täytyy osata ilmaista itseään ja kertoa, mitä toiselta kaipaa. Sanoisin, että kyllä se on pettäjä, joka haluaa vierittää syyn omasta käytöksestään petetyn niskaan. Dynamiikka on aivan sama kuin parisuhdeväkivallassa eli "minä en ole vastuussa omasta käytöksestäni ja pettämiseni on petetyn syytä". Parisuhde on kahden ihmisen suhde, ja jos pettäjä kokee sen huonoksi, syy löytyy pettäjän omien korvien välistä. Petetty ei mitenkään voi kantaa vastuuta pettäjän huonosta parisuhteesta, 50% vastuusta on pettäjällä.

Avioeron voi hoitaa hyvin ja puolisoa kunnioittaen. Pettäminen ei ele se tapa!

Lue lisää

Jokainen pettäjä joiden kanssa olen pohtinut uskottomuutta, on sanonut, ettei puoliso halua kuunnella heitä, puhumattakaan, että lähtisi terapiaan. Kun suhde on petetyn mielestä ok, niin kaikki on hyvin. Kun pettäjä sitten pettää, niin petetyt syyttävät pettäjää. Eivät näe asiassa yhtään omaa osuuttaan. Petetyllä kun kaikki "oli hyvin" ennen kumppanin pettämistä. Petetyllä se huono suhde alkaa vasta kumppanin petettyä. Pettäjällä se alkoi jo (kenties vuosia) aiemmin.

Ja sitten avioero. Kun petetty syyttää pettäjää huonosta suhteesta. Ei ota vastuuta eikä halua erota , vaan haluaa "parantaa suhdetta", niin eroa ei voi hoitaa hyvin.

Niin, ja mikä merkillisintä: vaikka ihminen ei tietäisikään olevansa petetty, sittenkin haluaa roikkua suhteessa kynsin hampain, vaikka toinen haluaisi erota. On se niin kummallista miten jotkut vain eivät halua ottaa vastuuta eikä uskoa siihen mitä suoraan sanotaan. Pyrkivät vain syyllistämään toista. Tämä kun ei ole tyytyväinen. Eivät suostu ymmärtämään milloin on aika hellittää otetta ja päästää toinen vapauteen. Kun itsellä on hyvin, niin kumppanillakin on hyvin, vaikka tämä toista kertoisi. Monesti ja pitkään.

Kummallista on myös, kun petetty ei halua erota eikä edes "parantaa suhdetta", vaikka tietää kumppanin pettämisestä.

Ihmiset ovat tyystin erilaisia ja on mahdotonta sanoa mikä missäkin tapauksessa on hyvä ja mikä huono. Eikä sillä ole edes väliä, koska yksikään parisuhde ei ole täydellinen. Myöskään kukaan ei ole eronnut täydellisesti. Ihmiset ovat herkkiä, haavoittuvia, traumatisoituneita, riippuvaisia, pelokkaita, ahdistuneita, ilottomia, surullisia jne. Niin pettäjät kuin petetytkin. Heille on vähintään kuin märkä rätti heitettäisiin naamalle ellei suorastaan vinoilua (lievästi ilmaistuna), kun joku sanoo "avioeron voi hoitaa hyvin". Luuletko todella, että ihmiset ehdoin tahdoin hoitavat kaiken - liittonsa ja eronsa päin p***että? Mielestäni kenelläkään ei ole mitään syytä tehdä niin. Kaikki tekevät parhaansa ja haluavat hyvää elämää, silti lopputulos on huono tai jopa erittäin huono. Hyväksytään se ja ihmisten epätäydellisyys sellaisenaan.

1+2 kirjoitti:

Kaikenlainen vähättely, ohittaminen ja mitätöinti suhteessa ei ruoki rakkautta, vaikka sanoisi rakastavansa. Parisuhteessa ei pelkkä puhe riitä, tarvitaan tekoja , puolin ja toisin. Harvoin ne menee 50/50, vaan jotain sinnepäin.

Joku viisas on sanonut, että ihmisiä yhdistää liitoissaan rakkautta enemmän yhteiset traumat. Kun tuo trauma poistuu toiselta, niin suhde menee alaspäin kuin lehmän häntä. Näin se on. Jos esim. parista toinen vapautuu riippuvuudestaan puolisoonsa, niin ei toinen sitä hyvällä katsele. Myöskin pelkkä suuri muutos voi saada aikaan vastustusreaktion puolisossa. Kun esim kotiäiti päättää kouluttautua, niin harva mies taputtaa käsiään ja tekee kaikkensa auttaakseen mm. lasten ja kodinhoidossa.

Lue lisää

NImenomaan. Parisuhteessa on usein mahdotonta muuttua, koska väistämättä se vaikuttaa suhteeseen ja aiheuttaa muutosvastarintaa. Tästä seuraa luonnollisesti kaikenlaisia ylilyöntejä ja ristiriitoja.

elli* kirjoitti:

Jokainen pettäjä joiden kanssa olen pohtinut uskottomuutta, on sanonut, ettei puoliso halua kuunnella heitä, puhumattakaan, että lähtisi terapiaan. Kun suhde on petetyn mielestä ok, niin kaikki on hyvin. Kun pettäjä sitten pettää, niin petetyt syyttävät pettäjää. Eivät näe asiassa yhtään omaa osuuttaan. Petetyllä kun kaikki "oli hyvin" ennen kumppanin pettämistä. Petetyllä se huono suhde alkaa vasta kumppanin petettyä. Pettäjällä se alkoi jo (kenties vuosia) aiemmin.

Ja sitten avioero. Kun petetty syyttää pettäjää huonosta suhteesta. Ei ota vastuuta eikä halua erota , vaan haluaa "parantaa suhdetta", niin eroa ei voi hoitaa hyvin.

Niin, ja mikä merkillisintä: vaikka ihminen ei tietäisikään olevansa petetty, sittenkin haluaa roikkua suhteessa kynsin hampain, vaikka toinen haluaisi erota. On se niin kummallista miten jotkut vain eivät halua ottaa vastuuta eikä uskoa siihen mitä suoraan sanotaan. Pyrkivät vain syyllistämään toista. Tämä kun ei ole tyytyväinen. Eivät suostu ymmärtämään milloin on aika hellittää otetta ja päästää toinen vapauteen. Kun itsellä on hyvin, niin kumppanillakin on hyvin, vaikka tämä toista kertoisi. Monesti ja pitkään.

Kummallista on myös, kun petetty ei halua erota eikä edes "parantaa suhdetta", vaikka tietää kumppanin pettämisestä.

Ihmiset ovat tyystin erilaisia ja on mahdotonta sanoa mikä missäkin tapauksessa on hyvä ja mikä huono. Eikä sillä ole edes väliä, koska yksikään parisuhde ei ole täydellinen. Myöskään kukaan ei ole eronnut täydellisesti. Ihmiset ovat herkkiä, haavoittuvia, traumatisoituneita, riippuvaisia, pelokkaita, ahdistuneita, ilottomia, surullisia jne. Niin pettäjät kuin petetytkin. Heille on vähintään kuin märkä rätti heitettäisiin naamalle ellei suorastaan vinoilua (lievästi ilmaistuna), kun joku sanoo "avioeron voi hoitaa hyvin". Luuletko todella, että ihmiset ehdoin tahdoin hoitavat kaiken - liittonsa ja eronsa päin p***että? Mielestäni kenelläkään ei ole mitään syytä tehdä niin. Kaikki tekevät parhaansa ja haluavat hyvää elämää, silti lopputulos on huono tai jopa erittäin huono. Hyväksytään se ja ihmisten epätäydellisyys sellaisenaan.

Lue lisää

En todellakaan usko, että kaikki pettäjät ovat halunneet mennä parisuhdeterapiaan, koska siinä on se ikävä puoli, että siellä täytyy katsoa omaa itseään peiliin. Ei riitä, että valittaa puolison huonoudesta, vaan täytyy itse miettiä omaa osuuttaan ja omia muutostarpeitaan. On helpompaa pettää ja syyttää toista huonosta liitosta kuin miettiä miksi oma kokemus liitosta on huono. Tiedämme useiden tutkimusten pohjalta, että turvattomasti kiintyneet kokevat liittonsa huonoiksi omien ongelmiensa vuoksi ja näihin ongelmiin puuttumalla liitto ja ihmisen elämä paranee.

Jos omatuntoon vähän kolahtaa se, että tietää hoitaneensa avioeronsa huonosti ja pilanneensa omalta osaltaan parisuhteensa, niin syyllisyydetuntohan on hyvä merkki. Se on merkki siitä, että omaa itseä täytyy kehittää ja muuttaa. Kun avioeroissa on mukana lapsia, oma paras ei aina riitä, vaan täytyy pystyä parempaan, jotta lapsista ei tulisi turvattomasti kiintyneitä aikuisia, jotka omaa osaamattomuuttaan pilaavat parisuhteensa. Omasta itsestä kannattaa aloittaa: jos tietää kohdelleensa toista väärin, pettäneensä ja hoitaneensa avioeron huonosti, voi pyytää anteeksi toiselta. Samalla antaa lapsilleen mallin vastuullisesta aikuisesta, joka omalta osaltaan hoitaa ihmissuhteensa hyvin ja toista kunnioittaen!

Logiikka* kirjoitti:

Et voi vierittää vastuuta sellaisen ihmisen harteille, joka ei ole uskottomuudessa osallisena. Voimme vastata vain omasta käytöksestämme. Jos uskoton kokee liitossa muutostarpeita, on olemassa aina monia muita mahdollisuuksia kuin uskottomuus. Uskottomuus ei koskaan ole ainoa vaihtoehto ja avioeronkin voi ottaa toista kunnioittaen. Minun mielestäni uskottomuus on osoitus siitä, että osaa ajatella vain itseään eikä ota huomioon puolisoaan eikä lapsiaan. Uskottomuus saa petetyn voimaan todella huonosti ja tämä heijastuu suoraan lapsiin. Mitä tämä kertoo pettäjän empatiakyvystä?

Lue lisää

Otetaan nyt sitten esimerkki omasta suhteestani. Vuosia olen keskustellut puolisoni kanssa suhteemme tilasta ja myös tyytymättömyydestä seksiimme. Olen pyytänyt häntä terapiaan, kysynyt haluaako hän kohentaa suhdettamme jne.Mutta jos ei niin ei. Puhuimme asiasta rakentavasti, keskustelimme ja riitelimme. Keskuetlimme myös siitä, mitä seksittömyydestä vajeesta seuraa. Eli... minusta se, joka ei tahdo kantaa omaa korttansa kekoon (selvittää ongelmia) on velvollinen lähtemään ja eroamaan.

Nyt harmittaa ainoastaan se, etten etsinyt seksiseuraa jo vuosia sitten, kun puoliso ei sitä halua. Minusta parisuhteeseen tavalla tai toisella sitoutumattoman (myös pihtarin) tulisi irrottaa otteensa toisesta ja erota. Järkyttävää sadismia ja omistushalua pitäytyä parisuhteessa, jos ei siihen sitoudyu kaikilla tasoilla.

Plussaa... kirjoitti:

Otetaan nyt sitten esimerkki omasta suhteestani. Vuosia olen keskustellut puolisoni kanssa suhteemme tilasta ja myös tyytymättömyydestä seksiimme. Olen pyytänyt häntä terapiaan, kysynyt haluaako hän kohentaa suhdettamme jne.Mutta jos ei niin ei. Puhuimme asiasta rakentavasti, keskustelimme ja riitelimme. Keskuetlimme myös siitä, mitä seksittömyydestä vajeesta seuraa. Eli... minusta se, joka ei tahdo kantaa omaa korttansa kekoon (selvittää ongelmia) on velvollinen lähtemään ja eroamaan.

Nyt harmittaa ainoastaan se, etten etsinyt seksiseuraa jo vuosia sitten, kun puoliso ei sitä halua. Minusta parisuhteeseen tavalla tai toisella sitoutumattoman (myös pihtarin) tulisi irrottaa otteensa toisesta ja erota. Järkyttävää sadismia ja omistushalua pitäytyä parisuhteessa, jos ei siihen sitoudyu kaikilla tasoilla.

Lue lisää

Se eroaa ketä suhde ketuttaa. Jos miehesi ei kanna korttaan kekoon, hänelle suhteenne on ihan kunnossa. Turha odotella että hän tajuaisi erota. Tuo logiikkasi on vain pelkoa ottaa oma elämä omiin käsiin. Siinä sinä joudut olemaan samassa jamassa vielä vuosikymmenet jos et itse lähde.

ent.petturi kirjoitti:

"mmmmmmm. Jos arvostaa parisuhdettaan, niin ei petä. Ei kertakaikkiaan pysty eikä edes kiinnosta. Mikäli pettää, ei arvosta parisuhdetta (tai voi arvostaakin, muttei kumppaninsa kanssa...). Usein se, eli arvostuksen puute voi johtua ennenkaikkea siitä, ettei petettykään arvosta pettäjää. "

Tähän aikanaan salasuhteeseen lähteneenä miehenä ja myös yhden yön paneskeluja harrastaneena yhdyn täysin. Noin minä silloin todella olin.

Nyt olen yhdessä naisen kanssa, jolle en ikinä voisi tehdä noin. Ei tarvitse, saan häneltä kaikkea mitä tarvitsen, toki riitelemmekin, mutta arvostan ja oon ylpeä hänestä. En todella aio menettää tätä upeaa naista pettämällä, se on vissi se.Olin naimisissa väärän naisen kanssa, lapsemme ovat hienoja, siitä häntä arvostan, mutta emme olleet onnellisia. Yritin sanoa tätä hänelle usein, mutta vaimo ei halunnut eroa, ei senkään jälkeen kun sai selville että minulla oli salasuhde. En ymmärtänyt sitä alkuunkaan, ja mielestäni hän ei todella välittänyt minusta oikeasti kun olisi voinut antaa kaiken anteeksi. Jos rakastais oikeasti, ei voi antaa pettämistä anteeksi, kyllä se rikkoo kaiken.

Lue lisää

Olen samoilla linjoilla. Kahta entistä naista petin. Toisen kanssa ollessa oli pitkä salasuhde, jossa tunteet mukana. Nykyään minulla on sellainen nainen jota en pettäisi ikinä, missään tilanteessa. En vain voisi satuttaa häntä ja vaarantaa suhdettamme. En ikinä ottaisi riskiä siitä että menettäisin hänet. Tämä pätee muihinkin asioihin kuin uskollisuuteen. Olen löytänyt ihmisen jonka kanssa lähes sulaudumme yhteen, niin henkisesti kuin fyysisesti. Me olemme tiimi, sielunkumppanit, yhteenkuuluvat.
Edellisten naisten kanssa ei ollut läheskään niin. Silti nekin suhteet kesti pitkään, mutta niissä oli tyytymättömyyttä ja erimielisyyksiä. Ymmärrys puuttui. Siksi hain hellyyttä ja ymmärrystä muualta. Emme kuuluneet yhteen.
Ensimmäinen pitkäaikainen suhde alkoi jo lukiosta. Sitä jotenkin koettiin aikuistuminen yhdessä ja ajateltiin että tätä tämä rakkaus on. Vaikka jatkuvasti tuli vastaan ongelmia, varsiniin kun ikää tuli lisää, yritettiin väkisin pysyä yhdessä, koska kuvittelimme että sellaista se on kaikilla. Kokemattomina halusimme pitää ongelmamme piilossa ja teeskennellä että kaikki on hyvin. Ja silloinkin kuvittelimme että sellaista se on muillakin. Nykyään tiedän että rakkaus ei todellakaan ole väkisin yhdessä pysymistä. Toinen pitkä suhde oli ns. järkisuhde. Meillä oli yhteinen ystäväpiiri, joten suhteemme alkoi "kuin luonnostaan". Meillä oli samoja kiinnostuksen kohteita. Ystäväpiiri ja perhe oli niin innoissaan meidän suhteesta, että tavallaan sekin piti meidät yhdessä. Silti sielujen sympatiaa tai suurta intohimoa toista kohtaan ei koskaan ollut. Siksi ajauduin salasuhteeseen toisen naisen kanssa. Vaikka välillä jäinkin kiinni, jatkoimme yhdessä osittain tuttavapiirin odotusten takia. Emmehän me, "unelmapari" voineet erota. Riitelimme paljon, ajattelimme asioista eri tavalla, seksi ei toiminut, suhde oli enemmänkin kaverillinen. Lopulta naisystävä sai tarpeekseen kun huomasi että en lopeta pettämistä. Se oli hänen ylpeydelleen liikaa, kun kaveritksin jo tiesi. Yritin tottumuksesta saada hänet takaisin, mutta hän pysyi lujana. Nykyään olen tyytyväinen että ero tuli. Sillä nykyään tiedän että se voi olla parempaakin. Pidän yhteyttä molempiin entisiin, ja heilläkin kuulostaa menevän hyvin.

Rakastaja/tar ei useinkaan OLE edes kovin ihana. Tutkittu juttuhan on, että häviävät usein esim. ulkomuodossa "ykkösille". Saatikka muissa avuissa. Mutta, mutta... kun vaihtelu virkistää ja ihminen haluaa kokea olevansa haluttu ja rakastettu.

On sulla vielä oppimista.. Mikä termi on "tietoisesti sairasta"... Ihmisen psyykkeestä et tiedä hevon vitun vertaa. Sairasta on pettäminen ja myös kakkosena oleminen(ilmeisesti olet kakkonen, jonka onnen esteenä on petetty vaimo). Pettäminen laukaisee petetyssä traumaattisen kriisin.

Esimerkiksi sokin jälkeen siirrytän reaktiovaiheeseen, joka aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita ja usein defenssien käyttöä. Petty voi vaikka regressoitua, käytös taantuu lapsen tasolle ja petetty voi tällöin vaikkapa takertua puolisoonsa. Kriisin rankkuus heijastuu monesti fyysiseen jaksamiseen voimattomuutena, väsymyksenä ja masentuneisuutena.

Osalle uskottomuuden paljastuminen on niin järkyttävä tapahtuma, että petetty sairastuu masennukseen. Petetyllä saattaa olla itsetuhoisia ajatuksia ja pahimmillaan tilanne voi ajaa hänet yrittämään itsemurhaa. Joten kysymyksessä on ihan muuta kuin "tietoisesti sairastaminen".

Terkut vaan itsellesi, toivon ettet edestäsi vielä löydä.

voi"""""""" kirjoitti:

On sulla vielä oppimista.. Mikä termi on "tietoisesti sairasta"... Ihmisen psyykkeestä et tiedä hevon vitun vertaa. Sairasta on pettäminen ja myös kakkosena oleminen(ilmeisesti olet kakkonen, jonka onnen esteenä on petetty vaimo). Pettäminen laukaisee petetyssä traumaattisen kriisin.

Esimerkiksi sokin jälkeen siirrytän reaktiovaiheeseen, joka aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita ja usein defenssien käyttöä. Petty voi vaikka regressoitua, käytös taantuu lapsen tasolle ja petetty voi tällöin vaikkapa takertua puolisoonsa. Kriisin rankkuus heijastuu monesti fyysiseen jaksamiseen voimattomuutena, väsymyksenä ja masentuneisuutena.

Osalle uskottomuuden paljastuminen on niin järkyttävä tapahtuma, että petetty sairastuu masennukseen. Petetyllä saattaa olla itsetuhoisia ajatuksia ja pahimmillaan tilanne voi ajaa hänet yrittämään itsemurhaa. Joten kysymyksessä on ihan muuta kuin "tietoisesti sairastaminen".

Terkut vaan itsellesi, toivon ettet edestäsi vielä löydä.

Lue lisää

Sorry, tämä mies ei pettänyt ensimmäistä kertaa, ensimmäisen suhteen joka oli vain seksiä mies tunnusti itse, siinä välissä olleet Johanat, Anut sun muut Hesan vkloppu panokaverit niitä mies ei kertonut, vaimo luuli,,että tuossa välissä ei mitään. Tässä tapauksessa on vaimo todella pipi päästään, anteeksi vaan, mies on sen itse myöntänyt, vaikka hänessä vikaa myös. Olisi miehen täytynyt kertoa millainen vaimo on, niin olisin lopettanut enkä uskonut miehen rakastumispuheet ja sen että tekee todella jo eroa vaimosta. Rakkaus in liian ruma sana tuossa liitossa. Vaimo tkee itsensä todella hölmöksi aina anteeksi antamalla ja tuolla kiristyksellä. Sorry, tässä totuus.Ei tuo vaimo sitä sisko, täti, anoppikullalle kerro, joka itsekkin kärsinyt miehen uskottomuudesta, mutta ukko asuikin eri maassa niin ainostaan poika huomasi pienenä isän pettämisen, äiti roikkui liitossa myös tyhmänä.

voi"""""""" kirjoitti:

On sulla vielä oppimista.. Mikä termi on "tietoisesti sairasta"... Ihmisen psyykkeestä et tiedä hevon vitun vertaa. Sairasta on pettäminen ja myös kakkosena oleminen(ilmeisesti olet kakkonen, jonka onnen esteenä on petetty vaimo). Pettäminen laukaisee petetyssä traumaattisen kriisin.

Esimerkiksi sokin jälkeen siirrytän reaktiovaiheeseen, joka aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita ja usein defenssien käyttöä. Petty voi vaikka regressoitua, käytös taantuu lapsen tasolle ja petetty voi tällöin vaikkapa takertua puolisoonsa. Kriisin rankkuus heijastuu monesti fyysiseen jaksamiseen voimattomuutena, väsymyksenä ja masentuneisuutena.

Osalle uskottomuuden paljastuminen on niin järkyttävä tapahtuma, että petetty sairastuu masennukseen. Petetyllä saattaa olla itsetuhoisia ajatuksia ja pahimmillaan tilanne voi ajaa hänet yrittämään itsemurhaa. Joten kysymyksessä on ihan muuta kuin "tietoisesti sairastaminen".

Terkut vaan itsellesi, toivon ettet edestäsi vielä löydä.

Lue lisää

Ja huom. vaimolle sanottiin jo kuukausia sitten, mies itse, että tekee erosuunnitelmaa, joten ei tullut kuin pallo taivaalta. Tätähän mies valitti, ei ole huomannut hänen rakkaudettomuutta vuosien ajan, pettämistä jne. Voiko aikuinen ihminen huom. avioliitossa, olla noin tyhmä? Luuleeko vaimo että kun mies silloin tällöin häntä panee että se on rakkautta, ja rahaa kotiin tuo?
Jos tapaus olisi ollut ensimmäinen, voisin ehkä ymmärtää, vaimolle on tapahtunut muitakin traumoja, mutta ei sillä sidota toista, emmekä ole tosien huoltajia, ainakaan pääkopan, arvattavasti hirveä lasti puolisolle tuollainen vaimo.

hoitoon mars kirjoitti:

Ja huom. vaimolle sanottiin jo kuukausia sitten, mies itse, että tekee erosuunnitelmaa, joten ei tullut kuin pallo taivaalta. Tätähän mies valitti, ei ole huomannut hänen rakkaudettomuutta vuosien ajan, pettämistä jne. Voiko aikuinen ihminen huom. avioliitossa, olla noin tyhmä? Luuleeko vaimo että kun mies silloin tällöin häntä panee että se on rakkautta, ja rahaa kotiin tuo?
Jos tapaus olisi ollut ensimmäinen, voisin ehkä ymmärtää, vaimolle on tapahtunut muitakin traumoja, mutta ei sillä sidota toista, emmekä ole tosien huoltajia, ainakaan pääkopan, arvattavasti hirveä lasti puolisolle tuollainen vaimo.

Lue lisää

Voi perkeeleen limalissu lopeta jo!!!

niiin kyllästynyt l kirjoitti:

Voi perkeeleen limalissu lopeta jo!!!

moi sari, no miten menee? Onnellinen, kun sait pettävän ukkos jäämään kiristyskeinoilla?Mene tohtorille, ja muista, ihan oma ukkos nämä on kertonut susta. Kai se (ja otan osaa) äitis kuolema jätti pahat jäljet, mutta hei, on sitä sattunut toisillekkin, ei silti ketään kitristetä hengellä, usko jo. Teet todella sälittävän itettäs.
Kai tajuat, millailen LUOTTAMUSSUHDE teidän liitto on, kun mies minulle asiat kertoo......

otan osaa oikeesti kirjoitti:

moi sari, no miten menee? Onnellinen, kun sait pettävän ukkos jäämään kiristyskeinoilla?Mene tohtorille, ja muista, ihan oma ukkos nämä on kertonut susta. Kai se (ja otan osaa) äitis kuolema jätti pahat jäljet, mutta hei, on sitä sattunut toisillekkin, ei silti ketään kitristetä hengellä, usko jo. Teet todella sälittävän itettäs.
Kai tajuat, millailen LUOTTAMUSSUHDE teidän liitto on, kun mies minulle asiat kertoo......

Lue lisää

..ja minulle ihan sama, hän petti jo minun luottamuksen. Voi hyvin, koeta kestää, ja jos jotakin haluat ittelles tehdä, so what, mutta älä vedä muita mukaan, please, suo toiselle onni ja vapaus ilman että uhkaat ittelles jotakin, vai luuletko siten olevasi viisaskin?

älä muuta sano, ja vauvankin elämä oli vaakalaudalla. arvaa oliko mies sekaisin ja peloissaan tuon jälkeen? Hirveetä. Tokko tuo vaimo osaa edes hävetä, en usko, palvoo ukkoo nyt kuin Jumalaa. Sääliksi käy. JA huom. nämä kaikki on mies minulle itse kertonut, jos julkesi tälläista kertoa, niin vielä hirveempää jos valehteli.
Jokainen saa ampua jos tarve itselleen....

....kuulan kalloon kirjoitti:

älä muuta sano, ja vauvankin elämä oli vaakalaudalla. arvaa oliko mies sekaisin ja peloissaan tuon jälkeen? Hirveetä. Tokko tuo vaimo osaa edes hävetä, en usko, palvoo ukkoo nyt kuin Jumalaa. Sääliksi käy. JA huom. nämä kaikki on mies minulle itse kertonut, jos julkesi tälläista kertoa, niin vielä hirveempää jos valehteli.
Jokainen saa ampua jos tarve itselleen....

Lue lisää

Mitäs häpeämistä vaimolla tuollaisessa tilanteessa on? Kun saa tietää tulleensa petetyksi, se sattuu ja lujaa. Tiedätkö tunteen? Lopettaisit jo vaimon mielenterveyden arvostelemisen. Sua käytettiin miehen tarpeiden tyydyttäjänä, ei se sua rakastanut yhtään. Miksi et tajua? Miksi kuukaudesta toiseen syytät viatonta vaimoa tapahtumista? Missä oma vastuusi on vai eikö sinulla kakkosena sitä ollutkaan?

Olisit onnellinen, ettei mies sua valinnut. Pettäisi sinua aivan varmasti. Toisaalta siinäpähän oppisit, miltä tuntuu, kun se johon luottaa, pettää sinut. Mielenkiintoista olisi siinä tilanteessa sun reaktiosi nähdä. Sähän repisit varmaan silmät sen kakkosen päästä ja miehen päätä silittelisit?

kakkonenkakkonen kirjoitti:

Mitäs häpeämistä vaimolla tuollaisessa tilanteessa on? Kun saa tietää tulleensa petetyksi, se sattuu ja lujaa. Tiedätkö tunteen? Lopettaisit jo vaimon mielenterveyden arvostelemisen. Sua käytettiin miehen tarpeiden tyydyttäjänä, ei se sua rakastanut yhtään. Miksi et tajua? Miksi kuukaudesta toiseen syytät viatonta vaimoa tapahtumista? Missä oma vastuusi on vai eikö sinulla kakkosena sitä ollutkaan?

Olisit onnellinen, ettei mies sua valinnut. Pettäisi sinua aivan varmasti. Toisaalta siinäpähän oppisit, miltä tuntuu, kun se johon luottaa, pettää sinut. Mielenkiintoista olisi siinä tilanteessa sun reaktiosi nähdä. Sähän repisit varmaan silmät sen kakkosen päästä ja miehen päätä silittelisit?

Lue lisää

Ja en varmasti silittelisi , minulle on luottamuksen rikkominen kerrasta suhteen loppu, siinä kuolee varmsti oikea rakkauskin. Hei, tätä vaimoa on petetty koko liiton ajan, ja on siitä tietoinen, eli kyllä on oltava sitten kun mies uskaltaa sanoa että kuules nyt minä haluan erota kun olen rakastunut päässä vaimolla vikaa kun hengellään uhkaa, ja tosi pahasti.
Yhden kerran anteeksiantaminen voi joilekkin onnistua, toisen ja useamman, soryy, silloin on kyllä nupissa pahasti jotakin vialla ja tekee itsestään säälittävän toisten silmissä jonka tapausken tietävät. Luulsi jo miestäkin tuollainen vaimo hävettävä, hirveä lasti koko elämäksi. Toisaalta on erittäin itsekästä mieheltä käyttää noin hölmöä hyväksi, erittäin erittäin.

ei heru multakaan sääliä itsarilla uhkaavilla, sairasta touhua, kuula tosiaan kalloon ittelle jos se ainut ratkaisu. Jos uskallat, vai uhkaatko vaan, koska useimmiten nää uhkaajat eivät osaa toteuttaa silti.

Mikään ei saa minua katumaan, eikä mikään mahti maailmassa saa kokemaan empatiaa petettyä puolisoani kohti. Sitä saa mitä tilaa.

Parisuhteeseen kuuluu seksi. Ja jos kaikesta keskustelusta ja tempuista huolimatta eiu tee mitään seksin kohenemisen eteen, niin that´it! Jos ei halua seksiä, niin on syytä ihan itse tajuta lähteä suhteesta. Jos ei tajua, niin turha itsekä että toinen on seksisuhteessa johonkin muuhun. Seksi ei todellakaan ole pihtarilta pois, koska eihän se edes halua puolisonsa kanssa seksiä.

Keep it simple kirjoitti:

Mikään ei saa minua katumaan, eikä mikään mahti maailmassa saa kokemaan empatiaa petettyä puolisoani kohti. Sitä saa mitä tilaa.

Parisuhteeseen kuuluu seksi. Ja jos kaikesta keskustelusta ja tempuista huolimatta eiu tee mitään seksin kohenemisen eteen, niin that´it! Jos ei halua seksiä, niin on syytä ihan itse tajuta lähteä suhteesta. Jos ei tajua, niin turha itsekä että toinen on seksisuhteessa johonkin muuhun. Seksi ei todellakaan ole pihtarilta pois, koska eihän se edes halua puolisonsa kanssa seksiä.

Lue lisää

Kerrankin realistinen kirjoitus.... juuri noin se menee. Aina ei ole kysymyksessä seksi, vaan mikä tahansa toinen ylitsepääsemätön ristiriita parisuhteessa.

tiina* kirjoitti:

Kerrankin realistinen kirjoitus.... juuri noin se menee. Aina ei ole kysymyksessä seksi, vaan mikä tahansa toinen ylitsepääsemätön ristiriita parisuhteessa.

Samaa mieltä. Ja todellakin, ristiriitana voi olla myös muu kuin seksi. Jos kerran ei mene yhteen, niin turha siinä on kippuroida ja viedä toisiltaan elämänilon

Sorry, toi yläteksti oli mun suusta, ei kenenkään Lissun. Minä todella ajattelen noin. Minulla oli vasta merkkipäivät, ja olin taas yhteydessä tuohon naiseen, tai hän ensiksi onnitteli minua. Kyllä minä ymmärrän miten väärin tein häntä kohtaan. Lupasin todella hänelle erota, koska olenhan jo ennenkin halunnut erota. Vaimoni ei sitä tajua, ja tiedän että hän ei sitä halua ja antaa minulle aina anteeksi ensin aikansa "muka" riehuttuaan. MInä olen hänen unelmamies, kehuu minua ja on minusta ylpeä, vaan minua hävettää tämä koko touhu hänen puoleltaan.
Jo hyvin varhaisessa vaiheessa kun rakastuin tuohon toiseen naiseen joka on minun ihannenainen, ulkoisesti (pitkä, pitkäjalkainen, ihanat silmät ja hymy, pehmein ja kaunein iho mitä ikinä olen hyväillyt, ihana vartalo, ei merkkiäkään että olisi tehnyt pari lasta, urheilullinen, rohkea, viisas ja monipuolinen)..sekä sisäisesti, ja aloin suunnitella eroa. Tilanne oli tietenkin hirveä vaimon kannalta, hän odotti kolmatta lasta, rakennus kesken, minä epätyytyväinen työssä jne. ja minä pettänyt vaimoa oikeastaan koko naimisiinmenon jälkeen, nyt minulla olisi syy ja rohkeutta tehdä vvihdoinkin päätös, olinhan tavannut ihannenaisen. Kuukausia hän jaksoi odottaa, aina hyväksyi että olin lasteni kanssa, ja totta puhuakseni olivat nuo joskus vaan ruokatunnit elämäni pelastus ja voima mennä eteenpäin. Olin todella sekaisin hänestä, hän kyllä jarrutteli eroani, ja sanoi, että et voi jättää raskaana oelvaa. Voi tulla murtuminen ja tapahtua ikäviä- Niinkuin sitten lopiussa tapahtuikin, ennenkin vaimoni kiristänyt samalla tavalla.
Kirjotin niin syviä rakkauskirjeitä ja viestejä rakastetulleni, ymmärrän että se todella sai hänet uskomaan mitä tunnen, ja niinhän tunsikin.
Hän ei vaan jaksanut enää yhtään odottaa suhteemme salailemsita. Toki kävimme hänen sukulaisissa salaillen että olen naimisissa, ja minä esittelin ylpeänä hänet ent.pankkityökavereille, asiakkailleni juhlissa ja jopa isälle kerroin rakastuneeni. Äitini huomasi sen minusta että olen rakastanut ja liittomme ei mene hyvin. Vaimo luuli, että rakennus ja vähäinen yhteinen aikamme olisi syy, tai että hänen raskaustila miksi en halunnut häntä, ei, se oli tuo toinen nainen ja koska huomasin mitä minulta tosiaan on puuttunut.
Kyllä rakkauden voi tunnistaa heti, ja se saa ihmisen sekaisin, ja antaa rohkeutta.
Miten minä voisin enää ikinä oppia rakastamaan vaimoani, olen pettänyt häntä paljon, ja nyt annoin itselleni oikeuden vielä rakastua? Toki muutkin suhteet ovat olleet muutakin kuin seksiä. Eniten minua ärsyttää, että vaimoni on aina ollut niin huomaamaton noista, ja mitä minä tekisin:on pieniä lapsia joiden äiti ei pärjää yksin, ei henkisesti ainakaan. En kuitenkaan rakasta häntä, en kaipaa, hän hyväksyy minut tällaisena. En ole oikeasti onnellinen, lapsista olen onnellinen, mutta minun kuuluisi olla toisen naisen kanssa.
Onko vaimojen niin vaikea ymmärtää, ja luovuttaa? Ehkä minä pian kun pienin poika kasvaa uskallan tehdä ratkaisun enkä olla näin itsekäs. Mutta kun vaimo ei sanojensa mukaan halua ketään toista miestä, vaan minut.
Paha juttu, minulle hän on ihan sama, olen yrittänyt käskeä häntä myös ulos, että löytäisi oikeasti miehen joka häntä rakastaa.

sinusta en tiedä mut kirjoitti:

Sorry, toi yläteksti oli mun suusta, ei kenenkään Lissun. Minä todella ajattelen noin. Minulla oli vasta merkkipäivät, ja olin taas yhteydessä tuohon naiseen, tai hän ensiksi onnitteli minua. Kyllä minä ymmärrän miten väärin tein häntä kohtaan. Lupasin todella hänelle erota, koska olenhan jo ennenkin halunnut erota. Vaimoni ei sitä tajua, ja tiedän että hän ei sitä halua ja antaa minulle aina anteeksi ensin aikansa "muka" riehuttuaan. MInä olen hänen unelmamies, kehuu minua ja on minusta ylpeä, vaan minua hävettää tämä koko touhu hänen puoleltaan.
Jo hyvin varhaisessa vaiheessa kun rakastuin tuohon toiseen naiseen joka on minun ihannenainen, ulkoisesti (pitkä, pitkäjalkainen, ihanat silmät ja hymy, pehmein ja kaunein iho mitä ikinä olen hyväillyt, ihana vartalo, ei merkkiäkään että olisi tehnyt pari lasta, urheilullinen, rohkea, viisas ja monipuolinen)..sekä sisäisesti, ja aloin suunnitella eroa. Tilanne oli tietenkin hirveä vaimon kannalta, hän odotti kolmatta lasta, rakennus kesken, minä epätyytyväinen työssä jne. ja minä pettänyt vaimoa oikeastaan koko naimisiinmenon jälkeen, nyt minulla olisi syy ja rohkeutta tehdä vvihdoinkin päätös, olinhan tavannut ihannenaisen. Kuukausia hän jaksoi odottaa, aina hyväksyi että olin lasteni kanssa, ja totta puhuakseni olivat nuo joskus vaan ruokatunnit elämäni pelastus ja voima mennä eteenpäin. Olin todella sekaisin hänestä, hän kyllä jarrutteli eroani, ja sanoi, että et voi jättää raskaana oelvaa. Voi tulla murtuminen ja tapahtua ikäviä- Niinkuin sitten lopiussa tapahtuikin, ennenkin vaimoni kiristänyt samalla tavalla.
Kirjotin niin syviä rakkauskirjeitä ja viestejä rakastetulleni, ymmärrän että se todella sai hänet uskomaan mitä tunnen, ja niinhän tunsikin.
Hän ei vaan jaksanut enää yhtään odottaa suhteemme salailemsita. Toki kävimme hänen sukulaisissa salaillen että olen naimisissa, ja minä esittelin ylpeänä hänet ent.pankkityökavereille, asiakkailleni juhlissa ja jopa isälle kerroin rakastuneeni. Äitini huomasi sen minusta että olen rakastanut ja liittomme ei mene hyvin. Vaimo luuli, että rakennus ja vähäinen yhteinen aikamme olisi syy, tai että hänen raskaustila miksi en halunnut häntä, ei, se oli tuo toinen nainen ja koska huomasin mitä minulta tosiaan on puuttunut.
Kyllä rakkauden voi tunnistaa heti, ja se saa ihmisen sekaisin, ja antaa rohkeutta.
Miten minä voisin enää ikinä oppia rakastamaan vaimoani, olen pettänyt häntä paljon, ja nyt annoin itselleni oikeuden vielä rakastua? Toki muutkin suhteet ovat olleet muutakin kuin seksiä. Eniten minua ärsyttää, että vaimoni on aina ollut niin huomaamaton noista, ja mitä minä tekisin:on pieniä lapsia joiden äiti ei pärjää yksin, ei henkisesti ainakaan. En kuitenkaan rakasta häntä, en kaipaa, hän hyväksyy minut tällaisena. En ole oikeasti onnellinen, lapsista olen onnellinen, mutta minun kuuluisi olla toisen naisen kanssa.
Onko vaimojen niin vaikea ymmärtää, ja luovuttaa? Ehkä minä pian kun pienin poika kasvaa uskallan tehdä ratkaisun enkä olla näin itsekäs. Mutta kun vaimo ei sanojensa mukaan halua ketään toista miestä, vaan minut.
Paha juttu, minulle hän on ihan sama, olen yrittänyt käskeä häntä myös ulos, että löytäisi oikeasti miehen joka häntä rakastaa.

Lue lisää

BOOOOOOOOOOriiiiiiiiinggggggggggggg!!! Tunnistaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa

sinusta en tiedä mut kirjoitti:

Sorry, toi yläteksti oli mun suusta, ei kenenkään Lissun. Minä todella ajattelen noin. Minulla oli vasta merkkipäivät, ja olin taas yhteydessä tuohon naiseen, tai hän ensiksi onnitteli minua. Kyllä minä ymmärrän miten väärin tein häntä kohtaan. Lupasin todella hänelle erota, koska olenhan jo ennenkin halunnut erota. Vaimoni ei sitä tajua, ja tiedän että hän ei sitä halua ja antaa minulle aina anteeksi ensin aikansa "muka" riehuttuaan. MInä olen hänen unelmamies, kehuu minua ja on minusta ylpeä, vaan minua hävettää tämä koko touhu hänen puoleltaan.
Jo hyvin varhaisessa vaiheessa kun rakastuin tuohon toiseen naiseen joka on minun ihannenainen, ulkoisesti (pitkä, pitkäjalkainen, ihanat silmät ja hymy, pehmein ja kaunein iho mitä ikinä olen hyväillyt, ihana vartalo, ei merkkiäkään että olisi tehnyt pari lasta, urheilullinen, rohkea, viisas ja monipuolinen)..sekä sisäisesti, ja aloin suunnitella eroa. Tilanne oli tietenkin hirveä vaimon kannalta, hän odotti kolmatta lasta, rakennus kesken, minä epätyytyväinen työssä jne. ja minä pettänyt vaimoa oikeastaan koko naimisiinmenon jälkeen, nyt minulla olisi syy ja rohkeutta tehdä vvihdoinkin päätös, olinhan tavannut ihannenaisen. Kuukausia hän jaksoi odottaa, aina hyväksyi että olin lasteni kanssa, ja totta puhuakseni olivat nuo joskus vaan ruokatunnit elämäni pelastus ja voima mennä eteenpäin. Olin todella sekaisin hänestä, hän kyllä jarrutteli eroani, ja sanoi, että et voi jättää raskaana oelvaa. Voi tulla murtuminen ja tapahtua ikäviä- Niinkuin sitten lopiussa tapahtuikin, ennenkin vaimoni kiristänyt samalla tavalla.
Kirjotin niin syviä rakkauskirjeitä ja viestejä rakastetulleni, ymmärrän että se todella sai hänet uskomaan mitä tunnen, ja niinhän tunsikin.
Hän ei vaan jaksanut enää yhtään odottaa suhteemme salailemsita. Toki kävimme hänen sukulaisissa salaillen että olen naimisissa, ja minä esittelin ylpeänä hänet ent.pankkityökavereille, asiakkailleni juhlissa ja jopa isälle kerroin rakastuneeni. Äitini huomasi sen minusta että olen rakastanut ja liittomme ei mene hyvin. Vaimo luuli, että rakennus ja vähäinen yhteinen aikamme olisi syy, tai että hänen raskaustila miksi en halunnut häntä, ei, se oli tuo toinen nainen ja koska huomasin mitä minulta tosiaan on puuttunut.
Kyllä rakkauden voi tunnistaa heti, ja se saa ihmisen sekaisin, ja antaa rohkeutta.
Miten minä voisin enää ikinä oppia rakastamaan vaimoani, olen pettänyt häntä paljon, ja nyt annoin itselleni oikeuden vielä rakastua? Toki muutkin suhteet ovat olleet muutakin kuin seksiä. Eniten minua ärsyttää, että vaimoni on aina ollut niin huomaamaton noista, ja mitä minä tekisin:on pieniä lapsia joiden äiti ei pärjää yksin, ei henkisesti ainakaan. En kuitenkaan rakasta häntä, en kaipaa, hän hyväksyy minut tällaisena. En ole oikeasti onnellinen, lapsista olen onnellinen, mutta minun kuuluisi olla toisen naisen kanssa.
Onko vaimojen niin vaikea ymmärtää, ja luovuttaa? Ehkä minä pian kun pienin poika kasvaa uskallan tehdä ratkaisun enkä olla näin itsekäs. Mutta kun vaimo ei sanojensa mukaan halua ketään toista miestä, vaan minut.
Paha juttu, minulle hän on ihan sama, olen yrittänyt käskeä häntä myös ulos, että löytäisi oikeasti miehen joka häntä rakastaa.

Lue lisää

Kumma juttu, että kirjoitat aivan limalissun sanoilla:) Hih mikä yhteen sattuma. Teit sitten vielä samalla lisää penskoja ja juuu häpeää tunnet vaimon puolesta. Kukaan, ei kukaan pettäjämies kirjoita tuolla tavalla. Limalissu hei, sun taidot eivät riitä uskottavuuteen asti. Taisi muuten tulla samasta IP-osoiteesta hih....Tarkistin hih...Olet kuvottava!

sinusta en tiedä mut kirjoitti:

Sorry, toi yläteksti oli mun suusta, ei kenenkään Lissun. Minä todella ajattelen noin. Minulla oli vasta merkkipäivät, ja olin taas yhteydessä tuohon naiseen, tai hän ensiksi onnitteli minua. Kyllä minä ymmärrän miten väärin tein häntä kohtaan. Lupasin todella hänelle erota, koska olenhan jo ennenkin halunnut erota. Vaimoni ei sitä tajua, ja tiedän että hän ei sitä halua ja antaa minulle aina anteeksi ensin aikansa "muka" riehuttuaan. MInä olen hänen unelmamies, kehuu minua ja on minusta ylpeä, vaan minua hävettää tämä koko touhu hänen puoleltaan.
Jo hyvin varhaisessa vaiheessa kun rakastuin tuohon toiseen naiseen joka on minun ihannenainen, ulkoisesti (pitkä, pitkäjalkainen, ihanat silmät ja hymy, pehmein ja kaunein iho mitä ikinä olen hyväillyt, ihana vartalo, ei merkkiäkään että olisi tehnyt pari lasta, urheilullinen, rohkea, viisas ja monipuolinen)..sekä sisäisesti, ja aloin suunnitella eroa. Tilanne oli tietenkin hirveä vaimon kannalta, hän odotti kolmatta lasta, rakennus kesken, minä epätyytyväinen työssä jne. ja minä pettänyt vaimoa oikeastaan koko naimisiinmenon jälkeen, nyt minulla olisi syy ja rohkeutta tehdä vvihdoinkin päätös, olinhan tavannut ihannenaisen. Kuukausia hän jaksoi odottaa, aina hyväksyi että olin lasteni kanssa, ja totta puhuakseni olivat nuo joskus vaan ruokatunnit elämäni pelastus ja voima mennä eteenpäin. Olin todella sekaisin hänestä, hän kyllä jarrutteli eroani, ja sanoi, että et voi jättää raskaana oelvaa. Voi tulla murtuminen ja tapahtua ikäviä- Niinkuin sitten lopiussa tapahtuikin, ennenkin vaimoni kiristänyt samalla tavalla.
Kirjotin niin syviä rakkauskirjeitä ja viestejä rakastetulleni, ymmärrän että se todella sai hänet uskomaan mitä tunnen, ja niinhän tunsikin.
Hän ei vaan jaksanut enää yhtään odottaa suhteemme salailemsita. Toki kävimme hänen sukulaisissa salaillen että olen naimisissa, ja minä esittelin ylpeänä hänet ent.pankkityökavereille, asiakkailleni juhlissa ja jopa isälle kerroin rakastuneeni. Äitini huomasi sen minusta että olen rakastanut ja liittomme ei mene hyvin. Vaimo luuli, että rakennus ja vähäinen yhteinen aikamme olisi syy, tai että hänen raskaustila miksi en halunnut häntä, ei, se oli tuo toinen nainen ja koska huomasin mitä minulta tosiaan on puuttunut.
Kyllä rakkauden voi tunnistaa heti, ja se saa ihmisen sekaisin, ja antaa rohkeutta.
Miten minä voisin enää ikinä oppia rakastamaan vaimoani, olen pettänyt häntä paljon, ja nyt annoin itselleni oikeuden vielä rakastua? Toki muutkin suhteet ovat olleet muutakin kuin seksiä. Eniten minua ärsyttää, että vaimoni on aina ollut niin huomaamaton noista, ja mitä minä tekisin:on pieniä lapsia joiden äiti ei pärjää yksin, ei henkisesti ainakaan. En kuitenkaan rakasta häntä, en kaipaa, hän hyväksyy minut tällaisena. En ole oikeasti onnellinen, lapsista olen onnellinen, mutta minun kuuluisi olla toisen naisen kanssa.
Onko vaimojen niin vaikea ymmärtää, ja luovuttaa? Ehkä minä pian kun pienin poika kasvaa uskallan tehdä ratkaisun enkä olla näin itsekäs. Mutta kun vaimo ei sanojensa mukaan halua ketään toista miestä, vaan minut.
Paha juttu, minulle hän on ihan sama, olen yrittänyt käskeä häntä myös ulos, että löytäisi oikeasti miehen joka häntä rakastaa.

Lue lisää

Hei.
Olen lukenut näitä sinun kirjoituksiasi jo aika kauan ja tunnistan sinut. Minusta tuntuu, että jos tuo kyseinen mies joskus eroaa vaimostaan (mikä on hyvinkin mahdollista, hänen heikkoutensa ja moraalittomuutensa tuntien) SINÄ et tule olemaan eron syy, vaan joku toinen toinen nainen (tulipa hassu sanakäänne). Olet niin obsessoitunut, että olen oikeasti huolissani kyseisen miehen ja hänen perheensä turvallisuudesta. Sekä sinun omien lapsiesi, jotka toivottavasti on jo otettu huostaan tai asuvat isänsä kanssa?

Mene hoitoon, tod kirjoitti:

Hei.
Olen lukenut näitä sinun kirjoituksiasi jo aika kauan ja tunnistan sinut. Minusta tuntuu, että jos tuo kyseinen mies joskus eroaa vaimostaan (mikä on hyvinkin mahdollista, hänen heikkoutensa ja moraalittomuutensa tuntien) SINÄ et tule olemaan eron syy, vaan joku toinen toinen nainen (tulipa hassu sanakäänne). Olet niin obsessoitunut, että olen oikeasti huolissani kyseisen miehen ja hänen perheensä turvallisuudesta. Sekä sinun omien lapsiesi, jotka toivottavasti on jo otettu huostaan tai asuvat isänsä kanssa?

Lue lisää

Valitettavasti arvioit tilanteen väärin, ihan kuule asun lasten ja isän kanssa saman katon alla, me kunnioitamme toisiamme, olemme eronneet mutta ei minkään pettämisen vuoksi, kumpikin kyllä rakastunut eron jälkeen toiseen ihmiseen ja jollakin tavalla pettynyt, mutta emme halua enää yhteen. Lapsilla on nyt , mutta vain väliaikaisesti, molemmat taas, iskä ja äippä, kunnes löydän toisen asunnon. Me kunniotimme toisiamme aina, ja ei oel pahoja muistoja. PEttäminen on miehen ja mun mielestä:ei miehekästä. luuserihommaa.
Mies jonka kanssa olin oli erittäin hyvä rakastelemaan ja antoi minulle rakkautta kaikin puolin, syvin yhteenkuuluvuuden tunne se oli meille molemmille, mutta minä hyväksyn hänet vain eronneena, erehdyin suhteeseen-rakkauden vuoksi- varattuun. Tiesimme molemmat tilanteemme, ja luotin miehen tunteisiin ja lupauksiin. Aikuisen ihmise ei tule luvat mitään mit ei oikeesti pysty pitämään. Olen erittäin kärsimätön luonne, siksi en voinut odottaa . Rakastan kyllä miestä syvimmässä sydämessä edelleen. En tiedä, onko se vaan sitä ihanaa seksiä, parasta ikinä, niin hänenkin mielestä, vai jäikö hän sydämeen, niin luulen. Eri asia on, voisonko ikinä luotttaa häneen ja elää yhdessä, luulen en, mutta hauskaa elämää meille olisi tullut, koska sovimme perfekt yhteen. En usko että mies on yhtään onnellinen nyt, lapsia kyllä rakastaa. Voi hyvin, minulla on kaikki erittäin hyvin. Rakkaus vain puuttuu, siis mies, mutta hyvää kannattaa odottaa, kyllä kaikella on tarkoituksensa. Ja pärjään ilman miestäkin, niin tulisi jokaisen naisen.

yksinmeditoija kirjoitti:

Valitettavasti arvioit tilanteen väärin, ihan kuule asun lasten ja isän kanssa saman katon alla, me kunnioitamme toisiamme, olemme eronneet mutta ei minkään pettämisen vuoksi, kumpikin kyllä rakastunut eron jälkeen toiseen ihmiseen ja jollakin tavalla pettynyt, mutta emme halua enää yhteen. Lapsilla on nyt , mutta vain väliaikaisesti, molemmat taas, iskä ja äippä, kunnes löydän toisen asunnon. Me kunniotimme toisiamme aina, ja ei oel pahoja muistoja. PEttäminen on miehen ja mun mielestä:ei miehekästä. luuserihommaa.
Mies jonka kanssa olin oli erittäin hyvä rakastelemaan ja antoi minulle rakkautta kaikin puolin, syvin yhteenkuuluvuuden tunne se oli meille molemmille, mutta minä hyväksyn hänet vain eronneena, erehdyin suhteeseen-rakkauden vuoksi- varattuun. Tiesimme molemmat tilanteemme, ja luotin miehen tunteisiin ja lupauksiin. Aikuisen ihmise ei tule luvat mitään mit ei oikeesti pysty pitämään. Olen erittäin kärsimätön luonne, siksi en voinut odottaa . Rakastan kyllä miestä syvimmässä sydämessä edelleen. En tiedä, onko se vaan sitä ihanaa seksiä, parasta ikinä, niin hänenkin mielestä, vai jäikö hän sydämeen, niin luulen. Eri asia on, voisonko ikinä luotttaa häneen ja elää yhdessä, luulen en, mutta hauskaa elämää meille olisi tullut, koska sovimme perfekt yhteen. En usko että mies on yhtään onnellinen nyt, lapsia kyllä rakastaa. Voi hyvin, minulla on kaikki erittäin hyvin. Rakkaus vain puuttuu, siis mies, mutta hyvää kannattaa odottaa, kyllä kaikella on tarkoituksensa. Ja pärjään ilman miestäkin, niin tulisi jokaisen naisen.

Lue lisää

Siis TÄH? Sä pärjäät hyvin, noi juttusi kertovat muuta. Sorry, mutta sun asiat ovat todella huonosti. Ne sun mukulasi pitää ottaa huostaan, ei tuollainen sovi äidiksi!
Pelkkä ajatus pelottaa!

Tasapainoton limalis kirjoitti:

Siis TÄH? Sä pärjäät hyvin, noi juttusi kertovat muuta. Sorry, mutta sun asiat ovat todella huonosti. Ne sun mukulasi pitää ottaa huostaan, ei tuollainen sovi äidiksi!
Pelkkä ajatus pelottaa!

Lue lisää

Sinua on hölmöä niin kiva kiusata, onneksi et ole vastapäätä livenä, haluaisin oikeesti nähdä millainen on tämä koko ajan limalissua pilkkaava? Vahdi ennemmin ukkoos jos sulla sellainen on, taitaa olla orkuilla just jossakin, koska eihän tollasta nettiriippuvaista ja noin hullua akkaa kukaan siedä-.---sun kirjoituksista päätellen. Ehkä olet ihan on, mutta hulluna ukkoa puolustat., miksi ihmeessä? Olet sekaisin itse. Mutta ymmärtäähän ton kun mitä kaikkea olet joutunut kokemaan:)

En ymmärrä miehiä enkä naisiakaan, joille seksi ja oma mielihyvä on tärkeämpää kuin olla sanojensa mittainen ja teoistaankin vastaava,muita ihmisiä arvostava aikuinen.

Minä elän näillä periaatteilla joista en luovu:

- Jos minua petetään, minä en silti petä .Miksi muuttuisin pahaksi jos toinen on paha ? Se ei vaan sovi luonteelleni. Jos minua petetään, annan anteeksi, mutta en loputtomiin jää kynnysmatoksi. Arvostan itseäni senverran että osaan lähteä sanomattakin, jos toinen nainen astuu kuvioihin. Yhtään kenenkään kanssa en ala miehestä köyttä vetämään, jos mies on kaikkien vietävissä menköön sitten.

- Itse en koskaan lähde ihmissuhteisiin leikkiäkseni miehillä,vaan jos sanon rakastavani kumppaniani, se myös tarkoittaa minulle uskollisuutta .En sano samoin muille miehille, saati päästä iholle. Tämä periaate siksi, että ARVOSTAN ihmisiä. Seksihaluja minulla olisi vaikka jalkapallojoukkueen kanssa pelaamiseen, mutta järki ohjaa minua eikä piparkakku. Olen suhteessa se joka on aina halukas seksiin, mutta en mene vieraisiin silloin jos mies ei jaksa, enkä valita pihtarista. PARISUHDE ON MUUTAKIN KUIN SEKSIÄ !! Ja itsekkin voi itseään hoitaa silloin kun kumppani tarvitsee taukoa, sekä miehille että naisille on seksikauppoissa apuja tähän.Ei vieraisiin tarvi lähteä.

Ja parasta seksi on silloin kun rakastaa toista ja myös arvostaa häntä. Kyllä mieskin syttyy kun saa sen tuntea että häneen kosketaan ar vostaen - ei vain seksikykyjä pisteyttäen vaan ihmisenä rakastaen.
Erotan lelun ja ihmisen. Salarakkaan pitäjät sen sijaan vetää ihmisarvon alas, toinen kun on pelkkä pipari tai muna, ei mitään enempää kuin erotiikkalelu.

Minulla on noita leluja riittävästi, mieheltä siis haluan muutakin kuin seksiä - haluan aivotkin. Ja ystävän johon voi luottaa. Jonkun jonka kainalosta herätä aamuisin. Selän jota silitellä , jonkun jonka kanssa voi jakaa asiat ilman pelkoa lytätyksi tulemisesta.Voi puhua kaikesta. Siis, en halua kaikkia naisia paneskelevaa eläintä vaan tosi miehen.

Ja jos kävisi niin että minut jätetään, en taatusti roiku, osaan kyllä lähteä taakseni katsomatta.Pidän suuressa arvossa miestä / naista joka ensin jättää ja vasta sitten panee muita.
Sen sijaan ala-arvoista on, jos suhteessa ollessa käy vieraissa - voisi edes ottaa rahaa siitä että olisi jotakin hyötyä huorasta aviopuolisollekkin,kartuttakoon perheen yhteistä kassaa seksipalveluillaan. Arvostan seksityöläisiä, he toki ottaa maksun mutta myös rehdisti myöntävät olevansa seksityöläisiä ja siksi kumppanit vaihtuu, rehellistä. Petturit sensijaan valehtelevat olevansa uskollisia vaikkeivat ole.
Kyllä Pinoccio on pettäjää monin verroin pahempi, eihän hänestä ikinä tiedä milloin puhuu totta milloin satuilee.

Tiikerin kesyttäjä kirjoitti:

En ymmärrä miehiä enkä naisiakaan, joille seksi ja oma mielihyvä on tärkeämpää kuin olla sanojensa mittainen ja teoistaankin vastaava,muita ihmisiä arvostava aikuinen.

Minä elän näillä periaatteilla joista en luovu:

- Jos minua petetään, minä en silti petä .Miksi muuttuisin pahaksi jos toinen on paha ? Se ei vaan sovi luonteelleni. Jos minua petetään, annan anteeksi, mutta en loputtomiin jää kynnysmatoksi. Arvostan itseäni senverran että osaan lähteä sanomattakin, jos toinen nainen astuu kuvioihin. Yhtään kenenkään kanssa en ala miehestä köyttä vetämään, jos mies on kaikkien vietävissä menköön sitten.

- Itse en koskaan lähde ihmissuhteisiin leikkiäkseni miehillä,vaan jos sanon rakastavani kumppaniani, se myös tarkoittaa minulle uskollisuutta .En sano samoin muille miehille, saati päästä iholle. Tämä periaate siksi, että ARVOSTAN ihmisiä. Seksihaluja minulla olisi vaikka jalkapallojoukkueen kanssa pelaamiseen, mutta järki ohjaa minua eikä piparkakku. Olen suhteessa se joka on aina halukas seksiin, mutta en mene vieraisiin silloin jos mies ei jaksa, enkä valita pihtarista. PARISUHDE ON MUUTAKIN KUIN SEKSIÄ !! Ja itsekkin voi itseään hoitaa silloin kun kumppani tarvitsee taukoa, sekä miehille että naisille on seksikauppoissa apuja tähän.Ei vieraisiin tarvi lähteä.

Ja parasta seksi on silloin kun rakastaa toista ja myös arvostaa häntä. Kyllä mieskin syttyy kun saa sen tuntea että häneen kosketaan ar vostaen - ei vain seksikykyjä pisteyttäen vaan ihmisenä rakastaen.
Erotan lelun ja ihmisen. Salarakkaan pitäjät sen sijaan vetää ihmisarvon alas, toinen kun on pelkkä pipari tai muna, ei mitään enempää kuin erotiikkalelu.

Minulla on noita leluja riittävästi, mieheltä siis haluan muutakin kuin seksiä - haluan aivotkin. Ja ystävän johon voi luottaa. Jonkun jonka kainalosta herätä aamuisin. Selän jota silitellä , jonkun jonka kanssa voi jakaa asiat ilman pelkoa lytätyksi tulemisesta.Voi puhua kaikesta. Siis, en halua kaikkia naisia paneskelevaa eläintä vaan tosi miehen.

Ja jos kävisi niin että minut jätetään, en taatusti roiku, osaan kyllä lähteä taakseni katsomatta.Pidän suuressa arvossa miestä / naista joka ensin jättää ja vasta sitten panee muita.
Sen sijaan ala-arvoista on, jos suhteessa ollessa käy vieraissa - voisi edes ottaa rahaa siitä että olisi jotakin hyötyä huorasta aviopuolisollekkin,kartuttakoon perheen yhteistä kassaa seksipalveluillaan. Arvostan seksityöläisiä, he toki ottaa maksun mutta myös rehdisti myöntävät olevansa seksityöläisiä ja siksi kumppanit vaihtuu, rehellistä. Petturit sensijaan valehtelevat olevansa uskollisia vaikkeivat ole.
Kyllä Pinoccio on pettäjää monin verroin pahempi, eihän hänestä ikinä tiedä milloin puhuu totta milloin satuilee.

Lue lisää

Pidä vain kynsin hampain kiinni siitä mihin uskot. Se vaan ihmetyttää, että mitä ihmettä sydämentykytystä ja tärinää se saa aikaan, kun aika monet lähestyy ap. aihetta hieman eri tavoin. Ota rauhassa, kaikki ei suhtaudu asioihin samoin kuin sinä ja ihmisillä on siihen oikeus.

Kiitos kaikille ketjuun vastanneille, jotka ovat uskaltaneet tuoda esiin myös sen ettei kaduta. Ja perustelleet sen myös kiihkottomasti. Parisuhteen ylläpitoon kun ei riitä, että vain toisella on hyvä olla.

Tiikerin kesyttäjä kirjoitti:

En ymmärrä miehiä enkä naisiakaan, joille seksi ja oma mielihyvä on tärkeämpää kuin olla sanojensa mittainen ja teoistaankin vastaava,muita ihmisiä arvostava aikuinen.

Minä elän näillä periaatteilla joista en luovu:

- Jos minua petetään, minä en silti petä .Miksi muuttuisin pahaksi jos toinen on paha ? Se ei vaan sovi luonteelleni. Jos minua petetään, annan anteeksi, mutta en loputtomiin jää kynnysmatoksi. Arvostan itseäni senverran että osaan lähteä sanomattakin, jos toinen nainen astuu kuvioihin. Yhtään kenenkään kanssa en ala miehestä köyttä vetämään, jos mies on kaikkien vietävissä menköön sitten.

- Itse en koskaan lähde ihmissuhteisiin leikkiäkseni miehillä,vaan jos sanon rakastavani kumppaniani, se myös tarkoittaa minulle uskollisuutta .En sano samoin muille miehille, saati päästä iholle. Tämä periaate siksi, että ARVOSTAN ihmisiä. Seksihaluja minulla olisi vaikka jalkapallojoukkueen kanssa pelaamiseen, mutta järki ohjaa minua eikä piparkakku. Olen suhteessa se joka on aina halukas seksiin, mutta en mene vieraisiin silloin jos mies ei jaksa, enkä valita pihtarista. PARISUHDE ON MUUTAKIN KUIN SEKSIÄ !! Ja itsekkin voi itseään hoitaa silloin kun kumppani tarvitsee taukoa, sekä miehille että naisille on seksikauppoissa apuja tähän.Ei vieraisiin tarvi lähteä.

Ja parasta seksi on silloin kun rakastaa toista ja myös arvostaa häntä. Kyllä mieskin syttyy kun saa sen tuntea että häneen kosketaan ar vostaen - ei vain seksikykyjä pisteyttäen vaan ihmisenä rakastaen.
Erotan lelun ja ihmisen. Salarakkaan pitäjät sen sijaan vetää ihmisarvon alas, toinen kun on pelkkä pipari tai muna, ei mitään enempää kuin erotiikkalelu.

Minulla on noita leluja riittävästi, mieheltä siis haluan muutakin kuin seksiä - haluan aivotkin. Ja ystävän johon voi luottaa. Jonkun jonka kainalosta herätä aamuisin. Selän jota silitellä , jonkun jonka kanssa voi jakaa asiat ilman pelkoa lytätyksi tulemisesta.Voi puhua kaikesta. Siis, en halua kaikkia naisia paneskelevaa eläintä vaan tosi miehen.

Ja jos kävisi niin että minut jätetään, en taatusti roiku, osaan kyllä lähteä taakseni katsomatta.Pidän suuressa arvossa miestä / naista joka ensin jättää ja vasta sitten panee muita.
Sen sijaan ala-arvoista on, jos suhteessa ollessa käy vieraissa - voisi edes ottaa rahaa siitä että olisi jotakin hyötyä huorasta aviopuolisollekkin,kartuttakoon perheen yhteistä kassaa seksipalveluillaan. Arvostan seksityöläisiä, he toki ottaa maksun mutta myös rehdisti myöntävät olevansa seksityöläisiä ja siksi kumppanit vaihtuu, rehellistä. Petturit sensijaan valehtelevat olevansa uskollisia vaikkeivat ole.
Kyllä Pinoccio on pettäjää monin verroin pahempi, eihän hänestä ikinä tiedä milloin puhuu totta milloin satuilee.

Lue lisää

Tiikerin kesyttäjä on sataprosentttisesti samaa mieltä minun kanssa, oikeeta puhetta naiselta, jolla itsetunto kohdallaan. Arvot kunnossa, ah, näin on niin hyvä elää!

Olipas masentavaa tekstiä. Todellisen luovuttajan.
Kyllä se elämä hymyilee vaimollekin, se on asenteesta kiinni. Onnellisuus tulee löytyä myös yksin eläen...ja miksi olettama on että vaimo jäisi yksin eron jälkeen. Katkeruus ei ainakaan helpota elämää ja jos mies on vietävissä niin antaa mennä.

Maailma on miehiä pullollaan, ei muuta kuin valitsemaan : ) Petturin takia ei elämää kannata pilata.

Aivan uskomatonta. Olette olleet yhdessä 40 vuotta, joista 9 vuotta ilman luottamusta. Silti jaksat vielä jatkaa liittoa ja syyttää toista naista. Juuri tuota tarkoitin edellisessä viestissäni: petettyjen täytyisi kantaa vastuunsa suhteessa. SInun tapauksessa erota. Ole ystävällinen itsellesi.

Tässä se taas nähdään, mies oli vaan heikko, toinen nainen vaan kylmästi vietteli ja väkisin vei. Tuota et usko itsekkään. Miehesi olisi voinut sanoa ei, jos olisi halunnut.

Oma asiasi, jos jatkat liittoa, jossa et voi luottaa mieheesi. Toista naista et silti voi kokonaan asiasta syyttää.

Todellisuus on taas kerran tarua ihmeellisempää :D. Olematta asiantuntija, voi tuosta 9 vuoden kokemuksella pettämisestä päätellä, ettei miehesi ja vielä vähemmän toisen naisen omatunto kolkuta eikä ala kolkuttaa. Ei koskaan eikä ikinä. Suorastaan hassu ajatuskin.