Tässä muutamia lehtiotsikoita vanhassa mediassa:
”En puhu ruotsia, mutta te selvästi ymmärrätte suomea” HS 16.10.2008
- apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth tiukkasi ruotsinkielistä palvelua Vantaalla.
”Neljä ruotsinkielistä nuorta joutui putkaan kielikahakan jälkeen” HS 12.11.2008
- Ylikomisario Rune Svahn kiistää, että pidätys olisi johtunut ruotsin kielestä, vaan syynä oli häiristsevä käyttäytyminen ja niskoittelu.
”Suomenruotsalaiset tuntevat olonsa uhatuksi” HS 17.7.2010
- Yhä useammat suomenruotsalaiset suhtautuvat pessimistisesti ruotsin kielen asemaan yhteiskunnassa.
”Ehdokkailta vahvaa tukea ruotsin opintojen vapaaehtoisuudelle” HS 2011
- Kaikkien muiden eduskuntapuolueiden kuin Rkp:n ehdokkaista yli puolet muuttaisi ruotsin vapaaehtoiseksi.
”Yliopisto-opiskelijoiden asenteet ruotsiin muuttuneet kielteisemmiksi” HS 22.1.2011
- Kun vielä 2006-07 lähes 60 % uskoi tarvitsevansa ruotsia tuöelämässä, kolme vuotta myöhemmin osuus oli pudonnut 45 %:iin.
”Ruotsin kieli samalle viivalle kuin muut vähemmistökielet” HS 4.5.2010
- Pakkoruotsi ja virkamiesten ruotsin kielen taitovaatimukset tuntuvat suorastaan järjettömiltä.
”Opetushallituksen pääjohtaja ei huolestu lasten ruotsin taitojen rapautumisesta” HS 25.11.2009
- Timo Lankinen ei ottanut kantaa siihen, miten entisestään notkahtanutta pakkoruotsin osaamista voitaisiin kohentaa.
”Pakkoruotsi on aikansa elänyt ja joutaa mennä” HS 25.1.2010
- Kalevan päätoimittaja Markku Mantilan mielestä pakkoruotsin opiskelu on vihdoin voitava kyseenalaistaa.
”Enemmistö haluaisi heikentää ruotsinkielisten asemaa” Keski-Uusimaa 6.11.2006
- Ikäryhmistä kielteisimmin ruotsinkielisten asemaan suhtatuvat 35-49-vuotiaat.
”Suomenruotsalaiset pelkäävät kielensä aseman heikentyvän” HS 6.7.2009
- Pari viikkoa sitten aloin puhua taksikuskille ruotsia. Hänen mielestään minulla ei ollut oikeutta puhua hänelle ruotsia. Ehkä mielipiteet ovat koko ajan olleet pinnan alla, mutta nyt on OK sanoa ne myös ääneen. Minna Lindberg, Sipoo.
”Rokotusta jonottamassa terveysasemalla – perkele!” HS 9.11.2009
- Ilmoittautumiseen johti kaksi jonoa, toinen pitkä ja toinen lyhyt. Lyhyen jonon päässä luki ’ruotsinkielistä palvelua’ – ruotsiksi. ’Onko tämä ruotsinkielisten jono?’ Uusi asiakas oli saapunut aulaan. Päät kääntyivät - ’Ei perkele ole’, joku ärähti miesparalle.
Miksi ”oikeus päättää omista asioistaan” ei koske kieliopintoja? HS 21.2.2009
- Rkp haluaa sallia nuuskaamisen, koska ihmisten pitää saada päättää omista asioistaan. ”Ei pakkoruotsia ja nuuskaa voi verrata. Ne ovat eri luokassa.” sanoo ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos.
”Jatkuvat takaiskut ruotsin kielen turvaamisessa piinaavat kielivähemmistöä ja Rkp:tä” HS 22.2.2009
- Stefan Wallin: Yhä harvemmalla on kosketus kaksikielisyyteen.
”Pakollisuus on syönyt ruotsin kielen maineen” HS 3.9.2010
- HS-raati suosii vapaaehtoisuutta ja nostaa muita kieliä ruotsin vaihtoehdoksi. HS-raadissa on 120 taiteen, tieteen ja median vaikuttajaa.
”Pär Stenbäck näki yhtäläisyyden juutalaisvainoilla ja suomenruotsalaisten kohtelulla” HS 14.9.2010
- Stefan Wallin ei olisi käyttänyt samoja ilmaisuja suomenruotsalaisten tilanteesta kuin ex-puheenjohtaja ja moninkertainen ministeri Stenbäck.
”Yhä vähemmän ruotsin ymmärtäjiä” HS 5.10.2010
- Rkp:n Wallin: Päättäjien sukupolvenvaihdos heikentää ruotsin asemaa Suomessa.
”Yhä harvempi kirjoittaa ruotsin” HS 15.12.2010
- Ylioppilastutkintolautakunnan ja opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan suomenkielisissä lukioissa kirjoitetaan ruotsia vuosi vuodelta vähemmän.
”Ruotsin kielen asema on arvioitava uudelleen” HS 22.8.2010
- Kaksikielisyyden ideologia on menettänyt historiallisen perustansa, kirjoittaa dosentti Aarne Mattila.
Entä miten Ahnevanmaalla?
”Suomen kieli Ahvenanmaalla on kuin ympäristömyrkkyä” Länsi-Savo 9.2.2005
- Puumalasta kotoisin oleva Anna-Liisa Lindeman on asunut Ahvenanmaalla 1980-luvulta lähtien. Siksi hänellä on perspektiiviä arvostella sikäläistä kielirasismia.
”Ahvenanmaa saa valtiolta eniten” HS 18.4.2010
- Ahvenanmaa saa asukasta kohti valtiolta 13.225 euroa, Suomessa luku on keskimäärin 6.997 euroa.
Veljeskansamme Ruotsin suhtautuminen Suomeen ja suomen kieleen?
”Ruotsi aikoi pudottaa ydinpommeja Suomeen” HS 17.7.2011
- Ruotsilla oli salainen lento-osasto Flygenhet 66. Se tiedusteli siviilikoneilla ja harjoitteli agenttien viemistä Itä-Suomeen sekä laskuvarjojoukkojen pudottamista.
”Valtiopäivät torjui suomeksi tehdyn kysymyksen” Ruotsin radion Sisuradio
- Vaikka suomi on yksi Ruotsin viidestä vähemmistökielestä, ruotsalaisministereille ei voi tehdä kysymyksiä suomeksi. Valtiopäivien puhemies Björn von Sydow vetosi valtiopäivien tapoihin sekä periaatteisiin.
”En puhu ruotsia, mutta te selvästi ymmärrätte suomea” HS 16.10.2008
- apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth tiukkasi ruotsinkielistä palvelua Vantaalla.
”Neljä ruotsinkielistä nuorta joutui putkaan kielikahakan jälkeen” HS 12.11.2008
- Ylikomisario Rune Svahn kiistää, että pidätys olisi johtunut ruotsin kielestä, vaan syynä oli häiristsevä käyttäytyminen ja niskoittelu.
”Suomenruotsalaiset tuntevat olonsa uhatuksi” HS 17.7.2010
- Yhä useammat suomenruotsalaiset suhtautuvat pessimistisesti ruotsin kielen asemaan yhteiskunnassa.
”Ehdokkailta vahvaa tukea ruotsin opintojen vapaaehtoisuudelle” HS 2011
- Kaikkien muiden eduskuntapuolueiden kuin Rkp:n ehdokkaista yli puolet muuttaisi ruotsin vapaaehtoiseksi.
”Yliopisto-opiskelijoiden asenteet ruotsiin muuttuneet kielteisemmiksi” HS 22.1.2011
- Kun vielä 2006-07 lähes 60 % uskoi tarvitsevansa ruotsia tuöelämässä, kolme vuotta myöhemmin osuus oli pudonnut 45 %:iin.
”Ruotsin kieli samalle viivalle kuin muut vähemmistökielet” HS 4.5.2010
- Pakkoruotsi ja virkamiesten ruotsin kielen taitovaatimukset tuntuvat suorastaan järjettömiltä.
”Opetushallituksen pääjohtaja ei huolestu lasten ruotsin taitojen rapautumisesta” HS 25.11.2009
- Timo Lankinen ei ottanut kantaa siihen, miten entisestään notkahtanutta pakkoruotsin osaamista voitaisiin kohentaa.
”Pakkoruotsi on aikansa elänyt ja joutaa mennä” HS 25.1.2010
- Kalevan päätoimittaja Markku Mantilan mielestä pakkoruotsin opiskelu on vihdoin voitava kyseenalaistaa.
”Enemmistö haluaisi heikentää ruotsinkielisten asemaa” Keski-Uusimaa 6.11.2006
- Ikäryhmistä kielteisimmin ruotsinkielisten asemaan suhtatuvat 35-49-vuotiaat.
”Suomenruotsalaiset pelkäävät kielensä aseman heikentyvän” HS 6.7.2009
- Pari viikkoa sitten aloin puhua taksikuskille ruotsia. Hänen mielestään minulla ei ollut oikeutta puhua hänelle ruotsia. Ehkä mielipiteet ovat koko ajan olleet pinnan alla, mutta nyt on OK sanoa ne myös ääneen. Minna Lindberg, Sipoo.
”Rokotusta jonottamassa terveysasemalla – perkele!” HS 9.11.2009
- Ilmoittautumiseen johti kaksi jonoa, toinen pitkä ja toinen lyhyt. Lyhyen jonon päässä luki ’ruotsinkielistä palvelua’ – ruotsiksi. ’Onko tämä ruotsinkielisten jono?’ Uusi asiakas oli saapunut aulaan. Päät kääntyivät - ’Ei perkele ole’, joku ärähti miesparalle.
Miksi ”oikeus päättää omista asioistaan” ei koske kieliopintoja? HS 21.2.2009
- Rkp haluaa sallia nuuskaamisen, koska ihmisten pitää saada päättää omista asioistaan. ”Ei pakkoruotsia ja nuuskaa voi verrata. Ne ovat eri luokassa.” sanoo ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos.
”Jatkuvat takaiskut ruotsin kielen turvaamisessa piinaavat kielivähemmistöä ja Rkp:tä” HS 22.2.2009
- Stefan Wallin: Yhä harvemmalla on kosketus kaksikielisyyteen.
”Pakollisuus on syönyt ruotsin kielen maineen” HS 3.9.2010
- HS-raati suosii vapaaehtoisuutta ja nostaa muita kieliä ruotsin vaihtoehdoksi. HS-raadissa on 120 taiteen, tieteen ja median vaikuttajaa.
”Pär Stenbäck näki yhtäläisyyden juutalaisvainoilla ja suomenruotsalaisten kohtelulla” HS 14.9.2010
- Stefan Wallin ei olisi käyttänyt samoja ilmaisuja suomenruotsalaisten tilanteesta kuin ex-puheenjohtaja ja moninkertainen ministeri Stenbäck.
”Yhä vähemmän ruotsin ymmärtäjiä” HS 5.10.2010
- Rkp:n Wallin: Päättäjien sukupolvenvaihdos heikentää ruotsin asemaa Suomessa.
”Yhä harvempi kirjoittaa ruotsin” HS 15.12.2010
- Ylioppilastutkintolautakunnan ja opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan suomenkielisissä lukioissa kirjoitetaan ruotsia vuosi vuodelta vähemmän.
”Ruotsin kielen asema on arvioitava uudelleen” HS 22.8.2010
- Kaksikielisyyden ideologia on menettänyt historiallisen perustansa, kirjoittaa dosentti Aarne Mattila.
Entä miten Ahnevanmaalla?
”Suomen kieli Ahvenanmaalla on kuin ympäristömyrkkyä” Länsi-Savo 9.2.2005
- Puumalasta kotoisin oleva Anna-Liisa Lindeman on asunut Ahvenanmaalla 1980-luvulta lähtien. Siksi hänellä on perspektiiviä arvostella sikäläistä kielirasismia.
”Ahvenanmaa saa valtiolta eniten” HS 18.4.2010
- Ahvenanmaa saa asukasta kohti valtiolta 13.225 euroa, Suomessa luku on keskimäärin 6.997 euroa.
Veljeskansamme Ruotsin suhtautuminen Suomeen ja suomen kieleen?
”Ruotsi aikoi pudottaa ydinpommeja Suomeen” HS 17.7.2011
- Ruotsilla oli salainen lento-osasto Flygenhet 66. Se tiedusteli siviilikoneilla ja harjoitteli agenttien viemistä Itä-Suomeen sekä laskuvarjojoukkojen pudottamista.
”Valtiopäivät torjui suomeksi tehdyn kysymyksen” Ruotsin radion Sisuradio
- Vaikka suomi on yksi Ruotsin viidestä vähemmistökielestä, ruotsalaisministereille ei voi tehdä kysymyksiä suomeksi. Valtiopäivien puhemies Björn von Sydow vetosi valtiopäivien tapoihin sekä periaatteisiin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tervehdys ja kiitos!
Toivottavasti sinulla on ylhäällä kaikki lehtien pääkirjoitukset, joissa selvästi asetutaan kielivapauden puolelle.
Muistaakseni Hesaria lukuunottamatta suomenkielinen lehdistö on julkaisuut kielivapautta puolustavan pääkirjoituksen. Hesarikin yhden melkein sellaisen! :)
Olisi hienoa nähdä tuo pääkirjoitus-kavalkadi yhdessä tekstissä.
Kiitos on jännä nähdä mielipiteitä menneisyydestä.! Sehän on jollaintavoin aikansa kuva, paitsi Suomessa , josssa media on harvojen käsissä ja siten muokattavissa. Mutta nositakin näkee miten mielipiteet muuttuu, kun kansa alkaa nähdä "valon" Kielipolitiikan järjettömyyden oikea sana muuuten tuo kielipolitiikka=Eihän järjettömyyttä voisi politiikka sanaa paremmin kuvata..!
Sitten kun tulee kielisuunnitelu, mitä kieliä tarvitsemme tulevaisuudessa, alkaa valo häämöttää kaukaisuudessa. Kielistragedian, ei tarvise olla tragediaa.
Presidentinvaalit 2006 Henrik Lax äänimäärä 48 703 1,6%.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaalit.html
No, olihan siellä toinenkin suomenruotsalainen ehdokas, Bjarne Kallis (ent. rkp:läinen). Se tietenkin hajotti ruotsinkielisen rintaman? ;-)
Ja mukana oli myös Matti Vanhanen, joka yritti urhollisesti FST5:n vaalitentissä puhua ruotsia - "Det är true, jag hoppar". :-)
Vaalikampanjan TV-ohjelmassa nousi yllättäen esiin New York Timesin artikkeli ruotsinkielisten etu- ja erioikeuksista Suomessa (johon minuakin haastateltiin) ja siinä suomenruotsalainen Kallis joutui rauhoittelemaan kiihtynyttä suomenruotsalaista Laxia
"Vaalikampanjan TV-ohjelmassa nousi yllättäen esiin New York Timesin artikkeli ruotsinkielisten etu- ja erioikeuksista Suomessa"
Olisihan ehkä noussutkin ellei tiedossa olisi ollut artikelin "tietolähteet".
"Tässä muutamia lehtiotsikoita vanhassa mediassa:"
Kun Soini sanoo "vanhat puolueet" hän tarkoittaa "oikeat puolueet", jotka osallistuvat politiikkaan ja kantavat vastuun.
Kun Tala sanoo "vanhat mediat" hän tarkoittaa niitä oikeita toimitettuja medioita joilla on erinäiset vaatimukset sille mitä voi ja mitä ei voi kirjoittaa.
Noita Talan sitaattejahan ei voi olla koska Tala on itse sanonut että kaksikielisyytemme on lehdissämme tabua. Vai eikö olekaan?
Pakkoruotsin ja yleensäkin kielikeskustelun läpimurto vanhaan mediaan (TV, radio, sanoma- ja aikakauslehdet) alkoi vuonna 2004 ja varsinainen räjähdys tapahtui pari vuotta sitten. Nyt taas on sordiino päällä, mutta pinnan alla muhii.
Netissä keskustelu jatkuu edelleen lukuisilla palstoilla ja se yhdessä ylioppilastutkinnon rakennemuutoksen kanssa murentaa ruotsin kielen ylivaltaa koulutuksessa. RKP piiskaa henkensä edestä kuollutta hevosta.
Pakkoruotsi, opetusministerimme Henna Virkkunen
http://www.youtube.com/watch?v=lo0oYS2QFmI
Virkkusen puupää ei ole edes ylioppilas.
---
Koska saamme tähän jatko-osan
Pakkoliitoksia, kuntaministeri Virkkunen
Virkkunen on lisensiaatti eli älä valehtele!
Koska et tunne kuitenkaan akateemisia oppiarvoja niin tässä
sellaisia...
ylioppilas (ylioppilastutkinto valittu yliopistoon/korkeakouluun)
kandidaatti/insinööri (120-160ov kanditutkielma/lopputyö)
maisteri/diplomi-insinööri/ekonomi (160-180ov di-työ/gradu)
lisensiaatti (230 ov lisensiaattityö)
tohtori (korkein oppiarvo 300ov väitös)
Tämän lisälsi on vielä arvonimiä ja/tai ammattinimikkeitä
dosentti
professori
emeritusprofessori
Nyt vain on niin hassusti, että ministeri Henna Virkkunen ei ole ylioppilas. Lisensiaatti hän kyllä on. Omaa ruotsintaitoaan hän ei pidä kovin hyvänä, mutta oli opetusministerinä sutena yrittämässä lisäpakkoruotsittaa suomalaisia.
http://www.youtube.com/watch?v=lo0oYS2QFmI
Ylioppilastutkinto ei ole akateeminen oppiarvo eikä se nykyisin ole välttämätön akateemisten oppiarvojen saavuttamiseksi. Maailma muuttuu.
Ja työ pakkoruotsin murskjaamiseksi jatkuu - samoin kuin pohjoismaisen mallin mukaisen virallisen yksikielisyyden saamiseksi Suomeen. Nuoriso on takeena, että molemmat toteutuvat.
Pakkoruotsi lähtee, se on varma. Kysymys on vain aikataulusta.
Suomen nuoriso haluaa eroon pakkoruotsista ja se ratkaisee pelin.
Tämä Rokotusta jonottamassa terveysasemalla – *******!” HS 9.11.2009 on aivan legenda! Itselläni on samoja kokemuksia jononohittaja suruista, tosin Kelan puhelinpalvelussa. Suomenkielisellä linjalla ei pääse edes jonoon, ruotsinkielisessä numerossa vastattiin heti.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rokotusta jonottamassa terveysasemalla – perkele/1135250599288
Suomenkielisten pitää tehdä hennavirkkuset eli mennä takaoven kautta yliopistoon ilman yo-tutkintoa!
Henna Virkkusen pitäisi jakaa ohjeita siitä, miten tämä tapahtuu!
Avoin yliopisto on ainakin yksi keino päästä yliopisto-opintoihin kiinni ilman yo-todistusta.
Virkamiespakkoruotsista taas saa vapautauksen, kun ei ole lukenut pakkoruotsia lukiossa.
Kannattaa siis jättää lukio väliin, kuten Henna Virkkunen teki - voi päästä vaikka ministeriksi niillä eväillä!