Aika ajoin kepulaiset ylistää sitä, että ihmiset haluavat muuttaa maaseudulle, mutta mikäs on tutkittu totuus asiasta? Toisaalta miksi ihmeessä kukaan haluasi böndelle?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Unelma rakentaa talo maaseudulle hiipuu kehyskunnissa/1135269438318
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Unelma rakentaa talo maaseudulle hiipuu kehyskunnissa/1135269438318
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minkähän vuoksi noin itsestään selvyyksiä edes tutkitaan? Myös kepulaisten määrä vähenee kovaa kyytiä.
Juttu oli tehty ihan vain pääkaupunkiseudun näkökulmasta ja siellä Uudenmaan elykeskus näyttää kaikkein voimakkaimmalta toimijalta, valituksineen.
Sekä kaupungeilla kuin maaseudulla on puolensa. Itse arvostan luovana ihmisenä fyysistä tilaa ympärilläni.
Oikein hienoa, että Hesari otti esille tämän äärimmäisen tärkeän asian. Pääongelma ei olekaan kuntien suuri määrä vaan asutuksen hajanaisuus. Kuten jutussa kerrotaan, se tarkoittaa esim. kalliita koululaiskuljetuksia ja teiden aurauksia, kun ihmisiä asuu siellä täällä kaukana kaikista palveluista. Ongelma ei edes ole niin suuri Uudellamaalla, missä asukastiheys on kohtalainen vaan paljon suurempi se on muualla, missä etäisyydet ovat monia peninkulmia pitemmät.
Jokainen saa asua missä haluaa ja fyysistä tilaa ympärillään voi arvostaa. Siinä ei ole mitään pahaa. Kysymys on vain siitä, kenen kuuluu maksaa se, että joku valitsee asuinpaikkansa pelkästään omien arvojen mukaan. Onko siis oikein, että muut kuntalaiset ja koko valtakunnan veronmaksajat joutuvat maksajiksi näille teiden aurauksille, koulukyydeille ja tietohallintoverkkojen rakentamisille yms. pitkien taipaleiden taakse muutamia ihmisiä varten?
KUKA ENÄÄ MAALLE HALUAA TULLA , KUN KIVINIEMI , PEKKARINEN JA NYT URPILAISEN PORUKKA NOSTAA POLTTOAINEIDEN HINNAT PILVIIN , VARASTAA YKSITYISTEN TIEHOITOKUNTIEN SORATEIDEN KUNNOSSAPITORAHAT , JA TEKEE RAKENNUSLUPIEN SAANNIN MAHDOTTOMAKSI.
HIIPPARI KATAINEN LYMYÄÄ PIILOSSA , JA GUSETINA LITKII VAAN 2 KKOS KALJAA. LÄSKIPÄIDEN POLITIIKKAA.
Jutun mukaan "poikkeavaan paikkaan" eli erilleen peltojen ääreen rakentaminen on pääkaupunkiseudun kehyskunnissa vähentynyt, mutta ei samojen kuntien taajamiin ja muille kaavoitetuille alueille rakentaminen. Ja maaseutuahan ne kaavoitetutkin alueet maalaiskunnissa ovat.
Arvelisin, että pääkaupunkiseudulla tontin saaminen haja-asutusalueilta on erittäin vaikeaa, kun se on vaikeaa muuallakin maassa. Toki muuttotilastoihin vaikuttavat myös nuo Nurmijärven kunnanjohtajan esiin nostamat seikat.
Tähänkin asti valtaosa maalle muuttaneista on rakentanut talonsa kaavoitetuille alueille, joissa tonttien koot ovat yleensä 1500-1600 neliötä, mutta 2000 neliön tonttejakin maalaiskuntien kaava-alueilta on saatavissa. Sellaisilla pihoilla ei silmä tökkää naapurin seinään kuten kaupunkien vajaan tuhannen neliön tonteilla. Ja haluttaessa tila sallii näköesteeksi monta puuta ja pensasta, eivätkä rakennusmääräykset rajoita, mitä kukin pihalleen istuttaa.