Vanhan rakennuspaikan poistaminen rantaosayleiskaavassa

Eri asia. Ennen kaavaa ollut ikäänkuin "varauksia" rakennuksille. Kun kaavoitettu, sitten asiat uusiksi. Uusi on aina määräävä, periaatteessa.

Ap. Koita nyt ihmeessä ostaa naapureilta sen verran rantaa kuin puuttuu. Rantaa ei valmisteta enää. Aina voi hakea poikkeuslupaa, vedoten vanhaan merkintään sekin voi olla mahdollista. Tiedän tapauksen, että ei mennyt läpi kun yksi naapuri vastusti rakentamista, vaikka paikalla ollut ennen rakennus, riippuu vähän kaikesta.

Soita kuntaan.

yih iyuh piu hpiu hp kirjoitti:

Eri asia. Ennen kaavaa ollut ikäänkuin "varauksia" rakennuksille. Kun kaavoitettu, sitten asiat uusiksi. Uusi on aina määräävä, periaatteessa.

Ap. Koita nyt ihmeessä ostaa naapureilta sen verran rantaa kuin puuttuu. Rantaa ei valmisteta enää. Aina voi hakea poikkeuslupaa, vedoten vanhaan merkintään sekin voi olla mahdollista. Tiedän tapauksen, että ei mennyt läpi kun yksi naapuri vastusti rakentamista, vaikka paikalla ollut ennen rakennus, riippuu vähän kaikesta.

Soita kuntaan.

Lue lisää

Ranta-alueilla tilannetta tarkastellaan vuoden 1969 tilarajojen mukaan, ja jos silloin tilalla oli riittävästi rakennuskelpoista rantaviivaa, noin 200 metriä taitaa olla yleisesti käytetty vaatimus rakennuspaikkaa kohti, rakennuspaikka pitäisi olla selviö uusissa kaavoissa. Vuoden 1969 tilarajojen ulkopuolelta rakennusoikeuden siirtäminen saattaa onnistua tai sitten yleensä ei, päätösvalta on kunnalla ja ELY-keskukset hyväksyy päätökset. Maanomistajia epätasa-arvoisesti kohtelevat poikkuslupa tai kaavoituspäätökset yleensä kaatuvat hallino-oikeudessa valitukseen. Mutta jos vuoden 1969 kantatilalla ei ollut noin 200 metriä rantaviivaa, tilanne saattaa olla hankala.

kaavamuutosta kirjoitti:

Ranta-alueilla tilannetta tarkastellaan vuoden 1969 tilarajojen mukaan, ja jos silloin tilalla oli riittävästi rakennuskelpoista rantaviivaa, noin 200 metriä taitaa olla yleisesti käytetty vaatimus rakennuspaikkaa kohti, rakennuspaikka pitäisi olla selviö uusissa kaavoissa. Vuoden 1969 tilarajojen ulkopuolelta rakennusoikeuden siirtäminen saattaa onnistua tai sitten yleensä ei, päätösvalta on kunnalla ja ELY-keskukset hyväksyy päätökset. Maanomistajia epätasa-arvoisesti kohtelevat poikkuslupa tai kaavoituspäätökset yleensä kaatuvat hallino-oikeudessa valitukseen. Mutta jos vuoden 1969 kantatilalla ei ollut noin 200 metriä rantaviivaa, tilanne saattaa olla hankala.

Lue lisää

Nuo rantaviivan pituuden vaatimukset poikkeavat rantaosayleiskaava kohtaisesti. Joissain on vähimmäisvaatimus 40 metriä rakennuspaikkaa kohti joissain enemmän. Tuo 200 metriä on melko paljon ja ainakin uudet mökit rakentuvat kauas toisistaan.

kaavamaista sortoa kirjoitti:

Nuo rantaviivan pituuden vaatimukset poikkeavat rantaosayleiskaava kohtaisesti. Joissain on vähimmäisvaatimus 40 metriä rakennuspaikkaa kohti joissain enemmän. Tuo 200 metriä on melko paljon ja ainakin uudet mökit rakentuvat kauas toisistaan.

Lue lisää

Kaavaan merkitään rakennuspaikan rantaviivaksi keskimäärin 40 - 60 metriä, ja vielä niin että 5 - 7 rakennuspaikkaa kiinni toisiinsa, tätä edellyttää lainsäädäntö. Näin saadaan pitkiä tyhjiä ranta-alueita jokamiehenoikeudella käytettäväksi "rivitalo"-tonttiketjujen väliin ja kaavassa metsätalousaluetta ilman mahdollisuutta rakentaa. Yksittäisiä rakennuspaikkoja ilman naapureita ei juurikaan kaavoituksella tehdä. Tyypillisesti 200 metriä rakennuskelpoista rantaviivaa kohti annetaan siis kantatilalle yksi rakennuspaikka, mutta rakennuspaikkoja ei siis sijoiteta 200 metrin välein vaan yleensä kiinni toisiinsa rantaviivan muoto huomioon ottaen tiettyjen kriteerien mukaan ettei esim. kapeaan salmeen sijoiteta ihan vastakkain.

kaavamuutosta kirjoitti:

Kaavaan merkitään rakennuspaikan rantaviivaksi keskimäärin 40 - 60 metriä, ja vielä niin että 5 - 7 rakennuspaikkaa kiinni toisiinsa, tätä edellyttää lainsäädäntö. Näin saadaan pitkiä tyhjiä ranta-alueita jokamiehenoikeudella käytettäväksi "rivitalo"-tonttiketjujen väliin ja kaavassa metsätalousaluetta ilman mahdollisuutta rakentaa. Yksittäisiä rakennuspaikkoja ilman naapureita ei juurikaan kaavoituksella tehdä. Tyypillisesti 200 metriä rakennuskelpoista rantaviivaa kohti annetaan siis kantatilalle yksi rakennuspaikka, mutta rakennuspaikkoja ei siis sijoiteta 200 metrin välein vaan yleensä kiinni toisiinsa rantaviivan muoto huomioon ottaen tiettyjen kriteerien mukaan ettei esim. kapeaan salmeen sijoiteta ihan vastakkain.

Lue lisää

Aloittajalla kait tilanne, jossa "rivitalo" -tonttiketju ollut jo olemassa ennen kaavan voimaantuloa vanhoina rakennuspaikkoina, mutta uusien sääntöjen mukaan joiltakin rivissä olevilta kiinteistöiltä poistettu oikeudet, joita niillä ollut ennen kaavaa, koska kiinteistöllä nyt liian vähän rantaviivaa. Ei kovin oikeudenmukainen menetelmä, vaikka poikkeuslupamenettely on myöhemmin ehkä mahdollinen. Tosin rantaosayleiskaavassa nämä vanhat kiinteistöt, jotka eivät saa kaavassa rakennuspaikkaa merkitään maa- ja metsätalousmaaksi, jolloin niillä on myös kaavassa rantavyöhyke johon ei saa rakentaa edes poikkeusluvilla. Tämä vyöhyke on yleensä 150-200 metriä rannasta eli tekee yleensä koko kiinteistön rakennuskelvottomaksi. Ja näihin ei voi saada edes kaavamuutosta, vai onko joku koettanut hakea ja millä menestyksellä?

kaavamielivaltaa kirjoitti:

Aloittajalla kait tilanne, jossa "rivitalo" -tonttiketju ollut jo olemassa ennen kaavan voimaantuloa vanhoina rakennuspaikkoina, mutta uusien sääntöjen mukaan joiltakin rivissä olevilta kiinteistöiltä poistettu oikeudet, joita niillä ollut ennen kaavaa, koska kiinteistöllä nyt liian vähän rantaviivaa. Ei kovin oikeudenmukainen menetelmä, vaikka poikkeuslupamenettely on myöhemmin ehkä mahdollinen. Tosin rantaosayleiskaavassa nämä vanhat kiinteistöt, jotka eivät saa kaavassa rakennuspaikkaa merkitään maa- ja metsätalousmaaksi, jolloin niillä on myös kaavassa rantavyöhyke johon ei saa rakentaa edes poikkeusluvilla. Tämä vyöhyke on yleensä 150-200 metriä rannasta eli tekee yleensä koko kiinteistön rakennuskelvottomaksi. Ja näihin ei voi saada edes kaavamuutosta, vai onko joku koettanut hakea ja millä menestyksellä?

Lue lisää

Vanhat rakennuspaikat on yleensä säilytetty uudessakin kaavassa vaikkeivat täytäkään enää uusia rannanpituus tai tontin minimipinta-ala määräyksiä. Monen kunnan rakennusjärjestyksessä sanotaan että raja-arvot koskevat uusia rakennuspaikkoja. Jos kaavoituksessa on unohtunut jokin vanha rakennuspaikka, kaavaa on muutettu kunnan kustannuksella ja rakennuspaikat lisätty kaavaan. Aloittajan tapauksessa on jotakin outoa, kannattaa selvittää huolellisesti puolueettoman asiantuntijan avulla.

kaavamuutosta kirjoitti:

Vanhat rakennuspaikat on yleensä säilytetty uudessakin kaavassa vaikkeivat täytäkään enää uusia rannanpituus tai tontin minimipinta-ala määräyksiä. Monen kunnan rakennusjärjestyksessä sanotaan että raja-arvot koskevat uusia rakennuspaikkoja. Jos kaavoituksessa on unohtunut jokin vanha rakennuspaikka, kaavaa on muutettu kunnan kustannuksella ja rakennuspaikat lisätty kaavaan. Aloittajan tapauksessa on jotakin outoa, kannattaa selvittää huolellisesti puolueettoman asiantuntijan avulla.

Lue lisää

On sellaisia rantaosayleiskaavoja, joissa on määritelty päivämäärä pp.kk.vvvv jota ennen muodostuneille kiinteistöille on lievemmät pinta-ala ja rannnan pituus vaatimukset kuin kyseisen pvm jälkeen muodostuneet eli kaavassa uudet rakennuspaikat. Jos kiinteistö ei täytä kokonaan edes näitä helpompia kriteerejä niin siihen ei muodostu rakennuspaikkaa ja se merkitään metsämaaksi. Eri kaavojen perusteluissa ja vaikutusselvityksissä on jopa saman kunnan sisällä eroja vanhojen rakennuspaikkojen suhteen, jossain sanotaan että vanhat rakennuspaikat säilytetään uudessa kaavassa jossain tuo on jätetty pois ja silloin todella se mitotus on niin kuin se luetaan. Näyttää tuossa olevan mainittu yhdessä kommentissa Raahen alue, missä on toimittu juuri näin. Se ketä tämä hyödyttää jää minulle epäselväksi.

Aikanaan Maanmittauslaitos hoiti niitä tehtäviä haja-asutusalueilla mitä nyt kunnat hallinnoivat. Kiinteistöjen halkomis- ja lohkomistoimitusten pöytäkirjoissa mainitaan jossakin pykälässä, että kyseinen kiinteistö täyttää sen aikaisen rakennuspaikan vaatimukset, joten se merkitään maanmittaustoimituksen jälkeen rakennuspaikaksi. Ei tällaisia vanhoja rakennuspaikkoja voida uudessa kaavassa poistaa vaan rakennuspaikka määräytyy niiden aikanaan voimassa olleiden lakien, asetusten ja säädösten mukaisesti, jolloin se merkitään myös uudessa kaavassa rakennuspaikaksi rakennusoikeuksineen.

yih iyuh piu hpiu hp kirjoitti:

Eri asia. Ennen kaavaa ollut ikäänkuin "varauksia" rakennuksille. Kun kaavoitettu, sitten asiat uusiksi. Uusi on aina määräävä, periaatteessa.

Ap. Koita nyt ihmeessä ostaa naapureilta sen verran rantaa kuin puuttuu. Rantaa ei valmisteta enää. Aina voi hakea poikkeuslupaa, vedoten vanhaan merkintään sekin voi olla mahdollista. Tiedän tapauksen, että ei mennyt läpi kun yksi naapuri vastusti rakentamista, vaikka paikalla ollut ennen rakennus, riippuu vähän kaikesta.

Soita kuntaan.

Lue lisää

Jos tilalle on rakennettu asuinpäärakennus vaikka 1930-luvulla, niin tilalle on muodostunut tällöin rakennuspaikka. Tuo rakennuspaikka on merkittävä myöhemmin esim. osayleiskaavassa rakennuspaikkamerkinnällä, joka sillä on ollut rakennuksen valmistuttua.

Jeps. Ainakin Raahessa on useilta kesämökeiltä evätty rakennusoikeus uudehkon kaavan takia. Jotkut virkamiesten kaverit ovat saaneet poikkeuslupia mutta normikansa ei. Näillä tonteilla on jo olemassa rakennukset mutta uusia niitä ei saa, ei vaikka naapurit puoltaa hankkeita. Täysin mielivaltaista touhua. Vetoamien yhdenmukaisuuteen ei ole auttanut.

virkamiehet rules kirjoitti:

Jeps. Ainakin Raahessa on useilta kesämökeiltä evätty rakennusoikeus uudehkon kaavan takia. Jotkut virkamiesten kaverit ovat saaneet poikkeuslupia mutta normikansa ei. Näillä tonteilla on jo olemassa rakennukset mutta uusia niitä ei saa, ei vaikka naapurit puoltaa hankkeita. Täysin mielivaltaista touhua. Vetoamien yhdenmukaisuuteen ei ole auttanut.

Lue lisää

"Näillä tonteilla on jo olemassa rakennukset mutta uusia niitä ei saa"

Tarkoitatko tällä, että näille vanhoille kesämökkikiinteistöille ei saa uuden kaavan mukaan rakentaa uusia rakennuksia vai
että niitä kiinteistöllä jo olevia vanhoja rakennuksia ei saa uusia eli korjata, remontoida, kunnostaa jne.?

"Ei saa korvata uusilla samankaankokoisilla ILMAN TASONNOSTOA vaikka vanha rakennus on ollut siinä kymmeniä vuosia. Ellen väärin muista jopa korjaukset on kielletty. "

Siis mikä nyt on oikeastaan tilanne? Siis jos rakennusten tasoa nostetaan, saa siis rakentaa? Eikö tuossa siis ole vain kyse velvoitteesta rakentaa uusi nykymääräysten mukaan eikä mistään sen kummallisemmasta?

1+1 kirjoitti:

"Ei saa korvata uusilla samankaankokoisilla ILMAN TASONNOSTOA vaikka vanha rakennus on ollut siinä kymmeniä vuosia. Ellen väärin muista jopa korjaukset on kielletty. "

Siis mikä nyt on oikeastaan tilanne? Siis jos rakennusten tasoa nostetaan, saa siis rakentaa? Eikö tuossa siis ole vain kyse velvoitteesta rakentaa uusi nykymääräysten mukaan eikä mistään sen kummallisemmasta?

Lue lisää

Sori, ilmaisin huonosti. Tilanne on se, että ko. tonteille ei saa rakentaa uutta samantasoista ja -kokoista rakennusta. Eli periaatteessa nykyiset rakennukset pitää jättää ennalleen eikä niitä voi korvata uusilla samanlaisillakaan. Ovat kuitenkin suurin osa 40-50 vuotta vanhoja.