Luonnolla on selvä itseisarvo, joka ei ole millään lailla riippuvainen sen hyödystä ihmiselle. Kolmannen Mooseksen kirjan luku 25 ymmärtää luonnon ihmisen Jumalaa ylistävänä kumppanina, jolla on myös oikeus lepoon (3.Moos.25).
Vanhan Testamentin luomiskertomuksessa on myyttisessä muodossa ilmaistu näkemys maailmankaikkeuden synnystä ja ihmisen paikasta sen kokonaisuudessa. Luominen ei ole vain jotakin kerran tapahtunutta, vaan se on samalla myös Jumalan jatkuva teko, prosessi, jossa Jumala on läsnä uudistaen luomakuntaansa sekä kukistaen siinä vaikuttavia tuhovoimia. Ilman Jumalan jatkuvaa läsnäoloa ja huolenpitoa kaikki olevainen raukeaisi tyhjiin.
Kun tiede selvittää maailmankaikkeuden syntyä ja evoluutioprosessia, voi siinä nähdä uskon pohjalta Jumalan jatkuvan ja tarkoituksenmukaisen luomistyön, joka on usein hämmästyttävämpi kuin osaamme kuvitella. Teologian ja luonnontieteitten välillä on nähty jännitteitä. Ajatus jatkuvasta evoluutiosta ei kuitenkaan ole ristiriidassa kristillisen luomisuskon kanssa.
Luonnon ymmärtäminen ihmisen toiminnan raaka-aineena on kristillisen luomisuskon vastaista.
Luonto, kuten elämäkin, on Jumalan laina ihmiselle. Jumalan luoma ja ylläpitämä luonto on pyhä: sillä on itseisarvo, jota on kunnioitettava. (Lähteet: Ekologinen elämäntapa. Kirkon yhteiskunnallisen työn keskus. Kirjapaja, Helsinki, 1991. Lahden ev.lut. seurakuntien ympäristöraportti. 1990)
Vanhan Testamentin luomiskertomuksessa on myyttisessä muodossa ilmaistu näkemys maailmankaikkeuden synnystä ja ihmisen paikasta sen kokonaisuudessa. Luominen ei ole vain jotakin kerran tapahtunutta, vaan se on samalla myös Jumalan jatkuva teko, prosessi, jossa Jumala on läsnä uudistaen luomakuntaansa sekä kukistaen siinä vaikuttavia tuhovoimia. Ilman Jumalan jatkuvaa läsnäoloa ja huolenpitoa kaikki olevainen raukeaisi tyhjiin.
Kun tiede selvittää maailmankaikkeuden syntyä ja evoluutioprosessia, voi siinä nähdä uskon pohjalta Jumalan jatkuvan ja tarkoituksenmukaisen luomistyön, joka on usein hämmästyttävämpi kuin osaamme kuvitella. Teologian ja luonnontieteitten välillä on nähty jännitteitä. Ajatus jatkuvasta evoluutiosta ei kuitenkaan ole ristiriidassa kristillisen luomisuskon kanssa.
Luonnon ymmärtäminen ihmisen toiminnan raaka-aineena on kristillisen luomisuskon vastaista.
Luonto, kuten elämäkin, on Jumalan laina ihmiselle. Jumalan luoma ja ylläpitämä luonto on pyhä: sillä on itseisarvo, jota on kunnioitettava. (Lähteet: Ekologinen elämäntapa. Kirkon yhteiskunnallisen työn keskus. Kirjapaja, Helsinki, 1991. Lahden ev.lut. seurakuntien ympäristöraportti. 1990)
Vastaukset 7
Vanhimmat
"..Jumalan luoma ja ylläpitämä luonto on pyhä:
sillä on itseisarvo, jota on kunnioitettava."
Hölö pölöä, ainoastaan Jumala on pyhä, ja
ainoastaan Jumalalla on "itseisarvo, jota on
kunnioitettava".
Samaa lööperiä kuin "älä leiki ruoalla, ruokaa
pitää kunnioittaa", kunnioittakaa Jumalaa älkääkä
Jumalan luomia asioita.
"..kunnioittakaa Jumalaa älkääkä
Jumalan luomia asioita. "
No mutta tämähän vasta on hieno asenne elämään.
Joopa, siitä se erkaantuminen alkaa. Kumpi
olikaan ensin ahneus vai kunnioitus. Ja
minkäslaisen merkityksen se kunnioitus sitten
saakaan, kun asioita tällä tavoin lähestytään?
Ettei vaan jäisi pelkäksi pokkuroimiseksi??
siitä vain pallo sileäksi, eihän se meitä
kosketa kun kuollaan pois kuitenkin.
hetimullekaikkitänne!
Taidankin tästä ruveta tosiuskovaiseksi.
Ahne!! Tahdon syödä kaikki mustat makkarat Bill
Clintonin nenän edestä! Sie oot plösö...
Uskonnon etupäähän mätkii koko ajan uusia viestejä, mutta takapään eteneminen on pysähtynyt yli tapahtumahorisontin.
Joko välistä poistuu / poistellaan viestejä
tai välisivuille sulloutuu enemmän
Tai poistumishorisontti on jossakin siellä välissä ja ja nämä hännät ovat jäätyneet kiinni tapahtumahorisonttiin.
eivät tule ilmi sivuilla, että on kirjoiteltu.