Pidän suomenruotsalaisista ja haluan puhua heidän kanssaan ruotsia. Niinpä mielestäni on hienoa, että ruotsi on pakollnen kaikille. Olen pilalle hemmoteltu lapsi, joka ei osaa ajatella kuin itseään ja älyllinen ajatteluni on hyvin vajaa, mutta pakkoruotsi on niin ihanaa. Mielestäni kouluissa tulisi olla myös pakkobaletti ja pakkolesboilu, koska pidän myös baletista ja lesboseksistä. SItä paitsi meidän tehtävämme on ajatella suomenruotsalaisten parasta. Ei minua kiinnosta, jos Afrikassa kuollaan nälkään, suomenruotsalaisten hemmottelu on paljon pyhempää ja tekee minusta hienon ja sivistyneen ihmisen.
Puhukaa te mitä osaatte, minä puhun mitä haluan. Tosin en osaa kuin tönkköenglantia ja ruotsia, mutta ruotsi tekee minusta sivistyneen, koska ruotsia puhutaan Ruotsissa ja ruotsalaiset ovat parempia kuin suomalaiset. Okei, minulla on alemmuuskompleksi ruotsalaisia kohtaan, mutta mitä siitä.
Puhukaa te mitä osaatte, minä puhun mitä haluan. Tosin en osaa kuin tönkköenglantia ja ruotsia, mutta ruotsi tekee minusta sivistyneen, koska ruotsia puhutaan Ruotsissa ja ruotsalaiset ovat parempia kuin suomalaiset. Okei, minulla on alemmuuskompleksi ruotsalaisia kohtaan, mutta mitä siitä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jotenkin tuolla lailla suomenkielisen svekon ajatuskulku menee.
Säälittävintä on se, että he eivät itse tajua mentaalinsa tilaa.
Sehän on tyypillistä mentaalihäiriöisssä.
Suomenkielisen svekon? Oho!
Olen suomenkielinen, ja asun alueella jolla puhutaan kumpaakin kotimaista. Tunnen paljon ruotsinkielisiä, työni kautta ja muutenkin.
Olen melko vakuuttunut siitä, että suurin osa ruotsinkielisistä ei oikeasti pidä ruotsinkielen pakko-opetusta jossakin Jyväskylässä mitenkään välttämättömänä. Heille on tärkeätä se, että omalla kotipaikkakunnalla pystyy asioimaan omalla kielellään, eli se, että ruotsinkielen taito vaaditaan esimerkiksi kunnan virkamiehiltä. Se on kohtuullinen vaatimus – useimmat ruotsinkieliset ovat nimittäin ihan kohtuullista sakkia – eikä siinä mitään.
Kaksikielisissä kaupungeissa tulee totta kai opettaa koulussa molempia paikallisia kieliä, ja yhtä totta kai pakollisena – koska siellä kielet eivät ole ”kotimaisia” , vaan oikeasti kotipaikkakunnan kieliä. Yksikielisesti suomenkielisillä alueilla vaatimus on sen sijaan kohtuuton.
Kielenopetuksessa voisi hyvin riittää se, että kunnat (sekä suomenkielisillä alueilla että yksikielisillä ruotsalaispaikkakunnilla) velvoitettaisiin järjestämään toisen kotimaisen kielen opetus sitä haluaville. Todennäköisesti halukkaita kumminkin riittäisi ihan tarpeeksi, useimmissa – tai ainakin suurimmissa - kunnissa.
RKP vetää ilmeisesti puolueena kovempaa linjaa kuin omat äänestäjänsä, mikä on oikeasti surullista. Se vain provosoi erilaisia äärifennoja (joista minulla ei olekaan sen enempää hyvää sanottavana kuin äärisvekoistakaan).
"Heille on tärkeätä se, että omalla kotipaikkakunnalla pystyy asioimaan omalla kielellään, eli se, että ruotsinkielen taito vaaditaan esimerkiksi kunnan virkamiehiltä. Se on kohtuullinen vaatimus – useimmat ruotsinkieliset ovat nimittäin ihan kohtuullista sakkia – eikä siinä mitään."
Vaatimus ei ole kohtuullinen, jos se koskee kaikkia virkamiehiä, vaan vaatimuksen pitää olla suhteessa väestömäärään, eli jos suruja on vaikka 10 %, virkamiehistä ruotsin taidon vaatimuskin koskee 10 :a.
"Kaksikielisissä kaupungeissa tulee totta kai opettaa koulussa molempia paikallisia kieliä, ja yhtä totta kai pakollisena – koska siellä kielet eivät ole ”kotimaisia” , vaan oikeasti kotipaikkakunnan kieliä. Yksikielisesti suomenkielisillä alueilla vaatimus on sen sijaan kohtuuton."
Mitä järkeä siinä on, että molemmat osaa toistensa kieltä? Puhumme vain yhdellä kielellä yhdellä kertaa eli joko ruotsia tai suomea. Kompromissina ruotsi voisi ehkä olla pakollinen niissä kunnissa, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistö. Näitä kuntia on noin 20. Tässä on kuitenkin omat ongelmansa, esim. tasa-arvo kuntien kesken.
"RKP vetää ilmeisesti puolueena kovempaa linjaa kuin omat äänestäjänsä, mikä on oikeasti surullista. Se vain provosoi erilaisia äärifennoja (joista minulla ei olekaan sen enempää hyvää sanottavana kuin äärisvekoistakaan)."
Tämä ei estä suomenruotsalaisia irtisanoutumasta RKP:n kielipolitiikasta, mitä surut eivät ole kuitenkaan tehneet, vaan he hiljaisesti hyväksyvät RKP:n agressiivisen pakkoruotsin ajamisen. Tarvitaan enemmän suomenruotsalaisia, jotka julkisesti ilmoittavat, ettei pakkoruotsi ole perustelutua, ennen kuin surut ovat pelastaneet oman nahkansa. Pakkoruotsin ajaminen on turvallisuusuhka suomenruotsalaisille itselleen.