Auringon tiheys: Rooaurinko = 1409 kg/m^3
Veden tiheys: Roovesi = 1000 kg/m^3
???
Onko näin?
Jos emme tiedä mitään Bohrin atomimallista ja emissioista?
Vedyn NTP-tiheys on 0,089 kg/m^3, joten ei luulisi olevan auringon vetyäkään, ellei sitten vain niin helekutinmoisessa paineessa? Ja onko auringolla jotain järjettömän raskasta alkuainetta esim. kuun verran ytimessään? Sekö tuosta keskim. tiheydestä NOIN SUUREN tekee? En sittenkään usko, että vety itsessään voisi olla 15 831 kertaa tiheämpää kuin maan päällä NTP:ssä 0,089 kg/m^3 ?
Mutta: Jos aurinko on vettä, niin vain HIUKAN tiheämpää KELTAISTA VETTÄ!!!
Veden tiheys: Roovesi = 1000 kg/m^3
???
Onko näin?
Jos emme tiedä mitään Bohrin atomimallista ja emissioista?
Vedyn NTP-tiheys on 0,089 kg/m^3, joten ei luulisi olevan auringon vetyäkään, ellei sitten vain niin helekutinmoisessa paineessa? Ja onko auringolla jotain järjettömän raskasta alkuainetta esim. kuun verran ytimessään? Sekö tuosta keskim. tiheydestä NOIN SUUREN tekee? En sittenkään usko, että vety itsessään voisi olla 15 831 kertaa tiheämpää kuin maan päällä NTP:ssä 0,089 kg/m^3 ?
Mutta: Jos aurinko on vettä, niin vain HIUKAN tiheämpää KELTAISTA VETTÄ!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voisit hullusinaatioissasi ottaa edes kaasun painelait huomioon.
Elikö
p*V = n * Rm * T
Uskallatko laskea auringon säteellä R = 6,96*10^8 m:llä ja ainemäärällään jottain?
T siis lämpötila(4. aikapotenssia, Rm on 1. pelkkä kerroin) ja n on massaa ainemäärään moolimassaan suhteutettuna? p on painetta 5.-:ssaä ja V-tilavuttaa 9:ssä eli kyseessä tavallaan tavallinen t^14 energiayhtälö?
Mutta eihän SILLÄ väliä, miksi aineeksi sitä kutsutaan, jos paine tekee ytimen tuntumaan ihan saman määriän protoneita kuin esim. vedellä?
Eikö se silloin ole vettä? On, ainakin minun mielestäni!
Eli keltaista vettä, JA auringon ytimessä vesivoimala ja suuri lamppu/lamppuja!
Energia tulee siitä, että auringon painopiste vaihtelee, paikkansa galaksissa ja aurinkokunnassa mukaan, ja kone on vain niin hieno, että se voi ottaa veden putoamisen huomioon monesta suunnasta - kun painopiste vaihtelee?
Ja keskellä ihan normaali Thomas Alva Edisonin ISO HEHKULAMPPU /-JA!
Näin siis taas Aukinolta kivoja satuja, mutta todennäköisempää näin päin, kuin että tyhmä materia itsestään osaisi - ilman konetta - mitään valoa tehdä!
p*V = p*4/3*pi*(6,96*10^8 m)^3
n = m/M = 2*10^30 kg/ (1,008g/ mol) = 1,98*10^33 mol
Rm = 8,31451 J/(mol*K)
p = 15831 * 100 000 Pa = 1,5831*10^9 Pa ?
Mikä on keskimääräinen lämpötila?
T = 1,5831*10^9*(4/3*pi*(6,96*10*10^8)^3)/(1.98*10^33*8,31451)
T = 135,8 K = --137,34 Celsiusta...
Tai jos tiheyteen vaikuttaakin, paineen sijasta lämpötila?
15831 * Vedyn tiheys = 1409 kg/m^3
T = 15831*293 K = 4 638 483 K
p = (10^33*8,31451* 4 638 483)/(4/3*pi*(6,96*10*10^8)^3)
p = 2,73*10^13 Pa = 273 084 029- kertainen paine maan ilman paineeseen...
Entäs jos aurinko onkin siis -137,34-Celsiuksessa läpikotaisin ja ainoastaan 15831-kertaisella paineella? Painepuollakin on tavallaan tiheyttä mukana?
En ole ihan varma, kummassa tiheyden kasvun pitää näkyä: pV -puolella vaiko N*Rm*T-puolella?
JOS lisääntynyt tiheys vaikuttaa tuolla n*Rm*T-puolella saadaan ihan niitä klassisia arvoja...
Veden "tiheys/tai paino" on riippuvaanen taivaankappaleen koosta! Vesi kuutio painaa avaruudessa jokseenkin Okg mutta auringossa se painaa tavattoman paljon enemmän kuin maapallolla.
Sori, tuossa oli jo otettu huomioon se kasvanut tiheys, ei siis ehkä tarvitse kertoa enää 15831:llä tai jakaa... (Koska tilavuus ja ainemäärä oli tiedossa)
Oletetaan 10000 Kelviniä keskilämpötilaksi?
p = (10^33*8,31415*10000/(4/3*pi*6,96*10^8)^3)
p = 5,887356462 * 10 ^10
Eli noin 589 tuhatta kertaa suurempi paine?