Nämä viimeiset sotaveteraanit ovat enimmäkseen niitä, jotka ehtivät loppusodan vaiheessa vain piipahtaa intamalla. He ovat monet hyvistä viroista eläköityneitä herrasmiehiä, jotka varmaan voivat pitää terveydestään huolta ominkin varoin. He kuitenkin ovat aika suuriäänisesti vaatimassa lisää. Minua harmittaa se, että isäni -03 syntynyt, oli rintamalla talvisodan, jatkosodan ja lisäksi saksalaisten häätämisessä, sai sodista ennenaikaiseen kuolemaan johtavan taudin eikä saanut ennen kuolemaansa minkäänlaisia sotaveteraanihoitoja, vaikka eli vielä sodan loppumisen jälkeen 27 vuotta. Näitä nuoria veteraaneja enemmän saattoi sodasta kärsiä ne 30 -luvulla syntyneet lapset, jotka joutuivat naisten ohella osallistumaan raskaisiin metsä- ja maataloustöihin. Raskaan työn ja heikon ravinnon vuoksi monet pilasivat jo lapsena selkänsä ja ovat sen takia kärsineet selkäkivuista aikusenakin. Näille silloisille työmieslapsille, jotka ovat nyt kahdeksankymmenen kahta puolta, ei maan puolustamisesta ole kuitenkaan tullut mitään hyvitystä. Naisten osalta asia on joltain osin huomioitu, mutta lapsityöläiset on unohdettu. Vanhoja eläkkeettömiä veteraanejakin vielä on, heistä on pidettäåvä hyvää huolta.
0Äänestä
Ei kaikki...
Veteraanijoukkoon kuuluu ihmisiä aivan laidasta laitaan. On rikkaita ja köyhiä, vähemmän vammautuneita ja vaikeavammaisia. Veteraaneilla on asiat kohtalaisen hyvin, kuntoutuskin pelaa hyvin. Eniten minua surettavat siviilivangit, vanhuksia, naisia ja lapsia oli sotavankeudessa talvisodan aikana. Monet menehtyivät sinne, useimmat palasivat kotimaahan, mutta vammautuneina. Kyllä vammautuneille on järjestetty sotilasvammalain mukaiset etuudet, mutta ei aivan samassa mitassa, kuin veteraaneille. Monia heistä on myös halveksittu "rajaryssinä" koko heidän elämänsä ajan ja he ovat joutuneet peittelemään sotavankeuttaan.
Kaipa me kuitenkin pystymme hoitamaan heidät kaikki riittävän asiallisesti. Kyllä meillä on siihen varaa, vaikka lama kolkuttelee ovelle. Kuntoutus ja hoito on palvelujen tarjoamista, joiden aiheuttamat kustannukset palautuvat valtaosin valtion ja kuntien kirstuihin veroina.
0Äänestä
Miksi...???
Veteraaneille on osoitettu aivan omat määrärahat valtion budjetissa.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
MINKÄ MAAN VETERAANEILLE?? SOMALIANKO???
Ei vaan koko Afrikan mantereen.
Nämä viimeiset sotaveteraanit ovat enimmäkseen niitä, jotka ehtivät loppusodan vaiheessa vain piipahtaa intamalla. He ovat monet hyvistä viroista eläköityneitä herrasmiehiä, jotka varmaan voivat pitää terveydestään huolta ominkin varoin.
He kuitenkin ovat aika suuriäänisesti vaatimassa lisää.
Minua harmittaa se, että isäni -03 syntynyt, oli rintamalla talvisodan, jatkosodan ja lisäksi saksalaisten häätämisessä, sai sodista ennenaikaiseen kuolemaan johtavan taudin eikä saanut ennen kuolemaansa minkäänlaisia sotaveteraanihoitoja, vaikka eli vielä sodan loppumisen jälkeen 27 vuotta.
Näitä nuoria veteraaneja enemmän saattoi sodasta kärsiä ne 30 -luvulla syntyneet lapset, jotka joutuivat naisten ohella osallistumaan raskaisiin metsä- ja maataloustöihin. Raskaan työn ja heikon ravinnon vuoksi monet pilasivat jo lapsena selkänsä ja ovat sen takia kärsineet selkäkivuista aikusenakin. Näille silloisille työmieslapsille, jotka ovat nyt kahdeksankymmenen kahta puolta, ei maan puolustamisesta ole kuitenkaan tullut mitään hyvitystä.
Naisten osalta asia on joltain osin huomioitu, mutta lapsityöläiset on unohdettu.
Vanhoja eläkkeettömiä veteraanejakin vielä on, heistä on pidettäåvä hyvää huolta.
Veteraanijoukkoon kuuluu ihmisiä aivan laidasta laitaan. On rikkaita ja köyhiä, vähemmän vammautuneita ja vaikeavammaisia. Veteraaneilla on asiat kohtalaisen hyvin, kuntoutuskin pelaa hyvin.
Eniten minua surettavat siviilivangit, vanhuksia, naisia ja lapsia oli sotavankeudessa talvisodan aikana. Monet menehtyivät sinne, useimmat palasivat kotimaahan, mutta vammautuneina. Kyllä vammautuneille on järjestetty sotilasvammalain mukaiset etuudet, mutta ei aivan samassa mitassa, kuin veteraaneille. Monia heistä on myös halveksittu "rajaryssinä" koko heidän elämänsä ajan ja he ovat joutuneet peittelemään sotavankeuttaan.
Kaipa me kuitenkin pystymme hoitamaan heidät kaikki riittävän asiallisesti. Kyllä meillä on siihen varaa, vaikka lama kolkuttelee ovelle. Kuntoutus ja hoito on palvelujen tarjoamista, joiden aiheuttamat kustannukset palautuvat valtaosin valtion ja kuntien kirstuihin veroina.
Veteraaneille on osoitettu aivan omat määrärahat valtion budjetissa.