21:00 Spotlight : PISAn huipulla, vaan ei ruotsiksi
Ruotsinkieliset koululaiset pärjäävät suomenkielisiä huonommin Pisa-tutkimuksissa. Onko vika ruotsinkielisessä opettajankoulutuksessa? Spotlight on verrannut ruotsin- ja suomenkielistä opettajankoulutusta keskenään.
Ruotsinkieliset koululaiset pärjäävät suomenkielisiä huonommin Pisa-tutkimuksissa. Onko vika ruotsinkielisessä opettajankoulutuksessa? Spotlight on verrannut ruotsin- ja suomenkielistä opettajankoulutusta keskenään.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Onhan tästä puhuttu. Ruotsinkielisellä puolella pääsevät kaikki opiskelemaan. Ensin ovat itse jälkeenjääneet (saaneet vähemmän opetusta kouluissa), sitten oma opiskelu on vaatimatonta, painopiste edelleen viihtymisessä jne.
Tässä tulee esille se että jos ei vaadita ei saa. No ehkä viihdetaiteilijoita ja "kulttuurihenkilöitä".
Seuraavan kerran kun joku svekkuli pottuilee, tuleekin muistaa, hänen "alempi" koulutustasonsa!
Pakko sanoa, että onpa hyvä ruotsinkielisten lasten ja jopa Suomen kehityksen kannalta, että ottavat asian esille. Toivottavasti tulevat tekemään asialle jotakin, eivätkä vain hauku pää punaisena suomenkielistä koululaitosta, niinkuin halveksivasti ovat Höblässä tehneet.
Huomaavatko kuitenkaan että SVENSKFinland ei ole maailman napa, ja katse on suunnattava ulospain. En nyt ihan ekalla selittämällä usko.
Voisivatko tätä tutkiessaan myös miettiä, että ehkä suomalaiset voivat olla jossain asioissa oikeassa, kuten noissa kielivalinnoissa.
Olipa mielenkiintoista katsottavaa, suruilla on nyt tosi hätä. Jopa joutuivat kyselemään suomenkielisiltä opettajilta, miksi heidän mielestään ruotsinkieliset lapset pärjäävät huonommin kuin suomenkieliset. Opettajakoulutus on heikompitasoista, vähemmän harjoittelua, pääsee helpommin sisään etc. Ilmankos niitä kiintiöitä tarvitaan, jotta pääsevät opiskelemaan juristeiksi, lääkäreiksi etc. JÄRKYTTÄVÄÄ! Ainoa ratkaisu päästä samalle oppimisen tasolle on mielestäni se, että menevät suomenkielisiin kouluihin ja oppivat ruotsinsa muutenkin eli pihalla, kuten surut sanovat heidän oppivan suomen kielen.
"Ilmankos niitä kiintiöitä tarvitaan, jotta pääsevät opiskelemaan juristeiksi, lääkäreiksi etc. "
Muistakaa varmistaa lääkäriaikaa varatessa, että tohtori on opiskellut lääkiksen suomenkielisellä puolella eikä ole näitä kiintiötapauksia.
Tästä korkeammasta kulttuurista sen verran että molemmat opettajat valehtelevat surujen hyväksi kysyttäessä oppilaiden "huonommasta" tasosta.
Ja ihan ruotsalaiseen tapaan laittoivat ohjelman loppuun vihjepuhelimen numeron johon voi soittaa ja kertoa ehdotuksia. Eikö sanoma mene perille?
Myös tämän ohjelman jälkeen on todella vaikeata ymmärtää että näillä svekkuleilla on otsaa vaatia PALVELUA SUOMALAISILTA.
"Myös tämän ohjelman jälkeen on todella vaikeata ymmärtää että näillä svekkuleilla on otsaa vaatia PALVELUA SUOMALAISILTA.
Logiikkahan on aukoton: svekot ovat liian tyhmiä oppiakseen suomea. Siksi fiksumpien eli suomenkielisten pitää opetella ruotsi.
Kyllä siinä on totuuden siemen. Olen lukenut surujen tekstiä siitä, että ruotsinkielisiltä lapsilta menee kohtuuttoman paljon aikaa suomen opiskeluun, joten suomalaisten täytyy pakolla opetella ruotsia, jotta eivät pääse mitenkään ohitse oppimaan maailman kieliä, joilla on todellista tarvetta ja käyttöä elämässä.
Surujen ei kannata vastata sillä vanhalla vitsillä, että voihan silti opiskella muita kieliä ruotsin lisäksi.
"Kyllä siinä on totuuden siemen. Olen lukenut surujen tekstiä siitä, että ruotsinkielisiltä lapsilta menee kohtuuttoman paljon aikaa suomen opiskeluun, joten suomalaisten täytyy pakolla opetella ruotsia, jotta eivät pääse mitenkään ohitse oppimaan maailman kieliä..."
”– –. Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta – varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi – –.”
– Asseri Joutsimäki, Opettaja-lehti (Keskustelua-palsta), 10/2004
Oli kyllä taas aika valaiseva ohjelma ja todisti väittämän,että ruotsinkieliset
pääsee helpommin opiskelemaan yliopistoon.
Kyllä tämäkin varmaan jotenkin on suomalaisten vika.
Höblän mielipiteitä kun on lukenut niin koko ajan paninottavat sitä,
kuinka suomenkieliset ovat tyhmiä juntteja,jotka eivät opi mitään.
Sitten tulee ilmi,että heidän joukossaan on enempi niitä,jotka tarvitsevat
eritysiopetusta.
Eihän ruotsinkieliset halua opettajiksi vaan johonkin korkeaan virkaan
kiintiöpaikkojen kautta ja niihinhän pääsee alemmalla pistemäärällä
kuin suomenkielinen
Luulen,että toimittajalle tulee kyllä paljon noottia tämän ohjelman teosta,
putoaa nim.pohja pois tuolta alemman rodun mollaamiselta.
Vihakirjoittelua,sitä on löytynyt höblän sivuilta todella paljon viime vuosina..
Täältä löytyy: http://areena.yle.fi/video/1316717800871
Äidinkielessä surut ovat vuoden jäljessä suomenkielisistä
Åbo Akademin valmistelee uutta testiä /mittaustyökalua alaluokille erityisoppilaiden seurantaan ja seulontaan - työn arvioidaan olevan valmis kolmen vuoden kuluttua. Kylläpä käännöstyö vie aikaa! (17´00)
Michael Uljens prefekt pedagogiska fakultetet ÅA ei tiennyt että hänen johtamansa tiedekunta on Suomen huonoin alallaan.Tiedekunnan opetus ja tutkimus on Suomen huonointa. Tuo tulee täytenä yllätyksenä, vaikka tieto siitä löytyy netistä. (20´00) Näin umpiossa elää suru?
http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&cd=1&ved=0CCEQFjAA&url=https://www.jyu.fi/jsbe/ajankohtaista/selvitys&rct=j&q=osmo kivinen professori kohti parasta a-luokkaa&ei=hyd8TqzEO-qp4gS-143KDg&usg=AFQjCNEAh9rJHb7iTuK1NS12uwww4L-HOg&cad=rja
Suru sanoo sen suoraan: Koska kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan opettajiksi. Taso on surkea. - Päinvastoin kuin suomenkielisellä puolella, missä kilpailu opiskelupaikoista on kovaa. (23´45)
Haastateltava sanoo, että meillä on vain yksi koulutuspaikka ja suomenkielisellä puolella kilpailu on kovaa. Opiskelupaikat voivat valita omat opiskelijansa. Ruotsinkielisellä puolella ei ole oppilaistoksen toimesta aivan samanlaista valintaa, koska on vain tuo yksi opiskelupaikka. Käännösestä jäi uupumaan tuo Ruotsinkielisellä puolella ei ole oppilaistoksen toimesta samanlaista valintaa,
Ihmetystä herättää suomenkielisten ja kaksikielisten perheiden vanhempien into laittaa lapsiaan näihin sekunda kouluihin. Lukutaidossa ja matematiikassa surukoulut ovat luokka-astetta huonompia verrattuna suomalaisiin kouluihin.
Olipa typerä tehtailu, katsottiin vain luokanopettajan koulutusta eli 1-6 luokkien
opettajia vaikka PISA mittaa 9.luokkalaisten osaamista.
Yläkoulussa ei kasvatustieteet ole niin merkittäviä, koska tärkeämpää on
hallita opetettava aine esim. matematiikka. Oppilaatkin huomaavat eron onko opettajan matematiikan opintoja suoritettu 15ov, 35ov (virkaan vaadittu) vai
120 ov.
Muodollisella pätevyydellä tarkoitetaan AINA kasvatustieteen opintoja.
Ei kasvatustieteiden opiskelut tee ketään opettajaksi. Sama kun väittäisi
että tulityökurssi tekee pätevän hitsaajan.
Totuus on se fakta, että suomalaisten äo on keskimäärin korkeampi kuin ruotsinklielisillä kansalaisillamme. Ero äon vähäinen mutta tuo sama vähäinen ero näkyy PISA-tuloksissa.
Eipä koulutus tai taso näytä kiinnostavan svedupellejä, sillä Höblässä on asiaa kommentoinut 10 kpl ja Vasabladetissa vain 5 kpl.
http://hbl.fi/nyheter/2011-09-23/ministeriet-ryter-till-om-pf-i-vasa
http://hbl.fi/nyheter/2011-09-23/ministeriet-ryter-till-om-pf-i-vasa
Olenko yllättynyt? Hmmmm.
Suomalaisten ÄO voi (ehkä) olla korkeampi kuin ruotsalaisten, mistä sen tietää.
Tällä palstalla keskustelvien sen sijaan ei tunnu olevan.
Melkoisia luiskaotsia.
Nå, meistä valitettavasti åsa ån jå jåutunut åpiskelemaan sitä ruåtsia, ja juuri siitä tämä tyhmentyminen. MÅT.
Ruotsinkielisessa mediassa ei kommentoida tuota eilen FST% näytettyä ohjelmaa. Tarkoittaako tämä sitä, että vähät välittävät omasta koulutustasostansa - siis oppiu on mennyt perille ja kaikki viihtyvät ja ovat tyytyväisiä, vai eikö kukaan katso FSt 5: sta.
Kyllä kommentoitiin Höblässä tänään kahden sivun juttu. TV-ohjelma oli vain alkusoittoa, nyt pyörät pyörimään ja fondit ja komiteat miettimään. Kyllä se ottaa niin kovasti kaaliin suruilla, että syyllinen varmaan löytyy taas jostian muualta kuin itsestään.
Niin, ensi viikolla on sitten oikein FST:lla erityisilta, jossa svekot keskustelevat asiasta ja varmasti suomenkielisiä mukana.
Keskustelun johtopäätös tiedetään jo: Suomenkielisille lisää pakkoruotsia. Tämä on lääke joka vaivaan, joka mitenkään koskettaa ruotsinkielisiä.
Tapio Ank Rautaa Lapio Dumko? on yllättävän hiljaa aiheesta.
Ylläripylläri...
Rohkea teko toimittajilta. Täytyy myöntää. Joutuvat täysin omiensa hylkimiksi.
HBL mielipiteitä asian tiimoilta: (PF = pedagokiska fakultetet) Kyllä on kova pala suruille. Musta muuttuu valkoiseksi ja totuutta ei katsota silmiin vain se väistetään. Tässä esimerkkejä:
Peffanstuderande: Jag är övertygad om att PF har minst samma nivå på undervisningen som de övriga lärarutbildningarna - Musta on valkoista.
Jukka M: Jag har själv studerat vid den finlandssvenska lärararutbildningen i Vasa/Åbo och jag måste säga att jag var väldigt nöjd med helheten. Kvaliteten på lärarna var väldigt hög och administration av utbildningen fungerade utmärkt. Påståendet att de svenskspråkiga eleverna kunskapsmässigt är 1 år efter sina finskspråkiga elever efter årskurs nio, är starkt överdriven.- -Musta on valkoista. Sveko ei usko vaikka miten sen todistat. Olette maan huonoin tiedekunta alallaan.
Lärarstuderande på slutrakan : Vi är väldigt många studerande vid PF som ofta kommit med kritik gällande utbildningens kvalitet. Efter fyra år vid PF vågar jag påstå att man kunde göra väldigt mycket med de resurser som redan finns. - Järjen ääni.
Thomas Illman :Oj, vad folk är kritiska till den fina finlandssvenska lärarutbildningen. Jag tycker att den är alldeles utmärkt. - Oetus on aivan loistavaa.
pf:are: Vi får inte heller glömma bort att det inte handlar bara om PISA. - On kyse vain PISA:sta. Paras että lapset viihtyy.
peffanit: Det att flera som undervisar på pf skulle måsta vara doktorer har väl knappast något med de blivande lärarnas kompetens att göra - Tohtorit ei auta.
Johannes II : Hur vet vi att finlandssvenskarnas dåliga PISA-resultat beror på pf? - miten me tiedetään, että PISA:lla ja opettajankoulutuksella on jotain tekemistä toistensa kanssa?
http://hbl.fi/nyheter/2011-09-23/ministeriet-ryter-till-om-pf-i-vasa