En ole ateisti, mutta en myöskään mikään "uskovainen". Jonkinlainen jumalakuva on olemassa ajatuksissa, mutta en erityisemmin mieti sitä. Nytkin, kun on vaikeaa, pitäisi tehdä päätöksiä ja kaikki takkuaa, mietin : jumala, älä anna mulle enempää, kuin mitä jaksan kantaa ...
Tää on ollut viime aikoina enemmänkin mielessä,
mutta jotenkin en vaan tajua sitä, että jumala olisi olemassa. Miksiköhän ? Mieleen tulee se ikuisuuskysymys: onko jumalaa olemassa. Siinäpä sitä miettimistä. Mistä sen tietää, pitäisikö tulla jonkinlainen valaistus, millainen ihme ???
Asiallisia kommentteja, kiitos !!!
Tää on ollut viime aikoina enemmänkin mielessä,
mutta jotenkin en vaan tajua sitä, että jumala olisi olemassa. Miksiköhän ? Mieleen tulee se ikuisuuskysymys: onko jumalaa olemassa. Siinäpä sitä miettimistä. Mistä sen tietää, pitäisikö tulla jonkinlainen valaistus, millainen ihme ???
Asiallisia kommentteja, kiitos !!!
Vastaukset 20
Vanhimmat
On tai ei ole (luovutan jo itsekkin) olemassa, onko sillä niin suurta merkitystä? Ja vielä vähemmän sillä, miksi Häntä kutsumme.
Tärkeintä on, että sydämessäsi tunnet tekeväsi oikein. Ja jos Jumala on olemassa; silloinhan totteletkin jo Jumalan ääntä
Antaa ne vaikeudet sitten Jumala tai jokin muu, niin ota kokemuksena. Juu...tiedän: ota siinä kokemuksena jos rahat on loppu ja jääkaapissa vain valo....tai....rakastan miestäni mutta työpaikka toisella paikkakunnalla houkuttaa.
Itseäni auttoi joskus aikoinaan kun tuntui että tämä "jumala" on aika ilkeä kun pistää yhden ihmisen niskaan kaiken p....n.
mielestäni ihminen tilanteessa,jota käytit esimerkkinä "....rakastan miestäni mutta työpaikka toisella paikkakunnalla houkuttaa...."on jo aika kaukana yhdestä "jumalasta",elämän ilosta/halusta,mikäli työpaikka merkitsee jotain oikeasti rakkaan ihmisen rinnalla,tai ylipäätään merkitsee mitään...
mikä ihmisiä vaivaa;työ työ työ työt....
Nälkään en itse ole vielä kuollut enkä haluaisi kuvitellakkaan ihmistä,jolle merkitsee ns"kunnianhimo" ja se,kuinka on hienoo kun ihmiset näkee kun mää on tämmösessä siistissä...ei helvetti...sit sitä selitetään sillä että "haluan vain todistaa itselleni".
Siis kun oikeen aletaan miettiin mitä työ on,niin se on aikansa antamista jollekkin suuremmalla pallilla istuvalle,jotta voi ostaa ja hankkia kaikkea semmoista,jota ei tulisi mieleenkään hankkia kun huolehtisi perustarpeistaan(mitkä kelläkin ruoan ja lämmön lisäksi nyt sattuvat olemaan) ja hankkisi oikeasti elämäänsä sisältöä.Minä en ainakaan kaipaa juurikaan tällä hetkellä 8 tuntia ylimääräistä täytettä jokaiseen arkipäivääni.Ja ei,en tunne vastuuta siitä,että minun pitäisi olla pyörittämässä yhtenä monista näitä yhteiskunnan suuria rattaita,enkä myöskään häpeä sitä,että en ole pyörittämässä niitä rattaita,jotka suoltavat esimerkiksi kamera kännyköitä,lehtiä jotka kertovat Janina Frostelin miehistä tai niitä rattaita jotka suoltavat yhä hienompaa "sitä ja tätä" jonka olisi tarkoitus helpottaa elämäämme,mutta tulemme kuitenkin huomaamaan(kuten niin monesti aiemminkin)että se tekee meistä vain entistä kiireisempiä....
Miksi ylipäätään pitäisi hävetä/olla ylpeä jotain/jostain...aina on kyse joko siitä,että teet jotain,jota suuret massat eivät odota tehtämän tai sitten teet jotain mitä ne odottaa....
mielestäni ihminen tilanteessa,jota käytit esimerkkinä "....rakastan miestäni mutta työpaikka toisella paikkakunnalla houkuttaa...."on jo aika kaukana yhdestä "jumalasta",elämän ilosta/halusta,mikäli työpaikka merkitsee jotain oikeasti rakkaan ihmisen rinnalla,tai ylipäätään merkitsee mitään...
mikä ihmisiä vaivaa;työ työ työ työt....
Nälkään en itse ole vielä kuollut enkä haluaisi kuvitellakkaan ihmistä,jolle merkitsee ns"kunnianhimo" ja se,kuinka on hienoo kun ihmiset näkee kun mää on tämmösessä siistissä...ei helvetti...sit sitä selitetään sillä että "haluan vain todistaa itselleni".
Siis kun oikeen aletaan miettiin mitä työ on,niin se on aikansa antamista jollekkin suuremmalla pallilla istuvalle,jotta voi ostaa ja hankkia kaikkea semmoista,jota ei tulisi mieleenkään hankkia kun huolehtisi perustarpeistaan(mitkä kelläkin ruoan ja lämmön lisäksi nyt sattuvat olemaan) ja hankkisi oikeasti elämäänsä sisältöä.Minä en ainakaan kaipaa juurikaan tällä hetkellä 8 tuntia ylimääräistä täytettä jokaiseen arkipäivääni.Ja ei,en tunne vastuuta siitä,että minun pitäisi olla pyörittämässä yhtenä monista näitä yhteiskunnan suuria rattaita,enkä myöskään häpeä sitä,että en ole pyörittämässä niitä rattaita,jotka suoltavat esimerkiksi kamera kännyköitä,lehtiä jotka kertovat Janina Frostelin miehistä tai niitä rattaita jotka suoltavat yhä hienompaa "sitä ja tätä" jonka olisi tarkoitus helpottaa elämäämme,mutta tulemme kuitenkin huomaamaan(kuten niin monesti aiemminkin)että se tekee meistä vain entistä kiireisempiä....
Miksi ylipäätään pitäisi hävetä/olla ylpeä jotain/jostain...aina on kyse joko siitä,että teet jotain,jota suuret massat eivät odota tehtämän tai sitten teet jotain mitä ne odottaa....
Minulla kun oli mielessä tuossa "työ toisella paikkakunnalla" ihmisiä auttava työ...puntarissa lähimmäinen joka pärjää kyllä (aikuinen mies..;)...) ja toisessa joukko aikuisia jotka eivät pärjää....
Siispä tulin ajatelleekseni tuota, mutten kirjoittanut sitä näkyviin; taisin tulla väärinymmärretyksi.
Tuosta tilanteesta katsottuna, ei siis rahan vuoksi tai paremman elintason.
No ei pointti ollut se,etteikö ihminen saisi mennä itsekkäiden houkutusten perässä.Enhän väittänytkään,että toiselle paikkakunnalle olisit menossa rahan,elin tason ym perässä.
Eli pointtini on se,että tulee elää,eikä miettiä miten olla "hyvä ihminen".
Minun käsitys houkutuksesta osuu lähemmäksi täällä olevasta läheisestä,kuin siellä jossain olevasta joukosta aikuisia jotka eivät pärjää.
Ja tämä nyt ei tarkoittanut,että heidät kuuluisi jättää oman onnensa nojaan....mutta ymmärtänet,iso osa elämän iloa on tehdä asioita joita haluaa,eikä asioita joita tulee tehdä ollakseen ns."hyvä" ihminen...
Oikeassa olet. Eipä sitä sitten rollaattorin kanssa liikkuessa ole kovinkaan kiitollinen itselleen, jos huomaa että se elämä meni sitten siinä kun mietin menneitä ja haaveilin tulevia...hetkessä oleminen (vrt. elämästä nauttiminen) pääsi siinä rytäkässä sitten unohtumaan....
Ja jos/kun tälläisella "kiiretyylillä" elää niin unohtuuhan siinä sitten kunnioitus elämää ja sitä kautta Jumalaa kohtaan.
Niin...tietysti jos joku tosiaan siitä stressaamisesta ja kiireestä tykkää,niin kai se niin saa elää.Mutta eniten minua risoo tässä nykyisessä elämän mallissa sen ulkokultaisuus ja näyttämisen halu(johon minun itse ei tietenköään ole pakko osallistua).Tehdään asioita muodon vuoksi,koska niin "kuuluu" jo "yhteisten arvojenkin" nimissä.Tehdään asioita siksi,että "lunastetaan" oma paikka jostain ryhmästä,yhteisöstä,ei sen takia,että niin haluttaisi tehdä.Lisäksi käytetään valtavasti energiaa siihen,mikä kuva anntetaan sivulliselle,energiaa ei niinkään tuhlata siihen,mitä oikeasti ollaan.
Niinpä...joskus (kuten nyt sinä) on hyvä että jokin asia, vaikka sitten sairaus, pistää pysähtymään ja miettimään näitä elämän arvoja :)
On mua joskus verrattu sairauteen toisessakin mielessä...
Kiitos
Hupsista :)
Sanat ovat vaarallisia, mutta enpä selittele enempää koska sait "punaisesta langasta" kiinni...luulisin ;)
Kyllä rakas hukassa oleva liisa! Olet saanut nähdä saatana oikein vauhdissa ja lisä tulet ehkä saada nähdä !Toivoisin niin ettet tarvitsit mutta jotenkin vaan on siin semmoinen ilmoitus päällä!
Ja kumminkin kaiken tuhon keskellä Jumala puhuu Minä Olen Herra Sinun Jumalaasi!
Kyllä Hän tahtoo sua onnelisex tehdä!
Uskon että Hän pystyy kertoa tämän sulle! Minun uskoni riittää sunkin puolesta tällä hetkellä!
Ja jätän sua Hänen rakastaviin käsiin! Jää siunattu!!Rakas!
1. Johanneksen kirje 5
5 Kuka sitten voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
6 Hän, Jeesus Kristus, on tullut veden ja veren kautta -- ei ainoastaan veden, vaan veden ja veren. Ja Henki on todistaja, sillä Henki on totuus.
7 Todistajia on näin kolme:
8 Henki, vesi ja veri, ja nämä kolme todistavat yhtäpitävästi.
9 Hyväksymmehän me ihmistenkin todistuksen, ja Jumalan todistus on paljon painavampi. Tämä on Jumalan todistus: hän on todistanut Pojastaan.
Tervehdys.
Omasta mielestäni jumala/vähemmät jumalat ovat olemassa.
Luota itseesi ja pyydä johdatusta ongelmiisi mielesssäsi ja sinullekin voidaan vielä vastata.
Ihmeitä tapahtuu kaiken aikaa, jos vaikka katselet uutisia tai telkkaria tai radiota.
Ihmeitä tapahtuu ihmisten elämässä joka päivä, niitä ei vain aina huomaa, kun ne ovat yleensä aika arkisia asioita.
Toivottavasti tämä auttaa.
BF.
Ihmeitä tapahtuu kaiken aikaa, sitä en kiellä. Esimerkiksi Australiassa putosi jonkun talon katon läpi meteoriitti, ja todennäköisyys tuolle olisi 1/1000000000 Saivat hyvät rahat siitä sitten :) Mutta tapahtumia on niin paljon tässä maailmassa. Olisi todellinen ihme jos ei mitään epätodennäöistä koskaan tapahtuisi, se vasta epätodennäköistä olisi! Epätodennäköisyys on siis todennäköistä eikä se tunne sanaa oikea tai väärä. Tapahtumia sattuu, me määrittelemme ne hyviksi ja pahoiksi omalta kannaltamme. Toisen epäonni saattaa olla toisen onni. Meillä on vain tapana haalia ne tiedot, jotka sopivat meidän maailmankatsomukseen. Eli jos esimerkiksi päätän olla uskomatta Jumalaan, haalin kaikki tiedot jotka tukevat väitettäni, ja saan näin vahvemman tuen maailmankatsomukseeni. Voin myös ajatella kaikkien tapahtumien olevan Jumalan aiheuttamia niin hyvässä kuin pahassa. Loppujen lopuksi sillä ei ole väliä uskooko Jumalaan vai ei. Ihminen uskoo siihen mikä tekee onnelliseksi. Useat haluavat ajatella että Jumalaa ei ole ja se tekee heidät onnelliseksi. Olkoon näin.
....tällä tekstilläsi "Ihmeitä tapahtuu kaiken aikaa, jos vaikka katselet uutisia tai telkkaria tai radiota." omien sanojeni mukaan ehkä tätä:
Kun alkaa miettimään asioita, mitä sinulle tapahtuu päivän mittaan. On liian paljon tilanteita, mitä ei voi vain selittää "sattumalta"...vaan, että nämä tapahtumat mitä sinulle sattuu päivän aikana niissä kaikissa on tavallaan tietoa miten käyttäytyä tai hmmm...tehdä päätöksiä?
Outo kysymys ehkä....tai sitten ei ;)
Siis BF...kone tai "sattuma" pisti vastaukseni viestiisi tuohon väärään paikkaan....en viitsi linkittää ja kuormittaa reppana suomi24 servua...joten jos viitsit kurkata ;)
Jokainen voi niihin paremmin tutustua tämän linkin pohjalta:
http://www.nic.fi/~jlindell/miksikristusko.htm
josta vain pieni ote:
Käytännön elämässäkin (omassa elämässämme, yhteiskunnassa, elinkeinoelämässä, jne.) joudumme tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä, vaikka meillä ei ole täydellisiä tietoja kaikista niihin liittyvistä asioista, jotka ehkä jopa tuntuvat ristiriitaisilta. Silloin teemme valinnan sen perusteella, mikä vaihtoehto KOKONAISUUDEN kannalta näyttää parhaimmilta. Näin olen aikoinaan tehnyt uskon asioissa lukuisten osatekijöiden pohjalta, enkä ole myöhemmin tarvinnut katua. Totesin, että vaikka minulla ei ole vastausta kaikkiin kysymyksiin, niin huomioiden kaikki ne lukuisat osatekijät, joita silloin pohdin, usko Jumalaan, Hänen Sanaansa ja pelastussuunnitelmaansa evankeliumin ilmoituksen kautta on sittenkin kaikkein järkevin vaihtoehto.
Tämä huolimatta siitä, ettei elävä pelastava usko ole suinkaan älyllisen toiminnan tuote, se on Jumalan tarjoama ja antama lahja. Saamme nöyrinä ottaa sen kiitollisena vastaan. Näin se vaan on, vaikka sitä ei kukaan voi sanallisesti tarkkaan selittää. On vähän sama juttu kuin meidän fyysisen elämän suhteen. Jos elämäni edellytys olisi, että ymmärtäisin kaikki ruumiini toiminnot, joutuisin toteamaan, ettei minulla ole tietoa eikä uskoa siihen. Mutta todellisuudessa minä vaan elän ja nautin siitä, vaikka en voi toiselle selittää, mitä elämä itse asiassa on. Samoin on hengellinen elämä eli yhteys Jumalan kanssa. Se myös sittenkin toimii, kun turvaudumme Jeesuksen sovitustyöhön, jota tuskinpa kukaan täysin ymmärtää.
1950-luvun piirrosklassikko on Jumalan kämmenellä istuva Jumalan olemassaoloa pohtiva paneeli.
Piirros kuvaa mielestäni hyvin tilannetta, Jumala on "liian" lähellä, että Hänet - ihminen voisi nähdä ja aina on pohdittu samaa ongelmaa, Jumalan olemassaoloa.
Pakenin häntä päivin ja öin.
Vaan yhä kannoillani
kiirehtimättä, hellittämättä
seurasivat majesteetin askeleet.
(Francis Thompson)
>>Jonkinlainen jumalakuva on olemassa
>>ajatuksissa, mutta en erityisemmin mieti sitä.
>>Nytkin, kun on vaikeaa, pitäisi tehdä päätöksiä
>>ja kaikki takkuaa, mietin : jumala, älä anna
>>mulle enempää, kuin mitä jaksan kantaa ...
>>Tää on ollut viime aikoina enemmänkin mielessä,
>>mutta jotenkin en vaan tajua sitä, että jumala
>>olisi olemassa.
Monimutkaisissa tilanteissa, kun on vaikea päättää mikä tie on paras, on hyvä pyytää avukseen Jumalaa, koska Hän tietää paremmin ja näkee paljon pidemmälle, vuosikymmenienkin päähän. "Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen omassa vallassaan eikä kukaan itse ohjaa askeleitaan." Jer. 10:23
"Herra ohjaa omiensa tietä" Ps. 1:6
"Anna tiesi Herran haltuun, turvaa häneen. Hän pitää sinusta huolen!" Ps. 37:5
Vaikeuksienkin alla hän ohjaa eteenpäin, vaikka minkälaisen tiheikön halki, kun ihminen huutaa avukseen Häntä, jonka Jumala on antanut meidän auttajaksemme: Poikaansa Jeesusta.
"Kun Herra ohjaa askeleita, ihminen kulkee oikeaa tietä." (Ps. 37:23)
On kylläkin olemassa yksi kuorma jota kukaan ihminen ei lopulta jaksa kantaa. Siitä kuormasta vapautumiseen on yksi tie: Hän, joka tuli veljeksemme, Vapahtajaksemme. Jeesus, joka vain odottaa, että saisi ottaa sen ylivoimaisen kuorman sinulta pois.
"Syntieni kuorma käy yli voimieni, se on raskas taakka, raskaampi kuin jaksan kantaa." (Ps. 38:4) Jeesus kutsuu: "Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon." (Matt. 11:28) Hän antaa levon ja rauhan Jumalan kanssa, jos annat Hänen tehdä sen. Hänen edessään kohtaat totuuden itsestäsi ja sisimmästäsi, mutta myös sen armahtavan rakkauden, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi.
Hän, joka sinua kutsuu, ei ole vain epämääräinen jumalakuva, ajatus, mielikuva, toive tai pelko. Hän on elävä Jumala, Luojasi. Ja tuntee sinut aivan tarkalleen. Hän on punonut sinut pienintä luutasi myöten jo aivan alussa. Ja nyt, kaiken keskellä Jeesus kutsuu sinua, tahtoo puhdistaa sinut kaikesta vääryydestä ja antaa sinulle rauhan Jumalan kanssa. Hän tahtoo kulkea vierelläsi vaikeiden aikojen halki. Hän ei ota vaikeuksia pois, mutta antaa sinulle jotain paljon parempaa - levon sielullesi. Rauhan niiden vaikeuksien keskelläkin. Hän antaa Henkensä sisimpääsi, jotta et ole enää koskaan yksin minkään asian kanssa.
Silloin sinua koskee Jumalan lupaus: "...ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen" (Jer. 31:9)
Jumala tarjoaa sinulle mahdollisuutta. Toivon: älä anna muiden asioiden tukahduttaa tuota sielusi Paimenen äänen. Sillä Hän on Hyvä.
Usko Jumalaan syntyy, vahvistuu ja pysyy yllä evankeliumin kuulemisen kautta, kertoo Luojamme. Sitä ei ole luvattu tulevaksi minkäänsortin valonväläyksenä tai ihmenäkyinä - sellaiset eivät auta ihmistä lopulta uskomaan. Luojamme on valinnut puhutella ihmisen sydäntä kirjoitetun Sanansa kautta. Etsi häntä sieltä missä hän on luvannut olla löydettävissä, ja kuuntele mitä hän sinulle puhuu.
Siunausta sinulle päätöksiisi ja Jumalan kutsun kuuntelemiseen :)
-------
Sinulle, joka etsit:
http://www.sley.fi/eo/tampere/etsikko2.html
Jeesus rakastaa sinua ja tahtoo pelastaa sinut. Hän meni ristille minun ja sinun syntien tähden. Hän kantoi meidän syntimme, että meillä olisi elämä. Jeesus on tie Jumalan luo. Lue Raamattua, aloita Uudesta Testamentistä, sieltä voit lukea Jeesuksesta ja mitä Hän teki meidän puolestamme. Jumala on olemassa ja Jeesus on osoitus Hänen suuresta rakkaudestaan meitä ihmisiä kohtaan. Apostolien teoissa on kirjoitettu 16;31 Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut. Toivon sinulle Taivaan Isän siunausta ja toivon, että löydät Raamatusta vahvistuksen, että Jumala on olemassa.