Keväällä isäni veli 68v kuoli äkillisesti ja hänen kuolema tuli täytenä yllätyksenä kaikille, niin paljon kun hänellä olikin suunnitelmia tulevaksi kesäksi.
Vähän aikaa sitten näin unta, että olin isäni kanssa maalla ja isäni veli ilmestyi sinne, kuin olisi tullut meitä tervehtimään.
Olimme suuresti yllättyneitä ja isäni kysyi, että missä olet ollut.
Isäni veli vastasi, että nyt olen päässyt paikkaa, joka on ihmistä varten luotu.
Lyhyen hetken kuluttua isäni veli sanoi, että nyt täytyy mennä.
Kysyimme, että minne menet, niin hän sanoi, ettei voi kertoa enempää
paikasta minne hän meni.
Ainakin minä uskon, että se paikka on taivas.
Ainakin tämä uni oli sellainen erilainen ja muistan sen slkeästi.
Yleensä en muista mitään unia jälkeenpäin, mutta tämä jäi kyllä mieleeni.
Vähän aikaa sitten näin unta, että olin isäni kanssa maalla ja isäni veli ilmestyi sinne, kuin olisi tullut meitä tervehtimään.
Olimme suuresti yllättyneitä ja isäni kysyi, että missä olet ollut.
Isäni veli vastasi, että nyt olen päässyt paikkaa, joka on ihmistä varten luotu.
Lyhyen hetken kuluttua isäni veli sanoi, että nyt täytyy mennä.
Kysyimme, että minne menet, niin hän sanoi, ettei voi kertoa enempää
paikasta minne hän meni.
Ainakin minä uskon, että se paikka on taivas.
Ainakin tämä uni oli sellainen erilainen ja muistan sen slkeästi.
Yleensä en muista mitään unia jälkeenpäin, mutta tämä jäi kyllä mieleeni.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuolema on ikuisen matkan jatkumista.
Juu hänellä on mukavaa.
Karkeimman kehon pudottamisen jälkeen kukin ajautuu sellaiseen olemisen laatuun mikä miellyttää. Perustuu siihen, että ihminen on ehdollistunut tiettyihin olemisen laatuihin ja hakeutuu luontonsa mukaan niihin. Jos on mukaan tarttunut jotain "epämukavaa" niin se koetaan ja pudotetaan pois, jolloin tila mikä seuraavaksi koetaan on "mukava".
Mukava = taivas voisi sanoa. Näin ihminen sen ymmärtää. Mukavuuksia on määrättömästi. Mukavuuden tunne tulee siitä että kuonaa putoaa pois. Tuntuu silloin että on vapaampaa, ilmavampaa, väljempää, kirkkaampaa.