Anna Kontula kirjoitti aikaamme osuvan kolumnin Turkulaiseen tällä viikolla.
Otsikko oli Bunkkerisossu.
Hän kertoi näin"En lakkaa ihmettelemästä mitä kaikkea hyvinvointivaltio tarjoaa lapselleen,On seesteisiä yhteisökoteja mielenterveyskuntoutujille,moniammatillisia työryhmiä koulupinnareille,ja räätälöityjä työvälityspalveluita irtisanotuille.
Julkisen sektorin koulutustaso on maailman huippua,menetelmät perustuvat uusimpaan tutkimukseen ja virastojen käytävät kaikuvat leveyttään.
Paitsi,ettei näihin laatupalveluihin pääse,Kontula kirjoittaa,ei ainakaan jos ei ole verkostoitunut ja riittävän röyhkeä tallomaan heikompien yli.
Kontula tapasi hiljan tytön joka oli sairastunut skitsofreniaan ja oli odottanut
pääsyä sairaalassa hoitopaikkaan lähes vuoden.Aika olisi voinut venyä pidemmäksikin,ellei yksi potilaista olisi tehnyt itsemurhaa.
Kontula jatkaa,paras tilanne on usein sellaisissa keskisuurissa kunnissa,jotka vielä itse järjestävät palvelunsa.Jos tuuri käy,voi lääkäri tai sossuaika järjestyä päivässä.
Tällaisesta suurten kaupunkien asukkaat eivät osaa edes uneksia.Iso organisaatio isoissa kaupungeissa mahdollistaa vain kasvottoman labyrintin,
jossa aikansa soiteltuaan saa selville,ettei asia kuulu kenellekkään,tai jos kuuluu,kyseinen viranomainen ei ole tavoitettavissa.Kontula jatkaa,Muutama kuukausi sitten varasin lääkärin aikaa lapselle korkean kuumeen takia.Harmillisesti ajanvarausvaihteella on lupa buukata meidät vain omalaäkärille,joka sattui olemaan vuosilomalla.Meitä neuvottiin soittamaan seuraavana päivänä tietylle sairaanhoitajalle tiettyyn aikaan,mikä osoittautui vaikeaksi,koska hoitaja ei ollut nimettynä kellonaikana töissä lainkaan,eikä sitäpaitsi vastaanottanut puheluita.
Kolmantena neuvottelupäivänä saimme lopulta luvan mennä terveydenhoitajalle,joka sitten kiidätti lapsen lääkärille Kontula kertoo.
Hän jatkaa,palveluiden ja tukien bunkkerointi säästää selvää rahaa,kun kaikki eivät jaksa niitä vaatia.Vasta läpäistyäsi soittojonot,juostuasi vastaanottovirkailijalta toiselle,arvattuasi ristiriitaisista ohjeistuksista oikean ja opeteltuasi vastaamaan odotetusti voit ansaita palkinnon:antibiooottireseptin,tai mahdollisuuden tavata sosiaalityöntekijä livenä.
Kontula jatkaa,kehitys on edennyt niin pitkälle,että voidaan jo kysyä,vaikuttaako ihmisten elämänhallinnnan ja tasa-arvon turvaksi luotu järjestelmä tosiasiassa aivan päinvastaiseen suuntaan?
Eihän se ennenkään ollut täydellistä.Kyllä kultaisilla 1980 luvullakin jonojen ohi pääsi,jos tunsi niksit tai oikeita ihmisiä.Ero nykyiseen kuitenkin on ,että silloin sitä pidettiin ongelmana.Nyt kansalaiset ovat alkaneet tottua,ja se on vaarallista,Kontula lopettaa.
Olen täysin samaa mieltä,nykyinen kehitys vaikka siitä annetaan ymmärtää,että se helpottaa arkielämää,kuitenkin on käymässä aivan päinvastoin,
kaikkeen saa jonottaa,ketään ei saa puhelimen päähän,hienot systeemit ovat niin hankalia,että niiden toteuttajatkin ovat sekaisin välillä niistä.
Kaikkea yritetään sähköistää tai tietokoneistaa ja mikään tunnu pelaavan,ei säköiset reseptit,ei äänestys,asiata pitää neuvotella netin välityksellä,mutta kuka
jaksaa aina päivystää ruudun ääärellä?
Tuo lääkäriiin pääsy on nykyään niin hankalaa isoissa kaupungeissa,että
sanoisin otsikon tavoin,uskallanko enään tulla sairaaksi?
Ehkä on tällainen pieni pelko,että sairaana,ei jaksa ottaa yhteyksiä sinne ja tänne,ja odottaa ja sinnittelee kotona kunnes joutuu tilaamaan hälytysauton,jos sellaisen saa kiinni jostain.
Livenä ei millään saa enään tavata kohta missään ihmistä josta löytyy se inhimillisyys ja joustavuus,Tämä Anna Kontula juttu oli niin hyvä,että se kannatti laittaa tänne luettavaksi kun kyseistä lehteä ei saa helposti muualta kuin Turun seudulta.
Otsikko oli Bunkkerisossu.
Hän kertoi näin"En lakkaa ihmettelemästä mitä kaikkea hyvinvointivaltio tarjoaa lapselleen,On seesteisiä yhteisökoteja mielenterveyskuntoutujille,moniammatillisia työryhmiä koulupinnareille,ja räätälöityjä työvälityspalveluita irtisanotuille.
Julkisen sektorin koulutustaso on maailman huippua,menetelmät perustuvat uusimpaan tutkimukseen ja virastojen käytävät kaikuvat leveyttään.
Paitsi,ettei näihin laatupalveluihin pääse,Kontula kirjoittaa,ei ainakaan jos ei ole verkostoitunut ja riittävän röyhkeä tallomaan heikompien yli.
Kontula tapasi hiljan tytön joka oli sairastunut skitsofreniaan ja oli odottanut
pääsyä sairaalassa hoitopaikkaan lähes vuoden.Aika olisi voinut venyä pidemmäksikin,ellei yksi potilaista olisi tehnyt itsemurhaa.
Kontula jatkaa,paras tilanne on usein sellaisissa keskisuurissa kunnissa,jotka vielä itse järjestävät palvelunsa.Jos tuuri käy,voi lääkäri tai sossuaika järjestyä päivässä.
Tällaisesta suurten kaupunkien asukkaat eivät osaa edes uneksia.Iso organisaatio isoissa kaupungeissa mahdollistaa vain kasvottoman labyrintin,
jossa aikansa soiteltuaan saa selville,ettei asia kuulu kenellekkään,tai jos kuuluu,kyseinen viranomainen ei ole tavoitettavissa.Kontula jatkaa,Muutama kuukausi sitten varasin lääkärin aikaa lapselle korkean kuumeen takia.Harmillisesti ajanvarausvaihteella on lupa buukata meidät vain omalaäkärille,joka sattui olemaan vuosilomalla.Meitä neuvottiin soittamaan seuraavana päivänä tietylle sairaanhoitajalle tiettyyn aikaan,mikä osoittautui vaikeaksi,koska hoitaja ei ollut nimettynä kellonaikana töissä lainkaan,eikä sitäpaitsi vastaanottanut puheluita.
Kolmantena neuvottelupäivänä saimme lopulta luvan mennä terveydenhoitajalle,joka sitten kiidätti lapsen lääkärille Kontula kertoo.
Hän jatkaa,palveluiden ja tukien bunkkerointi säästää selvää rahaa,kun kaikki eivät jaksa niitä vaatia.Vasta läpäistyäsi soittojonot,juostuasi vastaanottovirkailijalta toiselle,arvattuasi ristiriitaisista ohjeistuksista oikean ja opeteltuasi vastaamaan odotetusti voit ansaita palkinnon:antibiooottireseptin,tai mahdollisuuden tavata sosiaalityöntekijä livenä.
Kontula jatkaa,kehitys on edennyt niin pitkälle,että voidaan jo kysyä,vaikuttaako ihmisten elämänhallinnnan ja tasa-arvon turvaksi luotu järjestelmä tosiasiassa aivan päinvastaiseen suuntaan?
Eihän se ennenkään ollut täydellistä.Kyllä kultaisilla 1980 luvullakin jonojen ohi pääsi,jos tunsi niksit tai oikeita ihmisiä.Ero nykyiseen kuitenkin on ,että silloin sitä pidettiin ongelmana.Nyt kansalaiset ovat alkaneet tottua,ja se on vaarallista,Kontula lopettaa.
Olen täysin samaa mieltä,nykyinen kehitys vaikka siitä annetaan ymmärtää,että se helpottaa arkielämää,kuitenkin on käymässä aivan päinvastoin,
kaikkeen saa jonottaa,ketään ei saa puhelimen päähän,hienot systeemit ovat niin hankalia,että niiden toteuttajatkin ovat sekaisin välillä niistä.
Kaikkea yritetään sähköistää tai tietokoneistaa ja mikään tunnu pelaavan,ei säköiset reseptit,ei äänestys,asiata pitää neuvotella netin välityksellä,mutta kuka
jaksaa aina päivystää ruudun ääärellä?
Tuo lääkäriiin pääsy on nykyään niin hankalaa isoissa kaupungeissa,että
sanoisin otsikon tavoin,uskallanko enään tulla sairaaksi?
Ehkä on tällainen pieni pelko,että sairaana,ei jaksa ottaa yhteyksiä sinne ja tänne,ja odottaa ja sinnittelee kotona kunnes joutuu tilaamaan hälytysauton,jos sellaisen saa kiinni jostain.
Livenä ei millään saa enään tavata kohta missään ihmistä josta löytyy se inhimillisyys ja joustavuus,Tämä Anna Kontula juttu oli niin hyvä,että se kannatti laittaa tänne luettavaksi kun kyseistä lehteä ei saa helposti muualta kuin Turun seudulta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tietokeeet roskiin ja ihmisiä tilalle,epäinhimillistä
kehitysta.
Mitä nyt kun sanotaan,että palvelut turvataan kun kuntia
liitetään toisiinsa?
Näkis ja kuulis yhdenkin esimerkin missä
palvelut on tulleet lähemmäksi pituutena ja helpommaksi
käyttää ja saada.
Se on tämä tehokkuusajattelu mikä on suorastaan paholaisesta.
Ihmiset ajetaan väsyksiin sillä,että kaikki työ mitoitetaan ja
sitten ollaan niin tiukoilla,senttikin on laskettu,puhun lähinnä
siivouksesta mutta kyllä se on kaikkialla sama ajattelu.
Ajattelen kauhulla vanhuksia jotka kituvat kun ei läydy käsiä
auttamaan?
mikä ihme siinä on vaikka kuinka ministerit paasaa hyvin on asiat ja
arjessa vain pahenee?
Missä se ristiriita on?
Kyselytuntiakin katsoo eduskunnassa niin kymmenen kaunista ja viisi hyvää luvataan.Mutta sama meno jatkuu siellä työpaikoilla.
HERÄTYS!ENNENKUIN TÄMÄ RÄJÄHTÄÄ KÄSIIN;TYÖVÄKI UUPUU.!
Miten sairaana jaksaa?
Ei mitenkään.
Tämähän kannustaa hoitamaan terveyttä.
Eikö tuo pelko,että saako apua sairastuta vielä
enempi.
Tämä on seurausta siitä kun kokoomus 1980- luvulla paasasi miten tärkeää on saada yksityinen sairaanhoito täydentämään silloista kunnallista palvelua. Tässä on tulos jota he silloin tiesivät haluavansa, kaikki palvelut yksityisille ja samantien ulkomaisten keinottalijoiden käsiin, suomalaisten palvelutuottajien toimiessa bulvaanina. Tämä nykyinen sairanhoito on tarkoitettu toimivaksi vain ylimpien desiilien kohdalla ja alimmat desiilit kokoomus haluaa vaikka taudeilla lopettaa pois silmistä. No eihän tästä ole kuin vajaa sata vuotta kun oikeisto, silloiset valkoiset käyttivät vastaavaa menetelmää vangitsemiaan vasemmistolaisia eli punaisia kohtaan tappaessaan heitä selleihin jotka olivat hyvinkin ahtaasti täytettyjä sijoittamalla sekaan kaienlaisia lentävää keuhkotautia, punatautia ja muita vastaavia sairaita, ettei tarvitse niin härskisti toteuttaa puhdistusta köyhistä jota nykyisen käsityksen mukaan sanotaan sotarikokseksi, kun ihminen saatetaan kuopan reunalle ja kuoleman tuojana käytetään pientä lyijynpalaa sekä vauhdin antajana tälle ruutia. Nyt on pidetty huoli siitä ettei vähävaraisella ole rahaa, millä voisi ostaa terveyspalvelun yksityisiltä, näiden kaikenmoisten heidän talouteensa kohdistuvien leikkausten johdosta. Eihän tässä enää puutu kuin oikeisto rupeaa raijaamaan ulkomailta kaikenlaisia tuberkuloosia ja muita vastaavia sairaita jotka ovat resistenttejä kaikenlaisille antibiooteille levittämään sairauksia vähävaraisten kansalaisten keskuuteen. Heidän mielestään siis Puska oli väärässä kun rupesi tekemään töitä kansalaisten eliniän pidentämisen ja helpottamisen puolesta?
eiköhän antibiootit ole sen verran tärkeä ja samoin yksinkertainen hommeli tätä nykyä, että se pitäisi melkoisen vaivattomasti saada potilaille..... ilman turhia välikäsiä. No, päivystyksestä kai saa korkeaan kuumeeseen, edes.