Kun eri kasveista tehdään bioenergiaa niin niitä jää vähemmän ruoaksi käytettäväksi.Joissain maissa saatetaan tästä johtuen nähdä nälkää.YLE.n tv-uutiset kertoi äsken asiasta,mutta onhan tästä jo vuosia varoiteltu.
Ruoka kallistuu Maailmassa
Juuso Puro
2183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kyllä tästä on varoiteltu jo useita vuosia.Ei todellakaan tullut yllätyksenä.
Vaihtoehtona on uusiutuvien polttoaineiden sovitut tavoitteet,tai saada ihmisille tarpeeksi ruokaa maapallom eri osissa.Raakaa peliä.
Ruoka kallistuu koska se on pörssissä! Se että ruoasta tehdään biopolttoaineita ei ruoan hintaa yksinään riitä nostamaan.
Sama juttu sähkön kanssa. Keksijä jota nykyisen kaltaisesta sähköverkosta saamme paljolti kiittää, piti sähköstä veloittamista järjettömänä ja ajatteli tuottaa sitä kaikille ilmaiseksi.
Tekniikka millä kaikki nämä uusiutuvat "energian"tuotantotavat voidaan jättää historiaan on olemassa, mutta sen käyttöönottoa estävät globaalit suuryritykset ja heidän iskujoukkonsa Vihreistä puolueista yms. Tämä on raakaa peliä ja vielä raaemmaksi tämä tulee menemään, elleivät ihmiskunnan murhaajien puudelit ala pikku hiljaa luopua vallastaan.
On olemassa sellainen kaikkien lakien yläpuolella oleva muuttumaton laki, nimittäin Luonnonlaki. Se määrittelee maximum määrän eläimiä maapallolle. Ihminen on eläin. Jos mennään maximum määrän yli, niin ylimenevä osa eläimistä joutuu kuolemaan. Niin sanoo Luonnonlaki.
Liikakansoitusta on pyritty vähentämään mm. Kiinassa,jossa ongelma on tiedetty jo vuosia.Juomakelpoinen vesi taitaa olla se mistä ensin tulee pulaa ja sitten vasta ruoka.Niiden jälkeen energia.Pohjoisessa sitä tarvitaan talven takia.
Aloittaja oli täysin oikeassa.Lehdissä oli jokunen päivä sitten juttua että E10 poistetaan myynnistä, koska kehitysmaissa uhkaa ruokapula.Tavalliset kuluttajat tiesivät asian jo viime vuonna ,mutta EU.n päättäjät vasta nyt.
Se oli ehdotus EU.ssa. Nyt tuon ehdotuksen tiimoilla on ollut hiljaista.Kuitenkin energia ja nälkä ovat vastakkain.
Suomessakin on satoja tuhansia hehtaareja käytöstä poistettua peltoa. Miten niiden käyttö biopolttoaineiden tuotantoon nostaisi ruuan hintaa? Toiseksi ihmiset heittävät enemmän ruokaa roskiin, kuin mitä nykyään käytetään polttoaineiden tuotantoon.
Biopolttoaineita paljon suurempia ongelmia ovat esim. kahvin, puuvillan, kaakaon ja muiden siirtomaatuotteiden viljely. Kehitysmaat viljelevät niitä vientiin ja sitten näiden maiden kansa ostaa viljaa kansainvälisiltä markkinoilta. Ei eroa mitenkään siitä että samat maat tuottaisivat biopolttoaineita.
Ruokapula on maailmanlaajuinen asia ja myös biopolttoaineet.Ei täällä palmupuut kasva palmuöljyä tuottaen.
Varmasti biopolttoaineita voi valmistaa sekä eettisesti että epäeettisesti. Ihan turha syyllistää kaikkea biopolttoaineentuotantoa.
Nestemäisten biopolttoaineiden osuus ihmiskunnan biomassan käytöstä on ihan häviävän pieni vaikka uutisissa niistä kauheasti puhutaankin. Esimerkiksi kosmetiikkateollisuus käyttää enemmän kuin polttoaineidenjalostajat.
Biopolttoaineet saavat aina haukut, vaikka samasta kuorma kaikki muutkin syövät.
Ei tuo mikään yllätys kenellekään ollut kun äkkiseltään lisättiin biopolttoaineen osuutta.Jos olis siirrytty maltillisemmin biopolttoaineisiin niin ruokapula ei olis yllättänyt.Suomen ongelma tämä ei ole mutta ns. kolmannen maailman todellakin.Toki muutkin seikat vaikuttavat siihen, kuten huonot sadot.
Muistan kyllä itsekin kun media syytti biopolttoaineita ruuan hinnan kallistumisesta. Se väite ei vaan kestä tilastollista tarkastelua.
Jos halutaan tehdä jotain kehitysmaiden nälänhädän hyväksi niin pitäisi:
-vähentää esim. kahvin, puuvillan jne. käyttöä.
-Järkeistää kehitysapua (nykyään länsimaiden ylijäämähintaa myydään alle markkinahinnan kehitysmaihin, jolloin paikalliset maanviljelijät vähentävät tuotantoa.)
-Tehdä ennalta ehkäisevää työtä jolla vähennettäisiin Zimbadwen maiden pakkolunastuksen kaltaista hölmöilyä.
Tarkoitin tietysti nälänhädän vähentämiseksi :D
Energiantuotanto vähentää monin tavoin myös ruuan tuotantoon soveltuvan maan määrää.
Hiilen, öljyn ja maakaasun hyödyntäminen pilaa laajoja maa-alueita. Vesivoimalat tarvitsevat suuria patoaltaita. Tuulipuistot tarvitsevat laajan maa-alueen haitaten muuta maankäyttöä.
Tuotettuun energiamäärään nähden pienin maantarve on ydinvoimalla.
Ainakin jenkeissä tuulivoimaa on rakennettu pellolle ja pelto on pidetty alkuperäisessä käytössä. Tuulivoimala vie vain joitain kymmeniä neliöitä varjolla saattaa olla satoa hieman heikentävä vaikutus.
Verrataanpa, kuinka paljoaann maata tarvitaan,
- ydinvoimala 1500 MW, sähköä 12 TWh vuodessa
maantarve alle 100 hehtaaria, ydinvoimala ja kilometrin alue sen ympäriltä
-tuulipuisto, sähköä 12 TWh vuodessa, 1500 kpl 3-4 MW tuulimyllyjä
maantarve yhteensä 750-1000 hehtaaria, kun jokainen tuulimylly 0,5 hehtaaria
-
Tuulivoimayksiköiden etäisyyden on oltava mm. pyörteisyyden takia viisi kertaa roottorin halkaisija, siten käytännössä yhdelle neliökilometrille voidaan rakentaa noin 10 MW. Eli yksi 3 MW tuulimylly vie noin 30 hehtaarin alan.
Suojaetäisyys mm. jäiden tippumisen takia on 1,5 kertaa kokonaiskorkeus (torni lapa) eli noin 300 m. Suojaetäisyys asutukseen melun ja valovälkkeen takia on 500 metristä ylöspäin.
Suomen tuulivoimalaoissa keskimääräinen teho on jäänyt selvästi alle 2000 tunnin huipun käyttöaikaa vastaavan tuotannon. Siten tarvittaisiin vähintään 2000 kpl 3 MW myllyjä 12 TWh tuottamiseen. Niiden vaatima maa-ala olisi minimissään 600 neliökm eli 60 000 ha.
Suurta osaa tuosta 60 000 ha voitaisiin tietysti käyttää metsätalouteen. Mutta niin voitaisiin myös ydinvoimalaitosaluetta ympäröivää maata.
Kaikki maa ei ole hyvää maanviljelyyn. Siis vaikka tuulivoimaan käytettäisiin maata, niin se saattaa suurelta osin olla jotain ulkosaaristoa ja rantakivikkoa. Myöskään tulevaisuuden merituulivoimalat eivät vaikeuta maanviljelyä.
Maatuulivoimalat estävät ja haittaavat laajoilla alueilla muuta maankäyttöä. Tuulimyllyjen tarvitseman maa-alan lisäksi esimerkiksi myllyjen huoltotiet vievät paljon tilaa.
Merellä olevat tuulimyllyt haittaavat mm. kalastusta ja kesämökkiläisiä. Tuulimyllyjen rakentaminen ja kaapelointi sotkee merenpohjaa, tuhoaa kalojen kutu- ja elinalueita. On todettu, että kalat karttavat tuulimyllyjen aiheuttamaa matalataajuista melua meressä.