Pillun päreitä käytettiin vielä 1800-luvulla, ennen laudeliinojen keksimistä, saunoissa naisten alapään suojana. Ymmärrettävistä syistä olosuhteet maaseudulla olivat tuolloin hygienian kannalta erittäin puutteelliset, eivätkä miehet yleensä käyneet “esipesussa” ennen lauteille istumista. Lauteet siis suorastaan kuhisivat erilaisia mikrobeja ja bakteereita, varsinkin koliformisia bakteereita.
Pillun päreet eli “vitukkeet", kuten niitä tuolloin kutsuttiin tehtiin tavallisista männyistä vuolluista päreistä muotoilemalla ne naisen omien muotojen ja käyttötarkoituksen mukaan. Luonnollisesti ne olivat alussa puunvärisiä, mutta muuttivat sitten väriään mitä enemmän niitä käytettiin. Ihan pärekaton harmaiksi ne eivät sentään ehtineet.
Sanonta “Tuhannen pillun päreiksi” on syntynyt luonnollisesti, kun miehet ovat arvioineet puun kokoa ja sen riittävyyttä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Naisille varattiin tietysti oma puu vitukkeisiin eli pillun päreisiin.
“Tuo mänty riittää varmasti tuhannen pillun päreiksi", on varmasti ollut tuttusanonta metsissä eri puolilla Suomea.
******* suti oli yleisesti käytössä ainakin 1880 luvulle saakka
Kymenlaaksossa ja Karjalassa. Tiettävästi sitä käytettiin myös jonkin verran Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.
Siihen aikaa maaseudulla tarpeet tehtiin usein niin sanotusti “nurkan taakse". Varsinkin palvelusväki kävi asioilla ulkorakennuksen takana. Paikalle oli yleensä rakennettu riuku, jotta myös isomman asian eli ulostamisen suorittaminen oli mahdollista.
Vessapaperi oli tuntematon ylellisyystarvike sen ajan maaseudulla. Metsässä takamus pyyhittiin luonnollisesti sammaleeseen. Huusissa oli joko varattu sammalta tai peräti sanomalehden riekaleita. Pärekin kelpasi pyyhkimiseen. Nurkan takana näiden pyyhkimistarpeiden säilyttäminen olisi ollut vaikeaa ja niinpä käytettiin pehmeää ja tuuheaa lyhyt vartista harjaa peräaukon puhdistamiseen. ******* suti, tai pers suti tunnettiin myös nimellä perskä. Se laitettiin hirrenrakoon kuivamaan ja odottamaan seuraavaa käyttäjää. Tämä sitten, ennen kuin harjasi oman ahterinsa puhtaaksi, kopautti harjaa seinää vasten jotta siihen kiinni kuivaneet ulostekikkareet tippuivat pois.
Nykyään käytetty sanonta “Voi p erseen suti” viittaa juuri siihen, että suti on joko liian tahmea puhdistuakseen tai se oli pudonnut niin kauas, että tarpeillaan istuja ei siihen ylettynyt. Hänen olisi siis kiskottava vaatteet sottaiset takamuksen päälle, ja sekös harmitti. Harmittavaa asiaa p erseensudilla” tarkoitetaan nykyäänkin, vaikka pylly olisikin puhdas.
Joo joo. Kopsattu on netistä juu...
Pillun päreet eli “vitukkeet", kuten niitä tuolloin kutsuttiin tehtiin tavallisista männyistä vuolluista päreistä muotoilemalla ne naisen omien muotojen ja käyttötarkoituksen mukaan. Luonnollisesti ne olivat alussa puunvärisiä, mutta muuttivat sitten väriään mitä enemmän niitä käytettiin. Ihan pärekaton harmaiksi ne eivät sentään ehtineet.
Sanonta “Tuhannen pillun päreiksi” on syntynyt luonnollisesti, kun miehet ovat arvioineet puun kokoa ja sen riittävyyttä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Naisille varattiin tietysti oma puu vitukkeisiin eli pillun päreisiin.
“Tuo mänty riittää varmasti tuhannen pillun päreiksi", on varmasti ollut tuttusanonta metsissä eri puolilla Suomea.
******* suti oli yleisesti käytössä ainakin 1880 luvulle saakka
Kymenlaaksossa ja Karjalassa. Tiettävästi sitä käytettiin myös jonkin verran Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.
Siihen aikaa maaseudulla tarpeet tehtiin usein niin sanotusti “nurkan taakse". Varsinkin palvelusväki kävi asioilla ulkorakennuksen takana. Paikalle oli yleensä rakennettu riuku, jotta myös isomman asian eli ulostamisen suorittaminen oli mahdollista.
Vessapaperi oli tuntematon ylellisyystarvike sen ajan maaseudulla. Metsässä takamus pyyhittiin luonnollisesti sammaleeseen. Huusissa oli joko varattu sammalta tai peräti sanomalehden riekaleita. Pärekin kelpasi pyyhkimiseen. Nurkan takana näiden pyyhkimistarpeiden säilyttäminen olisi ollut vaikeaa ja niinpä käytettiin pehmeää ja tuuheaa lyhyt vartista harjaa peräaukon puhdistamiseen. ******* suti, tai pers suti tunnettiin myös nimellä perskä. Se laitettiin hirrenrakoon kuivamaan ja odottamaan seuraavaa käyttäjää. Tämä sitten, ennen kuin harjasi oman ahterinsa puhtaaksi, kopautti harjaa seinää vasten jotta siihen kiinni kuivaneet ulostekikkareet tippuivat pois.
Nykyään käytetty sanonta “Voi p erseen suti” viittaa juuri siihen, että suti on joko liian tahmea puhdistuakseen tai se oli pudonnut niin kauas, että tarpeillaan istuja ei siihen ylettynyt. Hänen olisi siis kiskottava vaatteet sottaiset takamuksen päälle, ja sekös harmitti. Harmittavaa asiaa p erseensudilla” tarkoitetaan nykyäänkin, vaikka pylly olisikin puhdas.
Joo joo. Kopsattu on netistä juu...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Juu,kopsattu ehkä mutta hyvä.
Nyt selviskin muutama asia hah hah haa
Juu niin selvisi.
Oltiin ennen niin luonnonvaraisia.
Aika iso ero Helsingin vihreisiin. Joita Helsingissä suhteellisen eniten.
Isoin luontotyö kun laittavat roskat oikeisiin laatikoihin.
Laatikot jotka muut tyhjentää ja hoittaa muutenkin.
Sitten ollaan niin vihreää että ihan ällöttää.
Sammalta vihreille. Ei muuta.
Ihan hirveää oli elämä silloin. Nykyaikaan syntyneen näkökulmasta.
Silloin ei tiedetty paljon bakteereista ja tietohan lisää tuskaa .
Kiitos asiallisesta ja informatiivisesta avauksesta, jossa termit olivat kohdallaan ja saivat vieläpä kansantajuisen selityksen. Sopii esimerkiksi vaikkapa sille kirjoittajalle, joka äskettäin väitti suomalaisen maatalouspoliitikan edustavan jäännettä sosialistisesta suunnitelmataloudesta ja tuolla erheellisellä termistön käytöllä vietiin pohja varsinaiselta asialtakin.
Maailma muuttunut liiankin paljon, pois luonnosta.
Edes metsämarjoja ei viitsitä poimia.
Nytkin puolukoita tosi paljon metsissä.
Jokin vihreitten Satu Hassi lenteli 5 v aikana josta sai ylimenneet kulukorvaukset omaan taskuun verotta 350 000 euroa
5000-6000 e kuussa.
Missä mennään ahneimmilla ?
He tehneet lait itselleen sopiviksi.
"kartanoherra " Tarja Halonen tehnyt itsensä tarpeettomaksi, miljoonien kuluilla.
Ei edes veroa maksa hänkään.
Näillä kahdella yhteinen nimittäjä: taitolaisuus.
Miten taistolaiset paasasivat ?
Melkoista vilunkia.
Ei ihme jos kommunistit onkin enää rippeitä vain.
Näitten kahden kohdalla , rikkaita rippeitä.