Kulutusyhteiskuntiemme Länsimaalaistuminen ;D

Meidät pakotetaan täällä lännessä sopeutumaan luonnottomiin ja ihmisen psyykeelle tuhoisin elintapoihin. Määrävä asia on se, että ihmisen tulisi aina olla tehokkaampi ja tuottavampi. Yhteiskunta arvostaa eniten niitä, ketkä ovat kaikista säälimättömimpiä ja sosiopaattisimpia. Empatiaa ja myötätuntoa ei arvosteta, niitä pidetään heikkouden merkkeinä.

Terveen psyykeen pitäminen nykyaikaisessa äärimmäistä nopeutta arvostavassa yhteiskunnassa on hyvin vaikeaa. Vanhemilla ei ole aikaa huolehtia lapsistaan, kun työntekoa tulee tehostaa. Ihmisistä on tullut yritysomisteisia koneita, jotka unohdetaan kun ne eivät enää toimi kunnolla.

Etenkin lasten ja nuorten tilanne on hälyttävä. Lapset eivät nykyään enää leiki keskenään vaan katsovat televisiosta erilaisia seksiä ja väkivaltaa sisältäviä ohjelmia, mitkä ovat todella pahoja haittoja lapsen psyykiselle kehitykselle. Todennäköisesti muutaman kymmenen vuoden päästä Suomi on täynnä moniongelmaisia, väkivaltaisia nuoria aikuisia, jotka ovat kykenemättömiä terveisiin ihmissuhteisiin.

Koko kulutusyhteiskunta perustuu siihen, että ihmiset jahtaavat keinotekoista ja valheellista mielihyvää, mikä syntyy erilaisista päihteistä ja tavaroista. Niiden vuoksi ihmiset tekevät epäterveellistä toimistotyötä 50 tuntia viikossa. Mutta jos onnistuu pääsemään rikkaaksi, ei silti voi täyttää sitä mielen tyhjiötä ja parantaa sen sairautta. Tilastoista voimme nähdä kuinka mielenterveysongelmat lisääntyvät jatkuvasti länsimaissa. Suomi on itsemurhatilastoissa maailman pahimpia maita.

Länsimaat ovat kadottaneet ihmiselle niin keskeiset henkiset ominaisuudet, mitkä ovat olleet niin tärkeä osa kaikkia kulttuureja koko ihmisen historian ajan. Tarkoitan asioita kuten meditaatio. Paikalleen pysähtyminen ja meditointi parantaa todistetusti mielenterveyttä. Myös useiden parantavia ominaisuuksia omaavien luonnonkasvien käyttö on (lääkefirmojen) toimesta kielletty ja ne on korvattu mielen lamauttavilla keinotekoisilla mielialalääkkeillä.

Kulutusyhteiskunta on myös luonnon varma tuho. Luonnonvarat ja raaka-aineet käytetään loppuun ja maailman jo paha nälänhätä pahenee. Meidän mässäilymme vuoksi kuolee tulevaisuudessa kymmeniä miljoonia ihmisiä kehitysmaissa. Luonto tuhoutuu, mistä seuraa vakavia ekologisia katastrofeja, jotka koskettavat jokaista maailman ihmistä.

Meidän on muutettava tämä kehitys, jos haluamme pitää maapallon elinkelpoisena vielä lapsillemme. Meidän on muututtava myös itsemme ja oman terveytemme vuoksi. Kehoitan kaikkia hidastamaan tahtia, katsomaan ympärilleen ja miettimään näitä asioita sekä pitämään huolta lähimmäisistään. Raha ja tavarat eivät ole pääasia, ihmiset ovat. Sen vuoksi on muututtava.

Kiinaa hallitsevat moraalittomat monetaristit. Ei sielläkään kauan sosiaalista moraalia ole. Sama tapahtuu islamilaisessa maailmassa. Näitä monetaristien tuhoamia maitahan kutsutaankin "kehittyviksi markkinoiksi".

Tämä" kuluttamisen" kaiken kanssakäymisen keskiöksi ei perustu länsimaisuuteen sinänsä, vaan juutalaisiin oppeihin perustuvaan kapitalismiin (ei siis markkinatalouteen vaan sen vääristyneeseen muotoon).

"Kuluttamista" tarvitaan jotta kapitalistien omistamilla firmoilla on liikevaihtoa josta tehdä voittoa. Kapitalistithan eivät salli sellaista työtä jossa ei ole kyse kuluttamisesta. Sellainen tehdään julkisella sektorilla.

Sinä ja sinun monetarismi

Kyllä kapitalismia eli taloudellista yksityisomistusta on Kiinassa ja arabimaissakin, mutta nehän ovat demokraattisia valtioista, joissa ei ole porvarispunttien arvovaltaa eli monopolikapitalismia: tekijänoikeuksia, tavaramerkkejä ja tekijänoikeuksia. Näin ollen muun muassa kiinalaiset kapitalistit kehottavat kansaa kuluttamaan.

Ruvetaan TAAS keräilijöiksi niin pästään kuluttamisesta.

Maailma ei ole vielä mihikään ylikansoittumassa.
Meitä on täällä vajaat 7 miljardia ja joka vuosi tuotetaan ruokaa yli kymmenelle miljardille.
Tilaa on maapallolla vaikka kuinka.
Myös vilejlyskelpoista maata on kokonaan käyttämättä vielä vaikka kuinka paljon.
Pelkästään Venäjällä on hyödyntämättä suuren määrät viljelysmaata.

Ylikansoitus on pelkkä harha jota kapitalistit jauhaa sen pelossa että joutuvat omista ego:n pidentäjistä luopumaan.

Lyhennetätän esimerkki pienemään mittakaavaan niin ehkä taviskin sen tajuaa:

Yksi kylä kuvaa koko maailmaa. Kylässä on 1000 asukasta.
Ruokaa tuotetaan 2000 ihmiselle. 10 ihmistä haalii kasaan 1900 asukkaan edestä ruokaa ja sitten kun loput 990 ihmistä valittaa että on nälkä niin 10 ihmistä selittää etä kylä on ylikansoitettu.
10 ihmistä syövät 15-20 edestä ja loput sitten menee kaatopaikalle. Mutta silti heidän mielestään kylä on ylikansoitettu.

on perceestä!!!!!

Rahaa lukuun ottamatta kapitalismi on sielunlaissa ihan jees!

Kiinan globalisoituminen on tämän hetken näkyvin maailmanilmiö. Kiinalaisten suurin tavoite on saavuttaa länsimaiden kaltainen elintaso autoineen ja ulkomaanmatkoineen. Tästä seuraa valtava ympäristörasitus.

Pääkaupunkimme katukuvassa näkyvät päivittäin yli 50 turistin ryhmiä, jotka täyttävät kadut ja liikennevälineet. Heillä on varaa matkustaa Suomeen, mutta kuinka monella suomalaisilla on varaa Kiinan matkaan?

Kiina on myös myöntänyt lainoja suomalaisille kunnille ja yrityksille. Nyt suomalaista radiokanavaa ollaan myymässä Kiinalle.

Idän Suuren mystiikka hälvenee..

Älä unohda sitä, että talouskasvu hidastuu Kiinassakin.
http://yle.fi/uutiset/wto_leikkasi_rajusti_ennustetta_maailmankaupan_kasvusta/6304301

Kiinasta ei tule koskaan porvarillista valtiota kuten USA.

Kaikki maat ovat nykyään kulutusyhteiskuntia, mutta siihen on monia syitä. Yksi keskeinen syy on taloudellinen kasvu ja hyvä elämä, jotka usein liittyvät kuluttamisen lisääntymiseen. Kun ihmiset voivat ostaa enemmän tavaroita ja palveluita, taloudet pysyvät vakaana ja kasvavat. Lisäksi media ja markkinointi vaikuttavat siihen, että ihmiset saavat haluja ja tarpeita, jotka eivät aina ole välttämättömiä, mutta lisäävät kulutusta. Teknologian kehitys on myös mahdollistanut nopeamman ja helpomman kuluttamisen, kuten verkko-ostokset ja digitaaliset palvelut. Toisaalta tämä kaikki voi myös johtaa ympäristöongelmiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, mutta nykymaailmassa kuluttaminen on usein nähty osana normaalin elämän tapaa ja talouden perusperiaatetta.