Uskonnonvapaus

Avaaja vaikuttaa ateistihomolta.

Mikä teillä joillain uskiksilla oikein on vikana, kun ette kykene asialliseen keskusteluun?

Lapsen vanhempi päättää siitä, mitä uskontoa tälle opetetaan, sillä pieni lapsi ei vielä osaa muodostaa omaa mielipidettään. Myöhemmin, lapsen varttuessa aikuiseksi, tämä saa itse erota kirkosta. Suomessa ON uskonnonvapaus, sillä valtio ei pakota ketään uskomaan mihinkään tiettyyn uskontoon. Pikkulapsen huoltajat ovat sitten eri asia.

"On valtionkirkko ja jumalanpilkkapykälät, lapsikaste ja pakollinen uskonnonopetus ja pakollinen kirkollisvero myös alle 18-vuotiaille."

Mm Jumalanpilkka laki on jo nykyisin pelkkä tyhjä fraasi, jonka saisi jo ottaa kokonaan pois.

"Suomessa Opetushallitus on määrännyt peruskoulun kaikkien uskontokuntasidonnaisten ryhmien uskonnon opiskelun tavoitteeksi monipuolisen uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamisen.[3] Uskonnon opetus aloitetaan monissa paikoissa jo päiväkoti-iässä, joka jatkuu myöhemmin uskontotunneilla koko peruskoulun ajan. Pakollista se ei kuitenkaan ole, vaan valittavana on elämänkatsomustieto. Uskonnon opetuksen monipuolisiin tavoitteisiin sisältyy omaan uskontoon ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin perehtymistä."
- wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonnon_opetus

Et opetuksessa on myös törmätty ongelmiin, mutta nekin johtuvat enemmän uskovien opettajien asenteista, jotka eivät salli opettaa toisista uskonnoista ja maailmankatsomuksista.

Laissahan ei käsitykseni mukaan ole enää rikettä nimellä "Jumalanpilkka", mutta "Uskonrauhan häiritseminen" on.

Minä joka olen syntynyt dinosaurusten aikana muista ja olen kokenut sen, että rukouslauantaina kapakoissa sai "viinaa luputtaa" mutta soitto ja tanssi olivat tykkänään kielletyjä Lähde Wiki.

Aikaisemmin rukouspäiviin on liittynyt julkisia huvitilaisuuksia koskeneita kieltoja ja rajoituksia. Vuoteen 1968 saakka julkiset huvit olivat kiellettyjä rukouspäivää edeltävän päivän (ns. rukouslauantain) illasta klo 18:sta alkaen 24 tunnin ajan. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen tämä kielto sai osakseen yhä ankarampaa arvostelua sekä periaatteellisista että käytännön syistä; sitä pidettiin uskonnonvapautta loukkaavana. Vuoden 1969 alussa tuli voimaan uusi laki julkisista huveista. Sen mukaan tällainen kielto oli edelleen voimassa, mutta vain varsinaisena rukouspäivänä (sunnuntaina) klo 8-18. Kiellosta oli kuitenkin joukko poikkeuksia. Se ei koskenut muun muassa urheilukilpailuja, näyttelyn tai museon avoinna pitämistä eikä konsertteja, joissa pääasiassa esitettiin "muuta kuin tanssi- ja iskelmämusiikkia". Lisäksi lääninhallituksella oli oikeus myöntää poikkeuslupia[1].

Nyt Päivi R. voisi elvyttää tuon kauniin tavan yhdessä gluteus maximus Soinin kanssa.