Katselin tv:sta tuon välikysymyskeskustelun alkua. Kuntaministeri Henna Virkkunen piti erittäin hyvän avauspuheen, jossa hän mmm. muistutteli kuntarakenneuudistuksen alkuupanemista, joka tapahtui kepujohtoisten hallitusten aikana, varsinaisina moottoreina ehti olla kolme kepulaista kuntaministeriä, Manninen, Kiviniemi ja Tölli. Virkkunen antoi kiitosta heille ja kertoi, miten nykyhallitus aikoo jatkaa työtä, jonka päämäärät luotiin aikoinaan jo kepujohtoisella Paras-hankkeella. Virkkunen esitteli nykyhallituksen todella järkeviä jatkokaavailuja. Hän antoi puheellaan kuvan itsestäänkin hyvin selväjärkisenä, luotettavana ministerinä, joka on nopeasti päässyt sisään uuteen vastuualueeseensa ja tietää, mitä täytyy tehdä.
Sitten esiintyi aikanaan Paras-hankettakin kuntaministerinä edistänyt Mari Kiviniemi. Hän löi esityksessään korville kaikkia niitä hankkeita, joita hän aikoinaan oli ajamassa. Hänen esityksensä oli teennäisyydessään täysin epäuskottavaa, ja myös hänen kehonkielensä kertoi, että hän tiesi puhuvansa parempaa tietoaan vastaan. Tuo kepun nyt tekemä välikysymys on niin vastenmielistä pikkupolitikointia, että ihmettelen, jos kukaan sen muihin motiiveihin uskoo. Kiviniemi luetteli pitkän listan epäkohtia, joihin kuntarakenneuudistus voi johtaa. Mikään muu siinä listassa ei pitänyt paikkaansa, mutta kun Kiviniemi sanoi, että monet ihmiset voivat jäädä työttömiksikin, silloin hän varmaan puhui totta: moni nytkin tarpeeton kepulainen kuntasatraappi silloin todetaan virallisestikin tarpeettomaksi ja hän menettää hyvän asemansa ja tulonsa.
Surkuhupaisen näytelmän – jota ei voi oikein tragikomediaksikaan kutsua – kepu teki välikysymyksellään arvokkaalla paikalla, eduskunnassamme, tuosta vakavasta asiasta, jossa hallituksen kaavailut ovat tuiki tarpeellisia. Vastenmielistä on, että myös eräät demarit ovat ilmeisesti liittyneet tuohon kuntakapinaksi nimettyyn näytelmään, puoluenäkökohdista lähtevää yleisen edun ja ihmisten suuren enemmistön edun vastaista pikkupolitikointia sekin.
Enpä viitsinyt katsella kovin pitkälle tuota arvotonta näytelmää, vaan aloin katsoa parempaa näytelmää, eli Reinikaisen uusintaa kakkoselta.
Tuli vain mieleeni, että annettakoon noiden nykyisten kuntarajojen jäädä ennalleen ja poistettakoon niitä valtion tukia, joiden varassa vain elävät hyvin monet pikkukunnat, kepujohtoisia ne on lähes kaikki, niin kyllä siellä kohta alkaa sellaiset liitoshalut isommiksi, elinkelpoisemmiksi kunniksi, että hallitus joutuu jopa intoa toppuuttelemaan. Minulle mielenkiintoisempia ja tärkeämpiäkin ovat ne kuntauudistukset, joita varmaan kohta tehdään täällä pääkaupunkiseudulla, täällä, missä ihmisiä on enemmän kuin susia tai karhuja, jotka lienevät enemmistönä monin paikoin kepuperiferiassa.
Pääkaupunkiseudun paras kuntajako olisi, ja viime päivinä tehtyjen ja Hesarissa esitettyjen kuntalaisten mielipiteiden valossa varmaan tulee toteutumaankin, että Sipoo jaettaisiin Helsingin Porvoon ja Keravan kesken, Siuntio jaettaisiin Kirkkonummen. Lohjan ja Inkoon kesken. Jatkossa Helsinki ja Vantaa tulevat yhdistymään ja Siuntion osalla suurentunut Kirkkonummi liittyy Espooseen, ja myös Siuntion osalla suurentunut Inkoo liittyy Raaseporiin, joka vuosi sitten muodostettiin jo aikaisemmin Tenholalla ja Snappertunalla suurentunut Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistämällä, jolloin tuossa suurkunnassa säilyisi edelleen ruotsinkielinen enemmistö.
Sitten esiintyi aikanaan Paras-hankettakin kuntaministerinä edistänyt Mari Kiviniemi. Hän löi esityksessään korville kaikkia niitä hankkeita, joita hän aikoinaan oli ajamassa. Hänen esityksensä oli teennäisyydessään täysin epäuskottavaa, ja myös hänen kehonkielensä kertoi, että hän tiesi puhuvansa parempaa tietoaan vastaan. Tuo kepun nyt tekemä välikysymys on niin vastenmielistä pikkupolitikointia, että ihmettelen, jos kukaan sen muihin motiiveihin uskoo. Kiviniemi luetteli pitkän listan epäkohtia, joihin kuntarakenneuudistus voi johtaa. Mikään muu siinä listassa ei pitänyt paikkaansa, mutta kun Kiviniemi sanoi, että monet ihmiset voivat jäädä työttömiksikin, silloin hän varmaan puhui totta: moni nytkin tarpeeton kepulainen kuntasatraappi silloin todetaan virallisestikin tarpeettomaksi ja hän menettää hyvän asemansa ja tulonsa.
Surkuhupaisen näytelmän – jota ei voi oikein tragikomediaksikaan kutsua – kepu teki välikysymyksellään arvokkaalla paikalla, eduskunnassamme, tuosta vakavasta asiasta, jossa hallituksen kaavailut ovat tuiki tarpeellisia. Vastenmielistä on, että myös eräät demarit ovat ilmeisesti liittyneet tuohon kuntakapinaksi nimettyyn näytelmään, puoluenäkökohdista lähtevää yleisen edun ja ihmisten suuren enemmistön edun vastaista pikkupolitikointia sekin.
Enpä viitsinyt katsella kovin pitkälle tuota arvotonta näytelmää, vaan aloin katsoa parempaa näytelmää, eli Reinikaisen uusintaa kakkoselta.
Tuli vain mieleeni, että annettakoon noiden nykyisten kuntarajojen jäädä ennalleen ja poistettakoon niitä valtion tukia, joiden varassa vain elävät hyvin monet pikkukunnat, kepujohtoisia ne on lähes kaikki, niin kyllä siellä kohta alkaa sellaiset liitoshalut isommiksi, elinkelpoisemmiksi kunniksi, että hallitus joutuu jopa intoa toppuuttelemaan. Minulle mielenkiintoisempia ja tärkeämpiäkin ovat ne kuntauudistukset, joita varmaan kohta tehdään täällä pääkaupunkiseudulla, täällä, missä ihmisiä on enemmän kuin susia tai karhuja, jotka lienevät enemmistönä monin paikoin kepuperiferiassa.
Pääkaupunkiseudun paras kuntajako olisi, ja viime päivinä tehtyjen ja Hesarissa esitettyjen kuntalaisten mielipiteiden valossa varmaan tulee toteutumaankin, että Sipoo jaettaisiin Helsingin Porvoon ja Keravan kesken, Siuntio jaettaisiin Kirkkonummen. Lohjan ja Inkoon kesken. Jatkossa Helsinki ja Vantaa tulevat yhdistymään ja Siuntion osalla suurentunut Kirkkonummi liittyy Espooseen, ja myös Siuntion osalla suurentunut Inkoo liittyy Raaseporiin, joka vuosi sitten muodostettiin jo aikaisemmin Tenholalla ja Snappertunalla suurentunut Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistämällä, jolloin tuossa suurkunnassa säilyisi edelleen ruotsinkielinen enemmistö.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Siellä kepulien leirissä takit kääntyy ja änkyti änkyti kun juntturat änkyröi asoista joista niiden vanhaska jo aloitti 6v sitten kuntien pakkoliitokset.
>>>Mikään muu siinä listassa ei pitänyt paikkaansa, mutta kun Kiviniemi sanoi, että monet ihmiset voivat jäädä työttömiksikin, silloin hän varmaan puhui totta: moni nytkin tarpeeton kepulainen kuntasatraappi silloin todetaan virallisestikin tarpeettomaksi ja hän menettää hyvän asemansa ja tulonsa.
Jos on niin kuin sanot, niin täytyy onnitella kuntien kepusatraappeja, jotka ovat pystyneet varmistamaan tulevaisuutensa sen jälkeenkin kun kepu on menettänyt vaikutusvaltansa kunnissakin .Toivottavasti myös SAK:laiset kuntatyöntekijät pääsevät samaan.
Valtaansahan kepu ei tietenkään kuntaliitosten vaikutuksesta menetä, koska yleistä äänestysoikeutta ei ole tarkoitus purkaa. Suorittavan portaan kuntatyöntekijöiden työpaikkojen säilymistä toivon minäkin, mutta näyttää siltä, että väkeä ollaan vähentämässä kaikissa kunnissa joko ns. rationalisoimalla tai siirtymällä ostopalveluiden käyttöön.
ainoo pelko kepussa on se, että kepulaiset menettää suurimman osan luottamusmies paikoistaan ja siten myös RAHASTA omaan pussiin!!
Luottamuspaikathan vain siirtyvät toisen kuntanimikkeen alle ja ehkä uusille henkilöille, mutta samoilla puolueilla ne säilyvät. Äänestysoikeutta kepulaisilta ja luottamuspaikkojen jakamista puoluekannatuksen mukaan ei ole tarkoitus kuntauudistuksessa lakkauttaa.
saitin kapit hartaasti toki toivoisivat :)))
Olet ehkä kertonutkin, mutta kysyn kuitenkin. Mitä huonoa näet hallituksen kaavailemissa kuntaliitoksissa? Miten ne kaavailut poikkeaa kepun kaavailemista liitoksista, mikä tekee hallitksen kaavailemista kuntaliitoksista huonompia kuin kepun kaavailemat, vai tekeekö mikään? Mikä sinun vaihtoehtosi olisi?
(Tuostahan Aarno Laitinen kirjoitti, että on kumma, kun kepulaiset kunnallisukot hankaavat vastaan, vaikka eivät jää tyhjän päälle liitosten jälkeenkään)
Nykyhallituksen kaavailuissa huomompaa on kuntaliitosten pakonomaisuus, tarjotaan siis keppiä, eikä porkkanaa. Samoin se, että lähtökohtana ovat ns. työssäkäyntialueet, vaikka kolmasosa Suomen kunnista ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen joko siksi, että ovat omavaraisia työpaikkojen tuottajia tai siksi, että selkeää yhtä työssäkäyntisuuntaa ei ole.
Huonompaa nykyhallituksen kaavailussa on myös, ettei siinä edes pyritä ratkaisemaan itse palvelujen kustannusongelmia ja turvaamaan niiden säilymistä. On vain tekninen malli yhdistellä kuntia ja toivoa, että säästöjä syntyy, vaikka edes etukäteislaskelmat eivät tätä osoita. Ei tosin Paras-hankekaan mikään neronleimaus ollut, mutta lähtökohta oli lupaavampi.
Sitten omista vaihtoehdoistani:
Kuntien hallintohan ei sinällään kovin paljon maksa. Suurimmat kustannusongelmat ovat sairaanhoidon, sosiaalipalvelujen ja koulupalvelujen käytännön tuottamisessa. Niissä taas maksaa "asiakkaiden" määrä ja erityissairaanhoidon kalleus. Kaikissa hallintomalleissa peruspalveluihin tarvitaan käytännön henkilökuntaa jokseenkin yhtä paljon suhteessa palvelujen käyttäjiin.
Muutaman yhtä köyhän kunnan yhdistäminen toisiinsa ei tee niistä yhtä omavaraista kuntaa, vaan yhden köyhän kunnan. Jonkinlainen ratkaisu olisi maakunnallisen palveluyksikön muodostaminen. Maakuntatasoltahan sentään löytyy aina pari suurempaa ja varakkaampaa kaupunkiakin. Kokoluokaltaankin maakuntataso on jo sitä niin suuri, että voisi syntyä myös todellisia eikä vain kuviteltuja synergiaetuja myös hallinnossa.
Tämä siis koskisi noiden peruspalvelujen tuottamista. Muissa asioissa kunnat säilyisivät halutessaan itsenäisinä ja päättäisivät kaavoituksesta sekä ei-pakollisista toiminnoista kuten kulttuurista ja urheilusta ja itse. Samoin tietysti niiden kustannuksista. Rakentakoon vaikka oopperataloja, jos rahaa löytyy.
Olen kirjoitellut asiasta seikkaperäisesti moneen kertaan, mutta tällä intoa ja aikaa ei riitä tämän enempään.
Kuntaliitosten pakosta puhui nyt vain kepu maalaten sellaiseksi kaiken sen, mitä aikaisemmin oli ajamassa. Pakkohan niihin on mennä, sitä vaativat monet kuntien asukkaille tärkeät seikat – paljon tärkeämmät kuin Kiviniemen nyt esille ottamien kuntavaakunoiden säilyminen – mutta se tapahtuu vapaaehtoisella pakolla, sillä vaikka järki ei voittaisi kuntien kepusatraapeilla, se varmasti voittaa kuntien asukkailla. Sitä vaativat nimenomaan nuo nyt esille ottamasi tärkeät asiat.
Enpä muista yhtään tapausta, että aloite kuntaliitoksesta olisi tullut asukkailta. Kunnanvaltuuston jäseniltä niitä on toki tullut, mutta valtaosa kuntaliitoksista on tehty kunnanjohtajien aloitteesta. Kansanäänestyksiä kuntaliitoksista ei viime aikoina ole juurikaan järjestetty.
aina kun kiviniemi avaa suunsa niin äänipörssi kääntyy laskuun...jakkupuvun vaihto ei auta. puheitten pitäisi muuttua.
suomalaista demokratiaa. Suomalaiseen demokratiaan kuuluu erottamattomana osana opposition oikeus kyseenalaistaa hallituksen toimia.
Sinulle ylemmyyden tuntoiselle pässille se on "arvoton näytelmä".
Kuntaministeri Virkkusen puheet kuntien pakkolliittämisestä ovat oleellisesti muuttuneet sitten hallituksen synnyn . Oppositio on siis jo onnistunut tehtävässään.
Jos olisit kuunnellut Vihreiden ryhmäpuheen (Soininvaara) olisit kuullut järkevän puheenvuoron. Kiviniemen puhe oli sinällään ihan hyvä ja pitkälti sama kuin Soininvaaran ja Virkkusen, jostain syystä tässä asiassa oppositio ja hallitus hakevat täsmälleen samaa ratkaisuau ristiin puhumalla.
Niin Soininvaara, Kiviniemi kuin Virkkunenkin (ainakin nyt kuullun perusteella) hakevat vahvoja kaupunkikeskuksia joihin liitetään pienenpiä ympäryskuntia. Maaseudun pikkukunnat (Sysmät ja Padasjoet, kuten Soininvaara kuvaili) jätettäisiin itsenäisiksi koska ne ovat hallinnoltaan ketteriä ja siten kustannuksiltaan järkeviä.. Kalliit sairaanhoidon palvelut tuotettaisiin noiden keskuskaupunkien toimesta myös näille pikkukunnille.
Tuo lähestymistapa on ihan oikea. Demarien epämääräinen linja ei minulle auennut., eikä oikein persujenkaan. Jotenkin vaikuttaa siltä, että tässä vielä edellisen hallituksen yhteistyö on voimissaan ja SDP sekä PS hakevat linjaa.
Jos siis tarkastellaan asioita asioina ja esitetyn valossa, ei tuo keskustelu mikään farssi ollut, eikä Kiviniemen esiintyminen teennäinen tai epäuskottava, päinvastoin.
Taitaakin olla niin, että vihanlietsontasi Kepua kohtaan vaatii sinua kirjoittamaan ihan muuta kuin mitä asiallinen asia edellyttäisi. Se on sitä Kapu-farssia jota olemme saaneet täällä kymmenen vuoden ajan lukea sinun päivystäessäsi palstalla päivästä toiseen kepua kaunaten.
Onpa napakka ja harvinaisen tosi kirjoitus. Onnittelen!
Soininvaaran puheenvuoro oli tosiaan yllättävän hyvä. Muistutti keskustan aiemmin esille nostamaa maakuntamallia. Monissa maakunnissahan keskuskaupunkimallikin tarkoittaisikin, että niissä olisi vain yksi palveluntuottaja. Suurimmissa maakunnissa kuitenkin ehkä pari, kolme. Suurin ero olisi maakuntamalliin olisi, että demokraattinen yhteinen päätöselin eli maakuntavaltuusto puuttuu.
Harmi, etten kuullut Soininvaaran puheenvuoroa, sillä pidän häntä järkimiehenä. Mutta kyllästyin siihen surkuhupaisaan teatteriin, jollaiseksi vastoin parempaa tietoaan puhunut Kiviniemi asian käsittelyn vei, ja aloin siis katsoa reinikaista, joka on tarkoitettukin vain huumoriksi, toisin kuin tuo huvittavaksi mennyt välikysymyskeskustelu.
Vai vihanlietsontaa pientä kepuraukkaa kohtaan olen taas harjoittanut? Sellaissta en todellakaan ole tehnyt, mutta jos niin koet, niin eipä se näy rakkauttasi kepua kohtaan horjuttaneen.
Jäi varmaan näkemättä eilinen ajankohtaisohjelma, josta kävi sangen
selkeästi ilmi, mitä kuntauudistus tosiasiassa on. Kysymyshän ei ole mistään muusta kuin säästämisestä. Kuntarukkaajat ovat olleet laskevinaan, että valtionapuja ei tarvitse maksaa niin paljon kuin nykyään, jos kuntien lukumäärä saadaan pienemmäksi. Nyt kumminkin moni isokin kunta on velkainen ja kun tähän velkaiseen suurkuntaan on sitten yhdistettävä leegio pienkuntia, niin rahoituksen tarvehan vain kasvaa. Se taas merkitsee sitä, että liitettävät pikkukunnat vain kasvattavat rahan tarpeen määrää, jolloin kun menoja ryhdytään jälleen leikkaamaan, niin reuna-alueilta viedään lähes tuhkatkin asukkaiden pesästä. Eilisessä ohjelmassa esimerkkinä oli vanhainkoti, josta asukit oltiin riepottelemassa ympäri kuntaa mikä minnekin. Voi taivahan taatto!
Paitsi että yhdistettäviltä kunnilta viedään palvelut, niin myös kuntalaisten itsemääräämisoikeus katoaa saman tien. Päätökset tehdään mahdollisimman kaukana kuntalaisesta, mikä jo sinällään on vastoin
EU:nkin pyhiä periaatteita. Kuntien nimistö katoaa myös, samoin koko
kunnallisen itsehallinnon historia. Sanalla sanoen nyt ollaan tekemässä
suoranaista kulttuurihistoriallista hävitystyötä. Tosin työ -käsitteen käyttö tässä yhteydessä on jokseenkin irvokas ilmaus, mutta niinpähän myös itse työnkin käsite tämän päivän yhteiskunnassa on lähinnä huono vitsi.
Luultavasti tätä hallinnollista myyräntyötä on vauhdittanut elinkeinoelämän painostus ja hölpötys pienemmistä kuljetuskustannuksista, kun väestö saataisiin kootuksi yhteen paikkaan ilman että firman tarvitsi roudata tavaraa juuri varastoa pitemmälle. Laiskuus ja vetämättömyyshän ovat tämänpäivän liiketoimintamme suurimpia ongelmakohtia. Ei suinkaan mikään verotus, kuten päivittäisen vikinän perusteella äkkiseltään luulisi."Kuntauudistuksen" yksi seuraushan on nimenomaan se, että väestön on pakkomuutettava reuna-alueilta keskukseen, jotta eläminen edes jossakin muodossa olisi
mahdollista.
Täytyy oikein ihmetellä, mitä varten meillä on olemassa sellainenkin
ylellisyys kuin Kuntaliitto? Miksi se suu messingillä puoltaa kuntaliitoksia? Sahaa omaa oksaansa kuin hullu mies Huittisista.
Säästämisestä hyvinkin on tarkoitus myös tuossa kuntauudistuksessa. Eikö se ole tarpeellinen ja hyvä tarkoitus? Mutta tarkoitus on samalla järkevöittää kuntien toimintaa, antaa niille paremmat resurssit suurempina yksiköinä, joka mahdollistaa myös paremmat palvelut kuntalaisille. Itsemääräämisoikeuden pysyminen jokaisessa syrjäkylässä ei ole itseisarvo, kun sillä itsemääräämisellä ei saavuteta mitään, jos resurssit – taloudelliset ja järkiperäiset – puuttuvat. Tunnusta vain suoraan, että ainoa menettäjä suunnitellussa uudistuksessa on kepu, ja se menetys on voitto suurimmalle osalle kuntien asukkaista.
Niin mitä mahdetaan säästää,kun velkaiseen suurkuntaan liitetään leegio velkaisia pienkuntia? Ei siinä palvelut parane. Monet pienkunnat ovat sitä paitsi hyvin hoidettuja. Jos pelkästään organisaation kokoon kiinnitettäisiin huomio, niin sillä perusteellahan pitäisi sitten hävittää pienyrityksetkin. Niin ja pienet ihmiset. Pienet ihmiset tosin menevät pienten kuntien mukana, koska juuri pienissä kunnissa asuvat niin sanotut pienet ihmiset. Isot ihmiset, siis mahtimiehet, asuvat kuuleman mukaan etelässä.
Kyllä itsemääräämisoikeuden pitää olla nimenomaan itseisarvo. Vai ajatko takaa, että suomalaisten pitäisi alistua jonkun ulkopuolisen määräysvaltaan? Venäjän kenties? Vaiko Ruotsin? Ehkä Norja myös? Norja esimerkiksi rikkaana valtiona saattaisi katsoa, että suomelta puuttuvat riittävät taloudelliset ja järkiperäiset edellytykset hoitaa omia asioitaan.
Kuntauudistus vaikuttaa kovasti öykkärimäiseltä isojen patujen puuhastelulta, jossa ei ainakaan kovin suuri järki ole mukana. Tosin ministeri on nainen, kuinkas muuten. Porvarithan mieluusti piileskelevät. Tässä tapauksessa ministerin selän takna.
katsoin myös tämän keskustelun,vaihtakaa ihmeesä keskustan puheenjohtaja Kiviniemi jos haluatte olla vielä puolue jatkossakin,en yhtään ihmettele jos keskustan kannatus on laskenut kun kuuntelin hänen puheitaan,missä on se oikea keskustalaisuus...herätkää ja pian!
Älä ihmeessä moisia kehotuksia kepuolle anna! Kiviniemen hyvä työ on vielä kesken, puolueen kannatus on kai vielä hivenen yli 10 %. No, ei kai tuo yksin Kiviniemen ansiota ole, varmaan hänen seuraajansakin tekee yhtä hyvää työtä, sillä kepun politiikka antaa yhtä hyvät eväät kenelle tahansa.
KIokkarihan sinä piru olet, etkä mikään demari. Kehut Virkkusen untuvikko typyä ja pidät vastenmielisenä, että demareissa on muutamia, jotka ymmärtää maaseutukuntien tilannetta.Koklip. kokoomuksesta oikealla, sanoi Härkösen Oiva ja oikeassa oli.
Joo, selliaiseksihan Oiva minut määritteli. Mitähän hänelle nyt kuuluu – toivottavasti hyvää, siellä todennäköisesti pers.. tarkoitan perussuomalaisten riveissä. Onhan tuo Ilmarinenkin, nykyisistä palstan kepulaisista harvoja vakavammini otettavia, tainnut minua kapitalistien sympatiseeraamisesta syyttää. Mutta totuus kuitenkin on, että olen kaikista poliittisista puolueista täysin riippumaton vapaa-ajattelija, poliittisissa näkemyksissäni vain rakkaan isänmaani ja kotiseutuni sekä omaa ja läheisteni parasta ajatteleva, ja nuo minulle tärkeät asiat ovat pontimenani myös esityksissäni täällä. Se varmaan on huomattu, kun kepulaiseksi minua ei sentään ole kukaan syyttänyt.
Kepulaisissa on paljon mainitsemisia persapinoita, Kaikkonen menossa juuri oikeuteen. Olisiko Antti peräti anusvalkaistu, kepulaiseen märkään päiväuneen viitattuna?
Tuli ajankohtaiseksi palata vanhoille jäljilleni tänne kuntaliitosasioihin. Tein tänään kokopäiväretken ajellen lähes 300 km jälkikasvuani tervehtimässä. Ajelin ensin Hangontietä Karjaalle ja siellä jonkin aikaa viivyttyäni jatkoin Tammisaaren ohi Perniöön. Sieltä palasin Salon kautta Turku-Helsinki-moottoritietä. Matkallani näin taas melkoisen palan ehkäpä kauneinta ja vaurainta Suomea. Siellä asuu myös ajan vaatimukset ymmärtäviä ihmisiä, kun on tehty suuria kuntaliitoksia.
Raaseporin kaupunki on muodostettu yhdistämällä Pohja, Karjaa ja Tammisaari, johon jo aikaisemmin ovat liittyneet Snappertunan ja Tenholan (Tenala) kunnat. Salon kaupunkiin ovat liittyneet Uskelan, Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Suomusjärven ja Särkisalon ikunnat. Nyt nuo kaksi suurkuntaa, länsi-uusmaalainen Raasepori ja varsinais-suomalainen Salo ovat naapuruksia ja kattavat varsin suuren alueen.
Kun tuolla vauraassa Suomessa hyvinvoivat pienkunnat ovat nähneet paremmaksi yhdistyä suuremmiksi, niin miksi ihmeessä köyhemmän Suomen vähäväkisissä kunnissa liitoksia vastustetaan? Sen selittää vain kepu, joka on vaikutusvaltansa menettämisen pelossa saanut noiden alueiden ilmeisesti vähemmän valveutuneet asukkaat aivopestyiksi vastustamaan liitoksia, joista asukkaille varmasti olisi hyötyä.
Liitoksia vastustetaan etäisyyksien pidentymisellä. Miten ihmeessä ennen muinoin pystyivät toimimaan ja tyydyttämään asukkaitaan todelliset suurkunnat? Esim. Tavisalmen kunta käsitti lähes koko Pohjois-Savon, Rautalammin kunta ulottui Savon sydämestä etelässä pitkälle Keski-Suomeen Jyväskylää myöten. lännessä Keski-Pohjanmaalle ja pohjoisessa Kivijärvelle asti. Pielisjärven suurkunta käsitti lähes koko Pohjois-Karjalan. Samanlaisia suurkuntia oli maassa kaikkialla. Silloinkin ihmiset kuitenkin pystyivät hoitamaan asiointinsa kuntakeskuksissa, vaikka elettiin hevospeli- ja kinttupolkuaikakautta. Miksi nyt autoistuneena aikana pitäisi olla alueeltaan pieniä kitukuntia, joiden resurssit eivät riitä asukkaiden tarpeisiin? En ymmärrä. No, ymmärränhän minä, sanoinkin jo: kepu ja sen vallanhalu sen selittää.
Nyt pitäisi Henna Virkkusen ja kuntaliitoksien tarpeen ymmärtävien puolueiden tosissaan panostaa ihmisten valistamiseen, oikean tiedon jakamiseen. Tänäisessä lehdessä, jonka vasta äsken ehdin selailla, Viron viisas presidentti Toomas Hendrik Ilves sanoo, että ”tiedon ja totuuden jakamisen ohella on tärkeää saada ihmiset ajattelemaan”. Luotan ihmisten kykyyn alkaa ajatella, kun heille tietoihin ja totuuteen perustuvaa ajateltavaa annetaan. Tämän palstan kepulaisilta sellaista on turha toivoa, niin puhtaaksi omaperäisestä ajattelukyvystä kepulaisuus heidät on pessyt, mutta varmasti he edustavat pientä vähemmistöä keskustaakin kannattavista tai ainakin aikaisemmin kannattaneista.
"Kun tuolla vauraassa Suomessa hyvinvoivat pienkunnat ovat nähneet paremmaksi yhdistyä suuremmiksi, niin miksi ihmeessä köyhemmän Suomen vähäväkisissä kunnissa liitoksia vastustetaan? Sen selittää vain kepu, joka on vaikutusvaltansa menettämisen pelossa saanut noiden alueiden ilmeisesti vähemmän valveutuneet asukkaat aivopestyiksi vastustamaan liitoksia, joista asukkaille varmasti olisi hyötyä."
Ilman muuta analyysisi on oikea. Mutta kun nyt kepu onmenettänyt kannatustaan myös entisillä vahvoilla alueillaan, menettää se pian asemiaankin, ja sitten päästään tositoimiin myös kuntaliitosasioissa.
Raasepori ei ehkä ole yleistäväksi sopiva esimerkki, kun sen muodostamisella on vahvistettu svenska pråkiska bättre folkin asemaa laajentamalla sen valta-aluetta. Raasaeporiin liitetyssä Pohjan kunnassa oli suomenkielinen enemmistö, nyt sielläkin ruotsi on ykköskieli. Inkoo siihen ennenn pitkää vielä liittyy, ja hankoakin yritetään houkutella, jotta tulisi se haaveiltu Västra Nylandin suurkunta, mutta enemmistöltään suomenkielinen hanko halunnee pysyä omana länsiuusmaalaisena kaupunkinaan.
Korjaan sanan. Tietenkin pitää olla svenska språkiska eikä pråkiska.
>>>Kun tuolla vauraassa Suomessa hyvinvoivat pienkunnat ovat nähneet paremmaksi yhdistyä suuremmiksi, niin miksi ihmeessä köyhemmän Suomen vähäväkisissä kunnissa liitoksia vastustetaan?>Sen selittää vain kepu, joka on vaikutusvaltansa menettämisen pelossa saanut noiden alueiden ilmeisesti vähemmän valveutuneet asukkaat aivopestyiksi vastustamaan liitoksia, joista asukkaille varmasti olisi hyötyä.
Kyllä sanomallani on totuuspohja, vankka sellainen. Kuntaliitoksia todella näköjään vastustetaan Suomen vähäväkisissä, näihin asti kepulaisenemmistöisissä kunnissa, ja se johtuu ennen muuta kepun kuntalaisille syöttämästä epätodesta informaatiosta.
Kepu kyllä menettää vaikutusvaltaansa kuntaliitoksissa, joissa kepulaisvoittoisia, asukasluvultaan pieniä kuntia yhdistetään asukasluvultaan paljon suurempiin kaupunkeihin, joissa kepulla ei juuri vaikutusvaltaa ole. Jos on niin kuin sanot, eli että aloite kepukuntien liitoksiin on tullut kepuvaltuutetuilta, niin onhan sitten heidänkin joukossaan järki-ihmisiä; siitä heille tunnustusta.
Varsinais-Suomessa oli paljon pikkukuntia, mutta nythän niistä suurin osa on yhdistynyt suuremmiksi kokonaisuuksiksi, Salon seudulla siten kuin kerroin, ja samanlaista kehitystä on tapahtunut myös Turun seudulla.
RKP:llä on kyllä paljolti samanlaista reviiriajattelua kuin kepullakin. Se varmaan osaltaan vaikutti Raaseporin suurkunnan syntymiseen, kun siinä enemmistöltään suomenkielisessä Pohjan kunnassakin ruotsin kieli tuli nyt ykköskieleksi. Pohja oli suomenkielistynyt siellä aikoinaan vaikuttaneen melkoisen teollisuuden johdosta. Kyllä Fiskars edelleen on suuri yhtiö – vanhin yhä toimiva suomalainen yhtiö – mutta teollisuutensa se lienee lähes kokonaan siirtänyt paikkakunnalta pois kuten on tehnyt myös Billnäs, ja nyt nuo vanhat ruukkialueet on museoitu. Åminnefors lienee kokonaan lopettanut toimintansa. Pohjan kunta on siis köyhtynyt, eikä kai enää oikein hyvin selvinnyt velvoitteistaan, joten kuntalaiset näkivät viisaammaksi yhdistyä naapureihinsa. Siellä suomenkielisetkin ovat kauan tottuneet elämään yhdessä ruotsinkielisten kanssa, eikä heillä ole sellaisia pelkoja ruotsin kielen suhteen kuin näkyy olevan eräillä pakkoruotsista täällä vaahtoavilla kepulaisilla, jotka lienevät puhtaasti suomenkielisiltä alueilta; vaahtoaminen johtunee vain siitä, että vaahtoajat ovat olleet myös kieliopinnoissaan yhtä kyvyttömiä kuin muussakin esiintymisessään täällä ja arvatenkin paljossa muussakin.
Menneiden aikojen suurkuntamme eivät tietenkään sovi malleiksi nyt muodostettaville suuremmille kunnille, kun kuntien tarkoitus ja tehtävät ovat nykyisin vallan toiset kuin olivat silloin. Ja totta on myös, että noissa entisissä suurkunnissa oli useita seurakunnallisia kappelikuntia, kirkollisesti emäkuntaa tärkeämpiä asukkaille. Synnyinkuntani Rautavaarakin on muodostettu n. sata vuotta sitten yhdistämällä Nurmeksen läntisin kappelikunta ja Nilsiän itäisin kappelikunta omaksi pitäjäkseen (Koko Nurmes kuten suurin osa Pohjois-Karjalaa kuului aikaisemmin Pielisjärveen ja suurin osa Nilsiää Tavisalmen suurkuntaan). Rautavaaran entisessä naapuripitäjässä Varpaisjärvellä elää eräs lähes satavuotias mies, joka sanoo asuneensa kolmessa kunnassa, vaikka koko ikänsä on asunut samalla paikalla, jolle syntyikin, mutta paikka kuului aikaisemmin Nilsiään, sittemmin Varpaisjärveen ja nykyisin koko Varpaisjärvi kuuluu Lapinlahteen. Kuntarajat eivät koskaan ole olleet lopullisia, miksi niiden pitäisi olla sellaisia nyt, kun aika vaatii muuta?
Pääkaupunkiseutu voisi ripeästi näyttää mallia järkevistä kuntaliitoksista yhdistämällä Helsinki ja Vantaa yhteen, samoin Espoo ja Kirkkonummi, ja tähän kai ollaan pian menossa. Noille yhdistymiselle ei ole esteenä kepu eikä kepulaisuus, joiden vaikutusvalta täällä on olematon.
>>>Ja totta on myös, että noissa entisissä suurkunnissa oli useita seurakunnallisia kappelikuntia, kirkollisesti emäkuntaa tärkeämpiä asukkaille. >Kepu kyllä menettää vaikutusvaltaansa kuntaliitoksissa, joissa kepulaisvoittoisia, asukasluvultaan pieniä kuntia yhdistetään asukasluvultaan paljon suurempiin kaupunkeihin, joissa kepulla ei juuri vaikutusvaltaa ole.
Hyvä kirjoitus.
Kapi on todellakin tietämätön myvin monista asioista, ja kirjoittaa lähinnä mielikuviensa ja ennakkoluulojensa pohjalta sitä kepuvastaista törkyään, jota jo liki kymmenen vuoden ajan on palstalle syytänyt.
Kuntauudistuksessa ei tosiaankaan ole kyse joidenkin maaseudun pienkuntien asemasta, vaan kaupunkien vahvistamisesta selkeämmin työssäkäyntialueisiin perustuviksi yksiköiksi, joilla on riittävät resurssit palveluiden tuottamiseen tehokkaasti.
Jos olin väärässä käsityksessä noiden entisaikojen kuntien suhteen, niin joudun myöntämään, että enhän minäkään ole erehtymätön, ei kai sellaisia meillä liene muita kuin Paavo Väyrynen. Mutta miksi sitten puhutaan ja historioissakin kirjoitetaan esim. Rautalammista, Tavisalmesta, Pielisjärvestä ja monesta muusta suurkunnista, jos ne eivät kuntia olleet.
Miksi esim. 1885 syntyneen ukkini kerrotaan syntyneen Nilsiässä, vaikka hän syntyi samalla paikalla, jossa koko elämänsä asui, Rautavaaran Tervamäellä, kun myöhemmän rautavaaran luoteisreunalla oleva alue kuului silloin Nilsiään, siis Nilsiän kuntaan. Kirjoitin muistelmani jo 1998 – muistelmat täytyy kirjoittaa silloin, kun vielä muistaakin jotain, kuten ”Luotettavat muistelmat” kirjoittanut Lasse Lehtinen sanoo. Niitä kirjoittaessani tutkin serkkuni aikoinaan juuri ukkini suvusta tekemää 1700-luvun alkupuolelle ulottuvaa sukuselvitystä. Sen mukaan ukkini äidin suku, Turuset, asuivat vielä 1800-luvun alussa Pielisjärvellä, vaikka se suku on asunut jo silloin Älänne-järven rantamilla sijaitsevassa Rautavaaran Joiutenlahdessa. Tuo alue nimittäin kuului silloin Pielisjärveen, Pielisjärven kuntaan, myöhemmin siitä lohkaistuun Nurmeksen kuntaan ja sittemmin Rautavaaraan. Myös Rautavaaran Ylä-Tiilikassa syntynyt ja kasvanut Suomen sodan kuulu sissikapteeni Olli Tiainen mainitaan historioissa Pielisjärvellä syntyneeksi, kun tuo alue kuului silloin Pielisjärven kuntaan.
En ole juurikaan perehtynyt kunnallishallintoon, joten en tiedä, millaisia tehtäviä noilla entisaikojen kunnilla oli, mutta nimenomaan kunnista aina kaikissa asiakirjoissakin puhutaan, ei vain seurakunnista. Nyt en ehdi noita linkkejäsi tutkia, mutta otan ne talteen ja tutkin ja palaan asiaan myöhemmin, jos näen sen aiheelliseksi. Ilmeisesti tunnet nuo kuntaliitoshistoriat paremmin kuin minä, varmaankin ne ovat sinua kepulaisena enemmän kiinnostaneet, minä olen alkanut kiinnostua niistä vasta viime aikoina, kun ne ovat niin kovasti tulleet esille. Mielipiteeni niiden tarpeellisuuden suhteen on kuitenkin vankkumaton, sen verran olen asiaan paneutunut. Tuomasi esimerkit niiden poliittisista vaikutuksista pitänevät paikkansa niillä alueilla – en toki sinun usko valehtelevan – mutta jokseenkin varma olen, että kyllähän kepu kuntaliitoksissa on ollut ja tulee olemaan enemmän menettävä kuin saava osapuoli, varsinkin nyt myös kautta Suomen kannatustaan kovasti menettäneenä. Miksipä muuten kepu niitä niin kovasti vastustaisi?
>>>En ole juurikaan perehtynyt kunnallishallintoon, joten en tiedä, millaisia tehtäviä noilla entisaikojen kunnilla oli, mutta nimenomaan kunnista aina kaikissa asiakirjoissakin puhutaan, ei vain seurakunnista.
Puutun nyt vain tuohon:
>> ukkisi kirjaaminen nilsiäläiseksi jää paikalliseksi mysteeriksi
Asia selvä. Varsinaiseen asiaanhan tällä yksityiskohdalla tai Rautavaaran menneisyydelläkään ei ole mitään merkitystä.
Tiesitkö Kapi tämän Väyrysestä? Eikö pienikin rikos kerro paljon ihmisen luonteesta. Miksi Väyrynen varastaa pieneltä yrittäjältä?
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite/AMLayout&cid=1194696145919&p=1194596113763&packedargs=packedargs=AMArticleCommentThreadDetails%3AcurrentPage=4&pagename=KALWrapper
Enpä nyt halua ottaa kantaa tuohon asiaan, kun tämän avaukseni aihe on aivan muuta. Tuolla toisessa avauksessani, Väyrystä koskevassa, olen puhunut hänestä jo tarpeeksi. Siellä joku tänä iltana antoi linkin, jossa Våäyrynen esiteltiin hyvin ja ilmeisesti varsin totuudenmukaisesti, se linkki on tässä:
http://liberalismi.net/wiki/Paavo_Väyrynen
Sitä jo kehaisin siellä, missä linkki annettiin.
Pakkoruotsittajana tunnettu Virkkunen haluaa Suomeen lisää kaksikielisiä kuntia. Tampere toimikoon hyvänä esimerkkinä siitä typeryydestä, kuinka sellainen 3000 h u r r i n raja saadaan aikaan yhdistämällä muutamia naapurikuntia Tampereen kaupunkiin. Näin saadaan 3000 asukkaan rastiruutuun -ruotsalaisen raja ylitettyä ja niin koko suurkaupungin KAIKKI opasteet ja katukyltit aletaan muuttamaan HETI ensitöikseen kahdelle kielelle.
Vaikka kyltti -operaatio maksaisi useita miljoonia, ei merkitse mitään. Vain näyttävyys ulospäin merkitsee. Näin on käynyt jo monessa paikassa, olkoon vaikkapa Sammatti esimerkkinä tai Kokkolaan lähellä olevat pienet suomenkieliset kunnat.
Näin se kaksikielisyys leviää käytännössä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kokkola
"Kunta on kaksikielinen: 84,2 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään suomea, 13,9 prosenttia puhuu ruotsia ja muun kielisiä on 1,9 prosenttia. Kokkola on Suomen pohjoisin kaksikielinen kunta."
"Koska Lohtaja, Kälviä ja Ullava olivat kaikki yksikielisesti suomenkielisiä kuntia ja Kokkola kaksikielinen (suomi enemmistökielenä), Kokkolan ruotsinkielisten asukkaiden prosentuaalinen osuus väheni jonkin verran mutta säilyi kuitenkin kaksikielisenä."
Pakkoruotsi sujuu tosi surkeasti viime hallituksen opetusministeri Henna Virkkuselta, jolta lienee jäänyt lukion pakkoruotsiosuuskin käymättä.
Katso ja totea.
http://www.youtube.com/watch?v=lo0oYS2QFmI
Tampereella 3000 ruotsinkielisen raja ei tule täyteen liittämällä siihen ympäristönsä puhtaasti suomenkielisiä kuntia, sillä kaupungissa ei ole nykyäänkään kuin runsaat tuhat ruotsinkielistä.
Sinänsä kielilaki on kyllä monessa mielessä typerä. Mainioin esimerkki on juuri tuo kyltityssääntö, joka on mielestäni lähinnä rasistinen, koska sen lähtökohtana on, etteivät ruotsinkieliset osaa suunnistaa alueella, jossa tiennimen loppuosaa ei ole käännetty muotoon "vägen".
Niin on kuten jo edellä sanoin, että
>> RKP:llä on kyllä paljolti samanlaista reviiriajattelua kuin kepullakin. Se varmaan osaltaan vaikutti Raaseporin suurkunnan syntymiseen, kun siinä enemmistöltään suomenkielisessä Pohjan kunnassakin ruotsin kieli tuli nyt ykköskieleksi >Pohjan kunta on siis köyhtynyt, eikä kai enää oikein hyvin selvinnyt velvoitteistaan, joten kuntalaiset näkivät viisaammaksi yhdistyä naapureihinsa. Siellä suomenkielisetkin ovat kauan tottuneet elämään yhdessä ruotsinkielisten kanssa, eikä heillä ole sellaisia pelkoja ruotsin kielen suhteen kuin näkyy olevan eräillä pakkoruotsista täällä vaahtoavilla kepulaisilla, jotka lienevät puhtaasti suomenkielisiltä alueilta; vaahtoaminen johtunee vain siitä, että vaahtoajat ovat olleet myös kieliopinnoissaan yhtä kyvyttömiä kuin muussakin esiintymisessään täällä ja arvatenkin paljossa muussakin.
Mikähän on tämän avauksen aihe??Sekavaa mökellystä!
Etkö käynyt edes peruskoulua, kun et oppinut lukemaan? Puhun edellä Pystyyn_kuolleelle ukistani; hän oli käynyt vain jonkin aikaa kiertokoulua, mutta osasi niin hyvin lukea ja kirjoittaa, että pienviljelijä-monitoimimies-ammattinsa ohella toimi välillä jopa metsätyönjohtajana ja uittopomona, ja hän jopa ymmärsi lukemansa niin, että ei hänen tarvinnut tuollaisia höperöitä kysymyksiä tehdä. Varmaan nuo ukkini geenita vaikuttavat minussakin. Sinä et näy saaneen perintönä yhtä hyviä geenejä.