Alustuksena voi heittää kysymyksen;
Paljonko vastaantulijat vähenevät ajettaessa paikasta A paikkaan B kun liikennevirran nopeus muuttuu nopeudesta 60km/h nopeuteen 90 km/h.
Selvät tasaluvut, niin helppo laskea.
Vastauksia kiitos
Paljonko vastaantulijat vähenevät ajettaessa paikasta A paikkaan B kun liikennevirran nopeus muuttuu nopeudesta 60km/h nopeuteen 90 km/h.
Selvät tasaluvut, niin helppo laskea.
Vastauksia kiitos
Vastaukset 55
Vanhimmat
Jos kävelen, vastaantulijoita riittää, jos kuljen valon nopeudella, ketään ei tule vastaan.
Ai vastaantulevan liikennevirran nopeus muuttuu? Vai oman liikennevirran? Vai molempien?
Jaa-a sunnuntai aamuna kello 5 voi olla 1 vähempi tai ei kettään missään riippuu missä ajaa ja kuka missäkin ajaa.
Vaikka matka aika lyheneekin saattaahan se olla niinkin, et vaikka kuin kovaa kulkisit sattuu paikasa Bee olemaan just matsi loppunu ja silloinhan niitä vastaantulijoita on enenmpi ja vähempi. Päivä tosin eri kuin sunnuntai yö ja sekin on päivä eikä yö.
Pieni tarkennus;
Ajosuoritte, eli ajetut ajomatkat pysyvät samoina.
Sama ajonopeus molempiin suuntiin.
Ainoastaan ajonopeus muutetaan 60 > 90.
Esimerkki. Matka 90 kilometriä. 100 autoa tunnissa.
Nopeudella 60 km/h, 1,5 tuntia, 150 auto tulee vastaan.
Nopeudella 90 km/h, 1 tunti, 100 autoa vastaan.
Pelkkää oletusta, riippuu aivan lähtöajankohdasta, ja samaanaikaan noita testejä ei voi tehdä, mutta rottahan onkin niin yksinkertainen että sepä ei ymmärrä mistä on kyse.
Niin, esimerkki on todellakin pelkkää oletusta. Lähtöajankohdasta ei tosin riipu, mikäli ei valita sellaista ajankohtaa, jona vastaantulevien autojen määrä radikaalisti muuttuu ajon aikana.
Seuraa fakta: samassa tilanteessa ajamalla nopeammin vastaan tulee vähemmän autoja.
Mitä väliä tällä asialla sitten on, siitä voidaan keskustella.
Et sinä pysty laskemaan vastaantulevien määrää kun et voi ajaa samaanaikaan kahdella eri nopeudella, olet sinä tässäkin aiheessa puupää.
Tällaiseen esimerkkiin sopiva ajatusmalli:
- liikennevirta on tasainen ja liikennemäärä kumpaankin suuntaan samansuuruinen, sanokaamme vaikkapa 100 autoa tunnissa suuntaansa
- ajetaan tietty matka, johon kuluu sopivasti tasainen aika, tässä tapauksessa vaikkapa 180 km
Nopeudella 60 km/h matka kestää kolme tuntia. Kohtaat ensinnäkin kaikki ne autot, jotka ovat kyseisellä osuudella jo lähtöhetkelläsi. Niitä on 300 kappaletta. Lisäksi kohtaat ne autot, jotka ehtivät tulla osuudelle matkasi aikana. Niitä on 300 lisää. Yhteensä 600 kpl eli 3,33 autoa kilometrillä.
Nopeudella 90 km/h kohtaat 200 200 autoa eli yhteensä 400 kpl ( 2,22 autoa kilometrillä).
Kummassakin tapauksessa vastaantulijoita on kuitenkin yhtä monta tunnissa eli 200 kpl. Siis jos ajetaan liikennevirran nopeutta, kohdataan tunnissa vastaantuleva liikennemäärä kaksinkertaisena. Itse asiassa aika loogista ja itsestään selvääkin.
Hmm unohdit ne jotka tulevat perä edellä vastaan ne saattaa tasata ton luvun yhtä suureksi kuin alunperin oli
Aloittaja asetti alkuehdoksi sen, että liikennevirran nopeus muuttuu myös. Toisin sanoen kaikki tiellä olevat ajavat samaa vauhtia, ensin 60 km/h ja sitten 90 km/h. Ei siis tapahdu ohituksia. Näin ainakin itse ymmärsin kysymyksenasettelun ja siihen vastasin. Käytännössähän ei päästä lähellekään tällaista tilannetta, mutta teoreettinen mietiskely on joskus terveellistä sekin.
tilalle. Eihän se määrä miksikään muutu jos nopeudet muuttuu molempiin suuntiin.
Täällä ollaan ihan oikeilla jäljillä.
Itse itselle vastaten:
matka (A-B) 60km nopeudella 60km/h vie 1h.
matka (A-B) 60km nopeudella 90km/h vie 2/3h eli 40min.
Pisteestä (B-A) tulee vastaan autoja 1 min välein.
nopeudella 60km/h vastaan tulee 2x60=120autoa
nopeudella 90km/h vastaan tulee 2x40=80autoa
Sokerina pohjalla, loppupäätelmä:
Jos liikenteen nopeus nousee 60>90 niin vastaantulevien autojen määrästä voi ottaa joka kolmannen auton pois!
Jos liikenteen nopeus nousee 15>45 niin vastaantulevien autojen määrästä voi ottaa kaksi autoa kolmesta pois!
Tällä asialla on ISO merkitys siinä vaiheessa kun liikenne alkaa ruuhkautumaan.
Tällä asialla ei ole kovinkaan paljon merkitystä ruuhkautumiseen. Riittävän leveällä tiellä, jossa omalla kaistalla on tarpeeksi tilaa, vastaantulevien autojen määrä ei nimittäin vaikuta liikennevirtaan muuten kuin vähentämällä ohitusmahdollisuuksia. Silloin yhä useampi kuljettaja joutuu tyytymään edelläajavan nopeuteen. Keskinopeus laskee ja jonoutuminen lisääntyy. Se ei kuitenkaan vielä ole ruuhkautumista vaan palvelutason laskua.
Varsinaisesti tien välityskykyä rajoittaa samaan suuntaan kulkevien autojen välinen vähimmäisetäisyys, jota on turvallisuussyistä lisättävä nopeuden neliössä. Ellei näin tehdä, lisääntyy liikennevirrassa häiriöiden määrä ja ruuhkautuminen käynnistyy juuri niistä. Siksi paras liikenteenvälityskyky ei ole korkeimmalla nopeudella. Kovin hitaalla nopeudella taas tienkohdasta ei ehdi päästä läpi riittävän monta autoa tunnissa. Parhaat arvot saadaan yleensä noin 50 - 60 km/h nopeustasolla.
Aika usein tällä palstalla näyttävät palvelutaso ja liikenteenvälityskyky sekoittuvan. Karkeana esimerkkinä käsitteiden erosta vaikkapa toistuvat ohituskaistat. Ne parantavat palvelutasoa kohtuullisilla liikennemäärillä, kun hitaampien ohittaminen on helpompaa. Silloin liikenne on nopeampaa ja sujuvampaa. Ne eivät kuitenkaan paranna tien välityskykyä, sillä sen määräävät ohituskaistojen väliin jäävät osuudet, joista ei mahdu läpi maksimimäärää enempää autoja. Ruuhkautuminen alkaa helposti ohituskaistojen loppukohdista, joihin tulee kahdelta kaistalta enemmän autoja kuin yhdellä kaistalla ehtii poistua.
HUH hah hei, mikä ropelipää!
Voisit vaikka alkuun todistaa väitteesi oikeaksi
Kyllä se automäärä vähenee samanverran ihan molempiin suuntiin! :-)
Sitten jo eriasiaa:
Käytännon ajoetäisyydet pysyvät samana oli nopeus sitten 20, 40, 80, 100, 140.... neliöitä ei tarvita yhtään missään. ( mitä enemmän vautia, sen harvemmaas on autoja)
Tottakai ohituskaistat ja kaikki ohitusmahdollisuudet lisäävät liikenteen välityskykyä!
Liikennevirran nopeus on kaikkien autojen nopeuksien keskiarvo!
Todistapa itse.
Eipähän tämä ole ainoa keskustelu, josta huomaa että pienikin määrä alkeistietoa asiasta voisi auttaa. Palvelutason käsitteistä löytyy auttavat perustiedot esim. seuraavasta julkaisusta:
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200829vliikpalvelutaso.pdf
Olen tässä seuraillut Highway Capacity Manualia, koska se oli kurssikirjana silloin kun minulle näitä asioita opetettiin. Uusimmissa suuntauksissa palvelutasoon kuuluu muutakin kuin HCM:n pelkkiin autojen määriin ja nopeuksiin keskittyvät kaavat.
No niiin, nyt on aamukahvit sieraimessa.... :(
Toivottavasti AA tulee kertomaan mikä on palvelutaso.
Vastausta odotin lähinnä seuraaviin väitteisiin:
- vastaantulevien autojen määrä ei nimittäin vaikuta liikennevirtaan muuten kuin vähentämällä ohitusmahdollisuuksia
V: miten risteyksessä tien ylittäminen onnistuu tai ruuhkaiselle tielle liittyminen?
- ...autojen välinen vähimmäisetäisyys, jota on turvallisuussyistä lisättävä nopeuden neliössä.
V: missähän tämä toteutuu käytännössä? Onko tulokset laskettu oikein?
40km/h turvaväli 30m
60km/h turvaväli 67,50m
80km/h turvaväli 120m
120km/h turvaväli 270m
160km/h turvaväli 480m
250km/h turvaväli 1171,88m
- Parhaat arvot saadaan yleensä noin 50 - 60 km/h nopeustasolla.
V: ei muuta kuin kaavat esille.
- ohituskaistat. Ne parantavat palvelutasoa kohtuullisilla liikennemäärillä, kun hitaampien ohittaminen on helpompaa. Silloin liikenne on nopeampaa ja sujuvampaa. Ne eivät kuitenkaan paranna tien välityskykyä
V: Ohituskaistan ansiosta matka-aika lyhenee, niin pakko välityskyvynkin on parantua.
Johan taas on yksi uusi latvakakkonen sulostuttamassa palstaa aivopieruillaan.
1 auto minuutissa = ruuhka?
Ajonopeuksia lisäämällä ruuhkat häviää. Eli kun 60 km/h ja 1 min välimatkoin ajettaessa
- tie vetää 60 autoa tunnissa molempiin suuntiin (melekoinen ruuhka, sano)
- vastaantulijoita tulee 30 s välein
Niin 90 km/h nopeudella
- tie vetää 60 autoa tunnissa, HUIMA 0 % parannus välityskyvyssä
- vastaantulijoita tulee 30 s välein = ohittaminen on entistä vaikeampaa, koska suuremmalla ajonopeudella tarvitaan pidempi ohitusmatka
Alkuperäinen kysymys oli:
Paljonko vastaantulijat vähenevät ajettaessa paikasta A paikkaan B kun liikennevirran nopeus muuttuu nopeudesta 60km/h nopeuteen 90 km/h.
Kun tuntuu olevan haluja osallistua keskusteluun, niin laita vaihtoehtoinen laskentatapa esille, KIITOS.
Yritä nyt edes ymmärtää mistä puhutaan...
Kun nyt et selvästi asiasta mitään ymmärrä, olisiko aika antaa periksi?
Vastaantulijat eivät vähene yhtään, ajat kuinka lujaa tai hiljaa hyvänsä. Se, kuinka monta vastaantulijaa näet, saattaa muuttua. Mutta se johtuu havainnoitsijan liikkeestä, ei liikennemäärästä.
Jos et ole koskaan tutustunut Highway Construction Manualiin, tee se. Tule sitten takaisin ja jutellaan lisää. Se on helpompaa kun on samat peruskäsitteet ja perustieto käytettävissä. Asiaa tuntemattomat lukijatkin saavat enemmä irti perustelluista puheenvuoroista kuin tällaisesta inttämisestä.
Esim. tässä http://onlinepubs.trb.org/onlinepubs/trnews/rpo/rpo.trn129.pdf on kohtalaisen hyvä esittely ko. opuksen sisällöstä ja mitä siltä voi odottaa.
Totta, tätäkään en ymmärtänyt....
Vastaantulijat eivät vähene yhtään, ajat kuinka lujaa tai hiljaa hyvänsä. Se, kuinka monta vastaantulijaa näet, saattaa muuttua. Mutta se johtuu havainnoitsijan liikkeestä, ei liikennemäärästä.
Lisäksi näihin väitteisiin kaipaan edelleen vastausta....
- vastaantulevien autojen määrä ei nimittäin vaikuta liikennevirtaan muuten kuin vähentämällä ohitusmahdollisuuksia
V: miten risteyksessä tien ylittäminen onnistuu tai ruuhkaiselle tielle liittyminen?
- ...autojen välinen vähimmäisetäisyys, jota on turvallisuussyistä lisättävä nopeuden neliössä.
V: missähän tämä toteutuu käytännössä? Onko tulokset laskettu oikein?
40km/h turvaväli 30m
60km/h turvaväli 67,50m
80km/h turvaväli 120m
120km/h turvaväli 270m
160km/h turvaväli 480m
250km/h turvaväli 1171,88m
- Parhaat arvot saadaan yleensä noin 50 - 60 km/h nopeustasolla.
V: ei muuta kuin kaavat esille.
- ohituskaistat. Ne parantavat palvelutasoa kohtuullisilla liikennemäärillä, kun hitaampien ohittaminen on helpompaa. Silloin liikenne on nopeampaa ja sujuvampaa. Ne eivät kuitenkaan paranna tien välityskykyä
V: Ohituskaistan ansiosta matka-aika lyhenee, niin pakko välityskyvynkin on parantua.
Mitä siitä kirjasta pitäisi lukea? Asiahan on päivänselvä....
Lue vaikkapa vastaukset noihin kysymyksiisi. On aika turhaa keskustella ruuhkautumisesta, jos vastapuoli ei edes tiedä mikä on välityskyky. Ja vielä vaikeampaa, kun ei edes halua ottaa selvää.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa viisaampi antaa periksi.
Lähteet on selkeästi annettu ja tyyppi ei sen vertaa viitsi että tutustuisi. Sitä paitsi jos luetunymmärtäminen on tuolla tasolla, se ei välttämättä tepsisikään...
Pyydän kauniisti, ole kiltti ja vastaa vielä yhteen kysymykseen....
Millähän näytöillä sitä pystytään Fiksummaksi julistautumaan?
Nyt on esitettu monia Huimia väitteitä ilman mitään peusteluja.
Tässä tapauksessa ainoastaan kiistaton fakta menee läpi. (ilmeisesti huomattu?)
Ainoastaan Oy Julkishallinto Ab:stä voi löytää tälläistä ylimielisyyttä.
Pyydän kauniisti, ole kiltti ja vastaa edes yhteen kysymykseen....
MIten tämä on mahdollista?
Vastaantulijat eivät vähene yhtään, ajat kuinka lujaa tai hiljaa hyvänsä. Se, kuinka monta vastaantulijaa näet, saattaa muuttua. Mutta se johtuu havainnoitsijan liikkeestä, ei liikennemäärästä.
Onko näin. Tielle Utsjoelta Helsinkiin on valmiiksi sijoitettu auto joka kilometrille. Homma käynnistyy: Utsjoella alkaa maan sisästä pulpahdella autoja, jotka lähtevät ajamaan Helsinkiin. Helsingin päässä autoja putoilee tasaiseen tahtiin Eteläsatamassa mereen, sitä mukaan kun niitä sinne saapuu. Liikennemäärä pysyy siis vakiona. (Eräänlainen tasaisesti liikkuva helminauha.) Mitä lujempaa ajat Utsjoelle, sitä vähemmän autoja ehtii tulla vastaan. Jos ajat kävelyvauhtia, niitä maan pinnalle pulpahtelevia autoja ehtii tulla aika monta vastaan tuolla matkalla.
Alkuperäisessä kysymyksessä ajonopeus muutettiin molempiin suuntiin 60->90 km/h, eli vastaantulijat eivät vähene yhtään.
TFFY tarkensi tämän 29.9.2011 23:14:
"Sama ajonopeus molempiin suuntiin."
Totta, näin on.
Mutta jos asiaa kysytään Paluuperältä niin vastaantulijoiden määrä on vakio. Mutta se, montako autoa näet, saattaa muuttua.
Tämän asian voi Paluuperän mukaan tarkastaa sudenpentujen(sudentekijöiden) käsikirjasta.
Seuraavan kerran kun jumittaa punaisessa aallossa ja ketään muuta ei ole missään, niin voi lohduttautua tiedolla, että ne ovat niitä vakiomäärän vastaantulijoita, joita ei voi nähdä.
Tämä ketju on siinä mielessä ollut valaiseva, ettei enää tarvitse ihmetellä miksi liikennesuunnittelu saa systemaattisesti tyrittyä kaiken mitä se tekee.
Alunperin ketjun tarkoituksena oli kiinnittää huomio nopeuden vaikutuksesta liikennetiheyteen. Koska kohta päästään taas nauttimaan talvinopeusrajoituksista.
Kopio ylempää:
Sokerina pohjalla, loppupäätelmä:
Jos liikenteen nopeus nousee 60>90 niin vastaantulevien autojen määrästä voi ottaa joka kolmannen auton pois!
Jos liikenteen nopeus nousee 15>45 niin vastaantulevien autojen määrästä voi ottaa kaksi autoa kolmesta pois!
Tällä asialla on ISO merkitys siinä vaiheessa kun liikenne alkaa ruuhkautumaan.
Eikö tuossa sivusta seurannee kommentissa annattu ymmärtää, että vastaantulijoiden määrä on vakio. "Helminauhan" liikkuminen on saman vauhtista. Jos ajat kymmenen kilsaa tunnissa, niin näet huomattavasti enemmän autoja kuin jos ajaisit tuhat kilsaa tunnissa, ennen kuin olet Utsjoella. Mutta helminauha ei välitä sinun nopeuksista, sitä vaan tulee samaan tahtiin.
Mutta kun alkuperäisessä skenaariossa nimen omaan liikennevirran nopeus muuttuu, eli kaikki näkevät vähemmän autoja matkansa aikana.
Tietysti jos vain itse ajaa nopeammin, vain itse hyötyy tästä vähennyksestä. Toisaalta silloin onkin aika turhaa tulkita tilannetta liikennevirran kannalta.
Ja kun tuo vänkyrä ei vastaa, niin liikennevirtaan liittyminen on paljon helpompaa sen liikkuessa nopeammin. Tätä on tullut harjoiteltua ihan käytännössäkin, kun läheltä tiputettiin risteyksessä nopeusrajoitus 80 => 60. Nyt jonot paaaaaljon pidempiä ennen tuota risteystä.
"Totta, tätäkään en ymmärtänyt....
Vastaantulijat eivät vähene yhtään, ajat kuinka lujaa tai hiljaa hyvänsä. Se, kuinka monta vastaantulijaa näet, saattaa muuttua. Mutta se johtuu havainnoitsijan liikkeestä, ei liikennemäärästä."
-Alkuperäinen kirjoittaja tarkastelee abstraktia asiaa millä ei olekaan tekemistä liikennemäärän kanssa esim: autoa / tunti
Eikö silloin autoja nähdä enemmän, jos kumpikin helminauha alkaa kiihdyttää vauhtiaan. Jos vain pohjoiseen menevä nopeutuu, niin silloin autoja ehditään nähdä vähemmän.
Ei, ellei autoja lähde useammin liikkeelle. Nopeutta nostamalla helmet vain ovat kauempana toisistaan siinä helminauhassa.
Nostavatko helmet nopeuttaan yhtä paljon vai kukin eri määrän? Kuka suostuu nostamaan vähiten?
Näkisin, että tässä tapauksessa yhtä paljon. Muuta, jossa voin auttaa?
No jos helmet nostavat nopeuttaa yhtä paljon, niin miten ne ovat kauempana toisistaan kuin ennen nopeuden nostamista?
Etäisyys metreissä kasvaa, koska etäisyys sekunneissa pysyy suurin piirtein samana (keulasta keulaan samana, perästä keulaan pitenee hieman).
Jos tieosuudelle lisätään autoja tasaisin välein (kuten tässä harjoituksessa) on autojen välinen etäisyys suoraan suhteessa niiden nopeuteen. Äärettömällä nopeudella tiellä ei olisi yhtään autoa. Nopeudella nolla tiellä olisi autoja pinossa toisessa päässä.
Mutta jos nopeutta nostetaan ja etäisyydet kasvavat, eikö se ole tehotonta? Autoja mahtuu vähemmän tielle. Eikö parasta olisi, että autot ovat aika lähekkäin, jolloin tielle mahtuu enemmän autoja?
Jos tielle on tulossa vain tietty määrä autoja, niin miksi olisi tehokkaampaa ajaa jonossa hitaasti, kuin reiluilla väleillä nopeasti?
Jos taas tielle haluaa aina vain enemmän autoja, voidaan tutkia nopeuden vaikutusta välityskykyyn. Tätä voidaan tutkia joko teoriassa tai tarkkailemalla käytännön tilanteita.
Teoriassa tien välityskyky kasvaa jatkuvasti nopeuden noustessa, mikäli turvaväli pidetään samana (esimerkiksi 1 sekunti).
Käytännössä on usein havaittu, että häiriötekijöistä johtuen autojen keskinopeus alkaa laskemaan liikenteen määrän lisääntyessä. Häiriöiden aiheuttaman hidastuksen ja vauhdin aiheuttaman nopeutuksen kuvaavat käyrät leikkaavat noin 60 km/h nopeudessa. Normaali tienkäyttäjän kannalta tällä lukemalla ei ole merkitystä. Jos edessä on tilaa, kannattaa ajaa nopeammin, jos tilaa ei ole, kannattaa ajaa jonon nopeudella. Ennakoimalla ja riittävällä turvavälillä (katso esimerkki yltä) voi vähentää jonossa tapahtuvaa haitariliikettä, mikä osaltaan auttaa nostamaan tuota "maagista" 60 km/h rajaa josta tässä puhuin.
Mutta tässä edelleen kyseessä varsin teoreettisluonteinen harjoitus. :)
Miten tien välityskyky voi teoriassa kasvaa jatkuvasti nopeuden noustessa, kun turvaväli on vaikka 1 sekunti? Äärettömillä nopeuksilla tuo sekunnin turvaväli edellyttää valtavan pitkää metrimääräistä turvaväliä. Ei silloin monta auto tielle mahdu, paitsi jos tien pituus kasvaa vastaavasti äärettömäksi.
Äärettömällä nopeudella kukaan ei ole koskaan tiellä, joten turvaväli on aina ääretön.
Välityskyky sekunnin turvavälillä ja viiden metrin autolla nopeuden funktiona:
Nopeus, autoa tunnissa
30, 2250
40, 2483
60, 2769
100, 3051
200, 3303
Välityskyky kasvaa tuosta eteenpäinkin, mutta hitaaaasti. Johtuen siitä, että ainut vaikuttava asia loppujen lopuksi on se, kuinka nopeasti se auton vaatima viisi metriä ohi sujahtaa. :)
Mutta mutta miten se välityskyky voi jatkuvasti kasvaa (vaikka hitaastikin), jos autojono liikkuu yhä nopeammin ja saavutetaan teoreettisesti vaikka 20000 km/t, niin turvavälin pitäisi olla 5,5 km. Jos tuota kasvatetaan, niin Suomen tiet ei tahdo riittää siihen. Vaikka nyt unohdettaisiinkin valon nopeus.
Turvaväli on jo vaikeampi asia.
Jos käytännön liikennettä seurataan niin turvavälinä pidetään muutamaa auton mittaa nopeudesta riippumatta.
Sekunnin turväväli metreissä.
30 turvaväli 8m
90 turvaväli 25m
120 turvaväli 33m
180 turvaväli 50m
>>> josta voi todeta, että aika kaukana ollaan todellisesta liikenteestä.
Jos verrataan F1 niin niillä on pääsuoran päässä 300 ja turvavälit kymmeniä senttejä jos sitäkään.
Mistä tullaan tilanteeseen, että seurataanko edellä menevän takavaloja vai liikennettä pidemmälle eteenpäin, niin pitkälle kun vain voi nähdä. Ja kun katsotaan kauemmaksi, voidaan nähdä ihan samalla hetkellä mahdollinen vaara, kuin edellä meneväkin.
Asiaan ei oikein muuta voi sanoa, kuin että tilanteen mukaan....
Tässähän meillä on mullistava teoria: ruuhkaongelmat ratkaistaan yksinkertaisesti ajamalla lujempaa. Seuraavan kerran jonoon juuttuessasi - hanaa vaan saatana.
Pätee erittäin hyvin tiettyyn rajaan asti. Ja raja on yllättäen siinä kohtaa, missä lujempaa ei enää voi ajaa, ilman että alkaa kolisemaan...
Mutta kiteytettynä, kuten antsa saattaisi sanoa: jos tilaa on, niin hanaa saataña!
Nyt kun saisi vielä sen tietyn rajan koordinaatit, niin voisi alkaa noudattaa tuota ohjetta. Vai pitääkö aina ajaa siihen rajaan saakka, että alkaa kolista? Tulee aika kalliiksi pitemmän päälle. Korttikin voi lähteä.
Nyt pitäisi sitten osata ajaakin. Voi hitsi. Mitäs nyt sitten?
Eiku hei, älä aja ketään päin. Mutta jos tilaa on, niin hanaa.
Eikä tarvitse edes vetää sakkorajoille jos ei halua. Ruuhkaan helpottaa sekin, että ajat edes sitä suurinta sallittua kun tilaa on.
"Pätee erittäin hyvin tiettyyn rajaan asti. Ja raja on yllättäen siinä kohtaa, missä lujempaa ei enää voi ajaa, ilman että alkaa kolisemaan...
Mutta kiteytettynä, kuten antsa saattaisi sanoa: jos tilaa on, niin hanaa saataña!"
Suuri nopeus toimii hyvin juuri niin kauan kuin missään reitin varrella ei tule kohtaa jossa nopeutta joudutaan väkisinkin laskemaan. Kuten nyt vaikka kun moottoritie tulee kaupunkiin, valoristeykseen tms.. Suuren välityskyvyn ja suuren nopeuden tie "syöttää" silloin jatkuvasti suurella tehokkuudella autoja paikkaan joka ei enää pysty välittämään niin paljon eutoja eteenpäin kun sinne tulee. Ja silloin syntyy ruuhka. Jos ruuhkakohtaan tulevan liikennevirran nopeutta lasketaan niin paljon että se ei enää ylitäkään hitaamman paikan välityskykyä, ruuhkat katoavat.
Tämän havaitsi hyvin esim. siitä mitä Kehä III:lla on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Ensin ruuhkia oli aika tasaisesti joka paikassa. Sitten osa tiestä saneerattiin "moottoritietasoiseksi" mutta keskiosaan jäi muutama valo-ohjattu risteys. Äkkiä molemmista suunnista tuli kovalla vauhdilla paljon autoja jotka jumiutuivat siihen keskiosan sumppuun. Osalla tiestä keskinopeus kyllä nousi mutta osalla taas laski. Kokonaismatka-aika saattoi jopa kasvaa koska ruuhka oli nyt ajoittain seisova. Nyt taas kun keskiosakin alkaa olla kohta valmis, ruuhkat katoavat vähitellen itse kehältä mutta siirtyvät todennäköisesti seuraavaan paikkaan joka ei enää kestä lisääntynyttä liikennemäärää.
> Osalla tiestä keskinopeus kyllä nousi mutta
> osalla taas laski. Kokonaismatka-aika saattoi jopa
> kasvaa koska ruuhka oli nyt ajoittain seisova.
Osalla henkilöistä kokonaismatka-aika saattoi kasvaa, mutta keskimäärin kokonaismatka-aika laski. Tämä johtuu siitä, että kaikki eivät ole matkalla samaan paikkaan, vaan jotkut (aika useatkin) poistuvat kehältä ennen noita valoristeyksiä (joista kohta ollaan onneksi päästy eroon).
Vastaavasti esimerkiksi aamuruuhkassa tultaessa Helsinkiä kohden. Jos ruuhka syntyy vasta yköskehän liittymän jälkeen, pääsevät kehälle menevät menemään siihen liittymättä, ja ruuhkakin on pienempi.
On parempi odottaa mahdollisimman myöhään, jos odottamaan joutuu. Voi tuntua pidemmältä aika, kun seisoo paikallaan, mutta todellisuudessa vaikutus on aika nolla - mutta muut takaa pääsevät nopeammin. Ja jokainen (vaikka olisi joku muu kuin minäminäminäkin), joka ruuhkasta poistuu, vähentää sitä.
Jos tilaa on, niin eihän se silloin ole mikään ruuhka? Ja toisaalta, kannaattako sen yhden tai kahden auton mitan hyökätä kaasu pohjassa.
Tuolla teorialla tässä maassa ei ole ikinä ruuhkaa... Mutta kyllä, se parikin autonmittaa kannattaa hyökätä ripeästi. Takaa pääsee kaksi autoa sitten nopeammin eteenpäin, ehkä kääntymään jonnekin, jne... Vaikutus kertautuu takanapäin.
Itsekkäitä nämä, jotka ruuhkassakin jättävät turhaa väliä edelläoleviin.
Nimenomaan! Turvaväliä ei saa päästää liian isoksi, ainakaan yli sekunniksi. Paras väli on 0,2-0,5 sekuntia, mielummin tuolla haarukan pienemmässä päässä. Tällä tavoin ajamalla liikenne on mahdollisimman turvallista, sujuvaa ja joustavaa. Pitää vain muistaa, että takana ajavan on ajettava hieman nopeammin kuin edellä ajava =)
Rotta - sinä olet jalo ihminen, hyökkäät pari autonmittaa, jotta takaa tuleva veli pääsee ehkä kääntymään jonnekin.
Nyt meni vaikeeksi. Aina on tolkutettu, että pitää jättää turvaväliä edellä olevaan, mutta sitten ei pitäisikään. Missä tilanteessa pari autonmittaa on liian pitkä turvaväli? Meneekä läpi poliisille se selitys? Sinänsä tuo haastetta tylsään ajamiseen kun yrittää pitää koko ajan pari metriä välimatkaa edellä ajavaan.