32 % – kuluttajia vai lojaali vähemmistö?

Lyhyesti sanottuna: 32 kaikista kodeista Suomessa jossa puhutaan ruotsia - ovat kaksikielisiä.

Kaksi kolmasosaa ruotsinkielisistä Suomessa elää nimittäen täysruotsinkielisissä talouksissa. Yksi kolmasosa on koteja joissa jollakin on ruotsi ensimmäisenä kielenä, toisella suomi. Noin 100000 suomalaista muodostaa yhä selvemmän värin korttipakassa, oman leirinsä debatissa.

Yleisen ruotsin kieltä koskevan pääfilosofian ohella Suomessa, on nyt kirjoittamaton sääntö - nämä kaksikieliset auttavat ylläpitämään kaikkea tätä,- etten sanoisi hulluutta jota Lipposet ja Sasit ylläpitävät.

- Näin pähkäilee Borgåbladetin pääkirjoitustoimittaja Jan-Erik Andelin lehdessä.
Tämä tarkoittaa sitä, että niistä reilusta 290000 ruotsinkieliseksi rekisteröityneestä yli kolmannes on kaksikielisiä elämässään.



http://www.saunalahti.fi/seho/lehdet/verkkolehdet.htm
24126
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Epäilen vahvasti tuota lukua, että 68% suruista eläisi täysin yksikielisissä talouksissa.

Miten tuo on edes mahdollista nyky-Suomessa? Ehkä he kotonaan puhuvat vain ruotsia, mutta tuskin kodin ulkopuolella.

Ja jos kodin ulkopuolella "joutuu" käyttämään suomea, niin onko elämä muka silloin täysin yksikielistä?

Äänestä
  • jepp jag gör det och de allra flesta som jag känner.

    Äänestä

Minulle kelpaa Vasabladetin kertoma 4000 kpl, joista suuri osa on Pohjanmaalla ja loput näistä on Tammisaaressa. Ikäporukkaa, joten n. 10 vuoden kuluttua Suomessa ei tule olemaan ainuttakaan yksikielistä ruotsinkielistä henkilöä.
En väitä että heidän tulisi suomettua, mutta monet asiat kuten koulutus ja lääkärissä käynti kannattaisi tehdä suomeksi.

Äänestä
  • Ja noiden 4 tuhannen ummikkosurun takia koko kansaa pakoruotsitetaan täysillä.

    Voiko olla enää hullumpaa touhua....

    Äänestä

Montako yksikielistä ruotsinkielistä kuntaa on Suomessa - Ahvenanmaa poislukien? (Vastaus kolme) Korsnäs, Luoto, Närpiö

Näissä kunnissa asuu 14672 suomenruotsalaista.

Kaksikielisissä kunnissa, joissa enemmistön kieli on ruotsi ja joissa reilu enemmistö (vähintään 60%) on suruja asuu noi 50500 suomenruotsalaista.

Äänestä

Suruille kaksikielisyyden määritelmä on aivan eri kuin suomenkielisille. Se täytyy ymmärtää. Sipoossa syntynyt näyttelijä ja koomikko André Joakim Wickström on mielestään suomenruotsalainen, mutta ei kaksikielinen. Hän oppi suomen vasta kavereiden kanssa pihalla. Mutta sitä ei lasketa eihän
http://www.youtube.com/watch?v=oKOrMdD9We0

Äänestä
  • och som ni håller på så slutar vi allt mera att ens försöka prata finska. Jag pratar inte ens längre engelska med finnarna utan har börjat prata tyska.

    Äänestä

  • Kyllä määritelmät ovat päinvastoin. Suomenkielinen joka puhuu suht.koht hyvin kouluruotsia ei laske itsensä kaksikieliseksi mutta vastaavilla taidoilla suomenkielinen laskee suomenruotsalaisen kaksikielisena

    Äänestä

  • jorpilus kirjoitti:

    Kyllä määritelmät ovat päinvastoin. Suomenkielinen joka puhuu suht.koht hyvin kouluruotsia ei laske itsensä kaksikieliseksi mutta vastaavilla taidoilla suomenkielinen laskee suomenruotsalaisen kaksikielisena

    Ei minunkaan mielestä koulussa opitut kielet tee kaksi-, kolme- tai seitsenkieliseksi. Kotona vuosia puhuttu kieli sensijaan mielestäni yleensä tekee.

    Vaikea ymmärtää miksi tämä foorumi suhtaudutaan jotenkin kielteisesti tähän hieman häilyvästi määriteltyyn kaksikielisyyteen. Meidän suomenruotsalaisen kannaltahan se tarkoittaa, että jotkut meistä eivät aina tarvitsee tätä, joidenkin mielestä ärsyttävää "palveluruotsia".

    Äänestä

"Olen taustaltani täysin suomenruotsalainen (finlandssvensk). En oppinut suomea kun vasta koulussa ja kun puhuin koulukavereiden kanssa. Monet luulevat minua kaksikieliseksi, mutta suomenkieliset kyllä huomaavat että puhun suomea murtaen": A. J.Wickström
http://www.youtube.com/watch?v=TTB1lvGhbWU

Äänestä

Kiitos kommenteista. Nämä 32 % perustuu siihen, asuuko samassa taloudessa henkilöitä joille on *rekisteröity* eri äidinkielet, vaihtoehtoina suomi tai ruotsi. Kun kaksi kieltä elää näin tiiviisti yhdessä voi olettaa, että henkilöt yleensä pitävät itseään kaksikielisinä vähintään niin, että ymmärtävät arkisen keskustelun toisella kielellä. Mutta ei välttämättä aina.

Nimim. "Kyllä vain" saattaa olla oikeassa, että (manner)-Suomessa on 4.000 henkilöä, jotka eivät osaa lainkaan Suomea. Isoäitini (1913-2010) Porvoon saaristossa oli ainoa tuntemani mannersuomalainen, joka ei elinaikanaan oppinut yhtään suomea, koska hänen ei omassa elinympäristössään
tarvinnut. Suurin osa suomenruotsalaisista osaa suomea, nykyään jopa Ahvenanmaallakin.

Nimim. "Tasoa pls" pitää helppona juttuna asioida lääkärissä elämänsä kakkoskielellä. Todennäköisesti se on useimmilla suomalaisilla englanti, ja koetaan pärjäävänsä sillä arjessa ja matkoilla. Mutta mitä on "vihloa", "kivistää", "huoli" tai "alakuloisuus" englanniksi? Minä en tiedä.

Äänestä
  • Englanniksi olisi helppoa. Vihloa: shooting pain tai twinge of pain.
    Huoli =worry, concern. Alakuloisuus= downhearted, downcast, depressed, low spirited, melancholic.

    Englannin kieli on monivivahteinen jolla voi eri tavoin kertoa vaivat lääkärille.
    Kyllä ruotsinkieliset eivät tarvitse omakielisiä lääkäreitä.

    En osannut sanaakaan ranskaa mutta viittomakielellä pystyin selittämään että vatsan alaosa on hellän tuntuinen.

    Äänestä

  • pois p ruotsi kirjoitti:

    Englanniksi olisi helppoa. Vihloa: shooting pain tai twinge of pain.
    Huoli =worry, concern. Alakuloisuus= downhearted, downcast, depressed, low spirited, melancholic.

    Englannin kieli on monivivahteinen jolla voi eri tavoin kertoa vaivat lääkärille.
    Kyllä ruotsinkieliset eivät tarvitse omakielisiä lääkäreitä.

    En osannut sanaakaan ranskaa mutta viittomakielellä pystyin selittämään että vatsan alaosa on hellän tuntuinen.

    Inte behöver finskatalande heller läkare som talar finska,vi kan alla använda teckenspråk.

    Äänestä

  • pois p ruotsi kirjoitti:

    Englanniksi olisi helppoa. Vihloa: shooting pain tai twinge of pain.
    Huoli =worry, concern. Alakuloisuus= downhearted, downcast, depressed, low spirited, melancholic.

    Englannin kieli on monivivahteinen jolla voi eri tavoin kertoa vaivat lääkärille.
    Kyllä ruotsinkieliset eivät tarvitse omakielisiä lääkäreitä.

    En osannut sanaakaan ranskaa mutta viittomakielellä pystyin selittämään että vatsan alaosa on hellän tuntuinen.

    No, oliko viitottuasi tovin turvallinen olo, kun ranskalainen lääkäri ryhtyi valitsemaan lääkkeitä? Saitko Buranaa vai syöpähoitoja? :-)

    Äänestä

Miten virallisesti määritellään kaksikielinen? Tarkoittaako se sitä, että kotona on puhuttu kahta kieltä?

Äänestä

Ei sitä virallisesti määritellä mitenkään. On olemassa tiettyjä virkoja varten ns. suuri kielikoe, mutta se ei vielä mielestäni tee ihmisestä aktiivisesti kaksikielistä.

Itse sanoisin, että jos voisi käydä vaivattomasti ja tarkasti tätä keskustelua vaikkapa Suomi 24:ssa jollakin toisellakin kielellä, vielä niin että joku syntyperäinen "toiskielinen" ei löytäisi siitä pahoja virheitä - silloin on kaksikielinen.

Itse joudun tässäkin tekstissä pohtimaan yhtä kieliopillista juttua, joka toivottavasti meni oikein. :-)

Äänestä
  • "Ei sitä virallisesti määritellä mitenkään. On olemassa tiettyjä virkoja varten ns. suuri kielikoe, mutta se ei vielä mielestäni tee ihmisestä aktiivisesti kaksikielistä."

    Juuri näin, meillä on virkoja varten näitä kielikokeita ja kokeen läpäisseet eivät aina pysty edes tavalliseen keskusteluun tai jos pystyvät niin ainakin hyvin virheelliseen keskusteluun sillä kielellä josta koe on läpäisty.
    Monet meidän nykyisistä johtavista poliitikoistamme ovat loistavia esimerkkejä tästä. Kielikokeet on läpäisty mutta heidän puheestaan ei saa selvää aina arvaamallakaan, ei edes hyvällä tahdolla.

    Äänestä

Kaksikielisistä hurreista löytyy ne pahimmat suomalaisuuden syöjät mitä ruotsiapuhuvista mistään !

Äänestä
  • Bevisat, siis missä ja kenen tutkimuksessa? Itse olen Tampereella varttunut ja oppinut ruotsinkielen, ja olen tosi iloinen siitä.

    Äänestä

Tämä valheellinen ns. kaksikielyys häpäisee Suomen itsenäisyyttä.

Äänestä

Nimim. "Pois p ruotsi" - heh, no jos on täällä muilla keskustelevilla twinge of painit ja downcastit hallussa niin on, joo, lääkäripalvelu omalla kielellä kenties turhaa. Mites on lasten ja dementoituneiden vanhempienne osalta? Onko sielläkin jo omaksuttu lääkärienglanti? Suomi taitaa olla edistyksellisempi kuin osasin arvata. Englantia noin vaan, onnettomuuden jälkeen? Heti ambulanssissa. Vau!

Äänestä

PAKKORUOTSI aiheuttaa VIHAA ruotsinkielisiä kohtaan koska HE pakottavat
suomenkieliset opiskelemaan RUOTSIA vaikka me emme sitä halua!

PAKKORUOTSI on RANGAISTUSRUOTSI koska emme halua olla ruotsalaisia!

Äänestä
  • Minä en halua olla samanlainen suomalainen kuin Burjan! Miksi on niin vaikeaa katsoa kielitaitoa positiivisesti?

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


pablo5 kirjoitti:

Lyhyesti sanottuna: 32 kaikista kodeista Suomessa jossa puhutaan ruotsia - ovat kaksikielisiä.

Kaksi kolmasosaa ruotsinkielisistä Suomessa elää nimittäen täysruotsinkielisissä talouksissa. Yksi kolmasosa on koteja joissa jollakin on ruotsi ensimmäisenä kielenä, toisella suomi. Noin 100000 suomalaista muodostaa yhä selvemmän värin korttipakassa, oman leirinsä debatissa.

Yleisen ruotsin kieltä koskevan pääfilosofian ohella Suomessa, on nyt kirjoittamaton sääntö - nämä kaksikieliset auttavat ylläpitämään kaikkea tätä,- etten sanoisi hulluutta jota Lipposet ja Sasit ylläpitävät.

- Näin pähkäilee Borgåbladetin pääkirjoitustoimittaja Jan-Erik Andelin lehdessä.
Tämä tarkoittaa sitä, että niistä reilusta 290000 ruotsinkieliseksi rekisteröityneestä yli kolmannes on kaksikielisiä elämässään.



http://www.saunalahti.fi/seho/lehdet/verkkolehdet.htm

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu