Hesari tämän päivän pääkirjoituksessaan: ”Valtakunnallisesti katsottuna Suomen pirstaloituminen satoihin kuntiin aiheuttaa epätasa-arvoa ja haaskaa voimavaroja.”
Tarkoittaa Hesari sitä, että Suomen pirstaloituminen KYMMENIIN kuntiin EI sitten aiheuttaisi epätasa-arvoa vai sitä että jos kuntia ei olisi lainkaan epätasa-arvoa EI aiheutuisi?
No tuohon jälkimmäiseen on helppo yhtyä, mutta aina kun on useampi kunta voidaan väittää aiheutuvan epätasa-arvoa oli niitä sitten kaksi tai tuhat.
VOIMAVAROJEN HAASKAUSTA on julkisessa keskustelussa käsitelty tuhansia kertoja ja tilastojen valossa 20-40 000 asukkaan kunnat tuottavat palvelut tehokkaimmin. Suomen 336 kunnasta 280 on alle 20 000 asukkaan kuntia. Ainoa noista pikkukunnista joka vilahtaa edes nimenä HS:n palstoilla on vajaan 3000 asukkaan Soini. (Tai no - mikäli vastoin asukkaidensa tahtoa alle 20 000 asukkaan kunnaksi nuijittua Sipoota ei huomioida).
Hesari jatkaa: ” Yhdistämällä kunnat suuremmiksi yksiköiksi saataisiin enemmän kysyntää peruspalveluille….”
Enemmän KYSYNTÄÄ?? Jassoo! Vain niin! Siitähän tämä maa jaloilleen nousisi kun peruspalvelujen kysyntään saataisiin pidempiä jonoja!
”…. ja niiden tarjontaa voitaisiin monipuolistaa ja tehostaa”
Käsittääkseni terveyskeskukset ja päiväkodit ja muut peruspalvelut toimivat ihan samalla lailla oli kyse pikkukylästä tai 100 kertaa suuremmasta Helsingistä. Jos nyt monipuoliseksi palveluksi lasketaan Steiner-koulu, niin väitän että tuontyyppinen monipuolisuus ei ole kiinni kuntarajoista vaan enemminkin valtiovallan lupakäytännöstä.
Vieläkin Hesari jaksaa uskoa että pelkkä TEHOSTAMISväitteen hokeminen ilman faktoja aivopesisi lukijan luulemaan samaa?
HS: ”Suuret kunnat pystyvät houkuttelemaan erikoisosaajia toisella tavalla kuin pienet kunnat”
Ai että Helsinki ja Vantaa yhdistämällä saataisiin jompaankumpaan tai molempiin kuntiin enemmän aivokirurgeja kuin nyt? Mistäköhän nämä sitten tulisivat Espoosta vai Oulusta vai kenties Tamperelta?
HS: ”Kuntia yhdistämällä hallintokustannusten osuus pienenisi” ???? Mielenkiintoinen väite, johon ei ole mitään sanomista, ilman että tietäisi minkä kokoisten kuntien yhdistämisestä on kyse ja mikä on vertailukohde - OSUUS? OSUUS MISTÄ? Voiko isommassa kunnassa siis nimetä tai piilottaa hallintokustannukset joksikin muuksi.
HS: ”Kuntien yhdistämisellä voitaisiin järkevöittää yhdyskuntapolitiikkaa, kun suurempien alueiden kaavoitus perustuisi samoihin lähtökohtiin.” Jos nyt sitten tarkastellaan Suomen suurimman kunnan eli Helsingin kaavoituspolitiikka niin voidaanko väittää sen olleen järkevää yhdyskuntapolitiikkaa. Kyseisen kunnan alueellahan laitetaan vielä heiniä seipäille ja juoksutetaan varusmiehiä miljoonien arvoisilla rantatonteilla ja rakennetaan ydinkeskustaan pienenpieniä laatikoita jotka muistuttavat lähinnä kolmeen kerrokseen rakennettuja pikkukunnan rivitaloja sekä trimmataan nurmikoita poliitikkojen käyttöön varatuilla viheriöillä.
HS: ”Suurimmilla kunnilla on enemmän myös lihaksia kehittää ja ylläpitää kuntien elinvoimaa”
Kun valtakunnan päälehti kirjoittaa metaforilla niin ilmeisesti johtopäätösten teko siirretään lukijalle. Ei voi välttyä ajatukselta että noilla lihaksilla HS viittaa veroasteen ylläpitämiseen tai sen kasvattamiseen ja elinvoimalla sitä että Helsingin vallankäyttäjien kuuluu saada tulevaisuudessa yhtä hyvät edut kuin kollegoilla Kreikassa on jo tänään.
Tarkoittaa Hesari sitä, että Suomen pirstaloituminen KYMMENIIN kuntiin EI sitten aiheuttaisi epätasa-arvoa vai sitä että jos kuntia ei olisi lainkaan epätasa-arvoa EI aiheutuisi?
No tuohon jälkimmäiseen on helppo yhtyä, mutta aina kun on useampi kunta voidaan väittää aiheutuvan epätasa-arvoa oli niitä sitten kaksi tai tuhat.
VOIMAVAROJEN HAASKAUSTA on julkisessa keskustelussa käsitelty tuhansia kertoja ja tilastojen valossa 20-40 000 asukkaan kunnat tuottavat palvelut tehokkaimmin. Suomen 336 kunnasta 280 on alle 20 000 asukkaan kuntia. Ainoa noista pikkukunnista joka vilahtaa edes nimenä HS:n palstoilla on vajaan 3000 asukkaan Soini. (Tai no - mikäli vastoin asukkaidensa tahtoa alle 20 000 asukkaan kunnaksi nuijittua Sipoota ei huomioida).
Hesari jatkaa: ” Yhdistämällä kunnat suuremmiksi yksiköiksi saataisiin enemmän kysyntää peruspalveluille….”
Enemmän KYSYNTÄÄ?? Jassoo! Vain niin! Siitähän tämä maa jaloilleen nousisi kun peruspalvelujen kysyntään saataisiin pidempiä jonoja!
”…. ja niiden tarjontaa voitaisiin monipuolistaa ja tehostaa”
Käsittääkseni terveyskeskukset ja päiväkodit ja muut peruspalvelut toimivat ihan samalla lailla oli kyse pikkukylästä tai 100 kertaa suuremmasta Helsingistä. Jos nyt monipuoliseksi palveluksi lasketaan Steiner-koulu, niin väitän että tuontyyppinen monipuolisuus ei ole kiinni kuntarajoista vaan enemminkin valtiovallan lupakäytännöstä.
Vieläkin Hesari jaksaa uskoa että pelkkä TEHOSTAMISväitteen hokeminen ilman faktoja aivopesisi lukijan luulemaan samaa?
HS: ”Suuret kunnat pystyvät houkuttelemaan erikoisosaajia toisella tavalla kuin pienet kunnat”
Ai että Helsinki ja Vantaa yhdistämällä saataisiin jompaankumpaan tai molempiin kuntiin enemmän aivokirurgeja kuin nyt? Mistäköhän nämä sitten tulisivat Espoosta vai Oulusta vai kenties Tamperelta?
HS: ”Kuntia yhdistämällä hallintokustannusten osuus pienenisi” ???? Mielenkiintoinen väite, johon ei ole mitään sanomista, ilman että tietäisi minkä kokoisten kuntien yhdistämisestä on kyse ja mikä on vertailukohde - OSUUS? OSUUS MISTÄ? Voiko isommassa kunnassa siis nimetä tai piilottaa hallintokustannukset joksikin muuksi.
HS: ”Kuntien yhdistämisellä voitaisiin järkevöittää yhdyskuntapolitiikkaa, kun suurempien alueiden kaavoitus perustuisi samoihin lähtökohtiin.” Jos nyt sitten tarkastellaan Suomen suurimman kunnan eli Helsingin kaavoituspolitiikka niin voidaanko väittää sen olleen järkevää yhdyskuntapolitiikkaa. Kyseisen kunnan alueellahan laitetaan vielä heiniä seipäille ja juoksutetaan varusmiehiä miljoonien arvoisilla rantatonteilla ja rakennetaan ydinkeskustaan pienenpieniä laatikoita jotka muistuttavat lähinnä kolmeen kerrokseen rakennettuja pikkukunnan rivitaloja sekä trimmataan nurmikoita poliitikkojen käyttöön varatuilla viheriöillä.
HS: ”Suurimmilla kunnilla on enemmän myös lihaksia kehittää ja ylläpitää kuntien elinvoimaa”
Kun valtakunnan päälehti kirjoittaa metaforilla niin ilmeisesti johtopäätösten teko siirretään lukijalle. Ei voi välttyä ajatukselta että noilla lihaksilla HS viittaa veroasteen ylläpitämiseen tai sen kasvattamiseen ja elinvoimalla sitä että Helsingin vallankäyttäjien kuuluu saada tulevaisuudessa yhtä hyvät edut kuin kollegoilla Kreikassa on jo tänään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomi on pikkunen maa ja pikkuseen maahan riittää YKSI kaupunki ja muutama kylä. Silloin olisi vain yksi kaupungin paperinpyöritys koneisto, eikä montaa sataa samanlaista byrokratian kukkaa. Toisaaltaan suomi voisi olla pelkkä suomi, maa ja samalla kaupunki. Kaikki suomalaiset asuisivat suomessa jossa muutamat kaupunginosat.
Yhdistämis kiima on järjetön pakkopulla, kuten kouluissa on se "pakko" ruotsi. Ei oikeestaan hyödytä ketään, mutta silti väkisin jatketaan. Se jatkamis vimma teettaa kuluja ja ne vasta turhia on. Polliitikoilla on oikeesti paljon tärkeempiä juttuja mietittävänä, kun kunta sulattelut. Suomessa on korkea työttömyys, köyhyys on tedellista yms. Pitäs siis hoitaa tärkeemmät jutut kuntoon.
Tehdäänpä mielipidekysely:
Millä kaikilla tavoilla tulisi menetellä, että Suomi välttyy liialliselta velkaantumiselta?
vaihtoehdot:
1) Nostetaan veroja ja maksuja
2) Karsitaan menoja leikkaamalla julkisia palveluita ja etuuksia
3) Uusitaan julkisia rakenteita (uusien nimien antaminen kunnille, toimintojen tehostaminen, avaaminen kilpailulle, ulkoistaminen)
4) Ei mitään selviydymme ilman veronkorotuksia tai säästöjä
5) En osaa sanoa
Olettakaamme, että saamme vastauksesi , että julkisten rakenteiden uusimista kannattaa 49% suomalaisista ja kahta ensimmäistä 41% kumpaakin.
Nyt varmaan lukijassa herää kysymys: mitä tekemistä kuntien uusilla nimillä on toimintojen tehostamisen, kilpailutuksen ja ulkoistamisen kanssa.
Henna Virkkunen: ”Työssäkäynnin lisäksi tulevaan kuntarakenteeseen vaikuttavat muun muassa alueen elinvoima ja väestökehitys, kuntien talouden tunnusluvut sekä monet erityispiirteet kuten vaikkapa kielikysymykset.”
Henna Virkkusella ei ole tähän mennessä vuosien aikana tehtyjen selvitysten eikä niihin nyt viime kuukausina keksittyjen lisukkeiden perusteella mitään loogista järkeenkäypää syytä miksi muita kuin pikkukuntia pitäisi runnoa yhteen.
Todellinen syy rajojen ronkkimiseen on poliittinen manipulaatio, jolla kuntia yhdisteltäisiin siten että optimoitaisiin suurten kaupunkien ympärille alueita jotka maksimoisivat Kokoomuksen kyltymättömän vallanhimon.
Kun tuota jonkun uuden neropatin keksimää pendelöintikikkaa ei enää voi käyttää siksi, että Espoo on ministerillekin liian iso pala, (pakkorunnottavaksi Helsinkiin), ryhdytäänkin epätoivoisesti korahtelemaan mitättömiä kliseitä elinvoimasta (ikään kuin julkisella vallalla olisi kristallipallo, josta näkisi minne jokin tai jotkin uudet yritykset tulee saamaan aikaan poikkeuksellista kasvua. Kunhan nyt edes näkisitte missä ja mikä yritystoiminta on tullut tiensä päähän.
Tai väestökehitys? Viimeisten vuosien aikana on julkista valtaa lähellä olevilta tahoilta tilattu erilaisia tutkimuksia joissa väestöennusteita on tehty kymmenien vuosien päähän jotta jostain lyhyestä aikasarjasta saatua trendiä on voitu tarkoitushakuisesti valjastaa palvelemaan tätä veronmaksajien varoilla tapahtuvaa Kokoomuksen pönkittämistä. Vaikka menisi päiväkodista kysymään niin kersatkin tietävät, että pääkaupunkiseudulla ja Oulussa tapahtuu väestölisäystä ja muualla väestökatoa.
Itärajalla venäläiskysyntää riittää kasvuun vielä joksikin aikaa. ( vaikka eihän siellä ministerin mielestä pidä suosia edes venäjän kielen opiskelua.)
Sen sijaan toisen kotimaisen kielen ympärille perustetun mukavan apupuolueen näkemykset on syytä ottaa huomioon myös kuntarajoja uudelleen piirrettäessä, riippumatta siitä, mistä ja minne ankkalammikossa pendelöidään.
Kuntien talouden tunnusluvut onkin syytä päivittää. PARAS hankkeen aikana tehtyjä tutkimuksia kun ei voi sellaisenaan käyttää. ”Tilatuissa” tutkimuksissahan on aina se ongelma että kun päätös viivästyy niin nuo hiljalleen vivutetut luvut osoittavat kuitenkin heti tarkoitushakuisuutensa kun todelliset luvut päivittyvät historian sivuille.
Osaava ministeri Henna on Filosofian lisensiaatti. Vaikka lisensiaatin tutkinnolla on kansainvälisesti katsoen vähän merkitystä, se voi olla minimikelpoisuusehtona joihinkin työtehtäviin Suomessa. Eduskuntaan pääsee vaikka kansakoulu olisi jäännyt kesken.
Kuntauudistus on verrattavissa siihen, kun 10 norsua tunkis itteensä puhelinkiskaan. Homma ei siis voi onnistua, mutta silti KULUJA SYNTYY. Jos kunta häslaaminen olisi jätetty tekemättä, niin rahaa olisi oikeesti kunnilla enemmän ja ihmiset hieman paremmalla fiiliksellä. Eduskunta olisi "ehtinyt" tekemään paljon muutakin "työtä", kuten hoitamaan Kreikan asian loppuun.
Pelastuskeskusten päivystys mestojen yhdistely + siirtely epäonnistui ja sen sotkuja vieläkin meinataan siivota ja siirtää. Rahaa paloi miljoonia ja työttömäksi joutui moni osaava ihminen. Palvelukin huonontui tuolla hätänumerossa.
Säästö yhdistäminen olisi tehokkaampaa aloittaa hallituksesta ja eduskunnasta, josta molemmista voisi irtisanoa 50% ilman mitään menetystä, ehkäpä asioiden käsittely nopeutuisi kulejen säästön oheessa. Päättäjät ei oikeen tunnu tajuuvan missä suomessa on pahimmat pullonkaulat ja paineet hallittuun yhdistelyyn.
Suuri sirkus saapui kaupunkiin, jossa se on kokoontunut vuosien ajan.
Sarkomaa yhtyy Kokoomuksen kakofoniaan: "On täysin varmaa, että esimerkiksi sairastuttuaan ja terveydenhuoltopalveluja tarvitessaan ihmisille ei ole niinkään tärkeää se, missä kuntaraja kulkee, vaan se, että palvelun saa."
Miksei sitten tehdä niin että veronmaksaja saa mennä mihin terveyskeskukseen tahansa tai mihin sairaalaan tahansa. Onhan tässä jo EU:n sisälläkin saatu vastaava mahdollisuus ilman valtionrajojnj ronkkimista niin kas kun se ei onnistu Suomessa.
Kuntia pakolla yhteen halajavien poliitikkojen ilmauksista 90 % on erilaista kuvaannollista tekstiä (näinhän on tietysti pakko ollakin koska faktoja ei löydy)
Ministeri Virkkusen mielestä ”Kuntien taloudellista pohjaa ja kantokykyä on vahvistettava kuntauudistuksen avulla.”
Mikä helvetin taloudellinen pohja? ja miten sitä vahvistetaan?
Kysehän on kuitenkin vain siitä korotetaanko veroja vai leikataanko turhista virkanimikkeistä ja niistä julkisen vallan rakentamista muista kuluautomaateista joilla ei ole yhteiskunnalle paskankaan arvoa.
Kantokyky? - Häh? Samaa hörhöilyä tämäkin termi. Ei Estoniakaan uponnut kantokykyyn vaan siihen että visiiri petti.
Virkkusen ainoa ratkaisumalli kunnille on palvelujen heikentäminen kuntaliitoksilla ja tämä saman julkisen vallan paskanjauhannan jatkaminen siihen saakka kunnes auki on muutakin kuin perälauta.