Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle on Kristus Jeesus, Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa kaikkien ihmisten puolesta. Jumalan Sana on myös Kristus Jeesus. Ristiinnaulittu Kristus on Jumalan Sana tämän monella tapaa orpopirun ihmiskunnan puolesta. Kristus on jo Raamatunkin mukaan Sana, joka oli alussa Jumalan tykönä. Ja tämä Sana tuli Jeesuksen Kristuksen persoonassa lihaksi eli ihmiseksi ja sai aikaan sovitustyöllään lunastuksen kaikille ihmisille. Jumala otti tässä vastuun kaikista ihmiskunnan virheistä ja sovitti maailman ihmisineen itsensä kanssa.
Nyt kristinuskonnon puolueet ovat nostaneet kirjan nimeltä Raamattu siihen asemaan, jonka Jumala antoi Pojalleen Kristukselle Jeesukselle. Tästä Raamatusta on sitten keksitty miljoona erilaista kristillistä oppia, jotka kaikki vastustavat Kristuksen evankeliumia. Evankeliumi on sanoma pelastuksesta, joka nojaa yksin Kristuksen ansioon kaikkien ihmisten puolesta. Kyllä Raamatusta löytyy apostolinen julistus ja Jumalan armon luonne, mutta nämä asiat eivät saa kaikua uskonnollisissa puolueissa. Jumalan ratkaisu jossa koko ihmiskunta on lunastettu ei kelpaa, sillä se vapauttaa uskonnon orjan vankeudestaan. Onhan se vapaus kun ymmärtää että pelastus ei ole lainkaan riippuvainen omista ratkaisuista, kasteista tai ns. seurakuntayhteyksistä. Pelastuksen perustus on näet yksin Kristus Jeesus. Hänen kuolemansa ristillä koko maailman synnin tähden ja ylösnousemuksensa kaikkien ihmisten syyttömäksi julistamisen tähden.
Raamatusta kyllä näkyy mitä apostolit julistivat. Ei pelotellut Paavalikaan rakkaita heimoveljiään helvetillä, vaan yritti jopa kirjoituksiin ja järkeen nojaten saada heidät uskomaan. Uskomaan sen että Kristus Jeesus oli Messias, Siemen jossa kaikki kielet ja kansan heimot tulevat siunatuiksi eli pelastetuiksi. Tulella pelottelu liittyi aina uskoviin. Sellaisiin, jotka luottivat johonkin omaan tekoonsa enemmän kuin Jumalan tekoon. Kristuksen Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus pelastuksen ainoana Perustuksena poistaa kaiken lihallisen oman minän kerskan. Omat uskon ratkaisut, lapsikasteet, uudelleen kasteet ja muut on Kristuksen Jeesuksen kanssa ristille naulittu. Koko ihmiskunta siis pelastuu Kristuksessa aivan kuten se on kuolemaan tuomittu oman minän ratkaisujen kautta.
Raamattu-uskonto on ihmeellinen visio siitä, miten rakastava Isä Jumala lopultakin heittää suurimman osan ihmiskuntaa helvettiin, iankaikkiseen tuleen. Helvetillä pelottelemalla sitten yritetään saada ihmiset uskomaan. Apostolit eivät koskaan pelotelleet helvetillä ketään vaan julistivat täydellistä pelastusta Kristuksessa. Usko ei näet ole joka miehen, vaikka Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille. Tämä on kirjattu myös Raamattuun!
Pelastus on aina pohjalla. Kristuksen Jeesuksen sovitustyö yksin on pelastuksen perustus. Tämän pelastuksen kuuleminen synnyttää sitten uskon ja usko synnyttää kasteen. Raamattu tulee sitten kaukana jäljessä tukien ja todistaen Kristuksesta. Paavali kehotti seuraajiaan julistamaan, että Kristus Jeesus on kaikkien ihmisten Vapahtaja, varsinkin uskovien. Helvetillä hän ei pelotellut ketään, vaan munkit keksivät karmean helvettiopin n. 300 jaa. Itse asiassa helvetillä pelottelu on kadotustuomion lausumista. Se on vastoin Raamattua ja ennen kaikkea vastoin Kristuksen Jeesuksen sovitustyötä!
Jeesus taas uhkasi iankaikkisella tulella aina ns. tosiuskovia (fariseuksia), jotka luottivat omiin ratkaisuihinsa ja tekoihinsa Jumalan edessä. Tässäkin Adamilainen ajantaju on hämärtää todellisuuden, kun kuvitellaan että palava materiaali olisi ikuista. Ei, vain tuli on iankaikkinen. Syntisille Jeesuksella ei ollut tarjolla tuomiota, vaan armo ja anteeksianto. Syntiset Hän julisti syyttömiksi ottamalla heidän paikkansa ristillä! Raamattu on itseään korottavan ratkaisukristillisyyden kädessä Goljatin miekka, jolla voi hutkia ihmisiä tuomiten ja syyllistäen. Tällä ei ole mitään tekemistä evankeliumin kanssa, joka julistaa kaikki ihmiset syyttömiksi tasavertaisesti Jumalan edessä.
Nyt kristinuskonnon puolueet ovat nostaneet kirjan nimeltä Raamattu siihen asemaan, jonka Jumala antoi Pojalleen Kristukselle Jeesukselle. Tästä Raamatusta on sitten keksitty miljoona erilaista kristillistä oppia, jotka kaikki vastustavat Kristuksen evankeliumia. Evankeliumi on sanoma pelastuksesta, joka nojaa yksin Kristuksen ansioon kaikkien ihmisten puolesta. Kyllä Raamatusta löytyy apostolinen julistus ja Jumalan armon luonne, mutta nämä asiat eivät saa kaikua uskonnollisissa puolueissa. Jumalan ratkaisu jossa koko ihmiskunta on lunastettu ei kelpaa, sillä se vapauttaa uskonnon orjan vankeudestaan. Onhan se vapaus kun ymmärtää että pelastus ei ole lainkaan riippuvainen omista ratkaisuista, kasteista tai ns. seurakuntayhteyksistä. Pelastuksen perustus on näet yksin Kristus Jeesus. Hänen kuolemansa ristillä koko maailman synnin tähden ja ylösnousemuksensa kaikkien ihmisten syyttömäksi julistamisen tähden.
Raamatusta kyllä näkyy mitä apostolit julistivat. Ei pelotellut Paavalikaan rakkaita heimoveljiään helvetillä, vaan yritti jopa kirjoituksiin ja järkeen nojaten saada heidät uskomaan. Uskomaan sen että Kristus Jeesus oli Messias, Siemen jossa kaikki kielet ja kansan heimot tulevat siunatuiksi eli pelastetuiksi. Tulella pelottelu liittyi aina uskoviin. Sellaisiin, jotka luottivat johonkin omaan tekoonsa enemmän kuin Jumalan tekoon. Kristuksen Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus pelastuksen ainoana Perustuksena poistaa kaiken lihallisen oman minän kerskan. Omat uskon ratkaisut, lapsikasteet, uudelleen kasteet ja muut on Kristuksen Jeesuksen kanssa ristille naulittu. Koko ihmiskunta siis pelastuu Kristuksessa aivan kuten se on kuolemaan tuomittu oman minän ratkaisujen kautta.
Raamattu-uskonto on ihmeellinen visio siitä, miten rakastava Isä Jumala lopultakin heittää suurimman osan ihmiskuntaa helvettiin, iankaikkiseen tuleen. Helvetillä pelottelemalla sitten yritetään saada ihmiset uskomaan. Apostolit eivät koskaan pelotelleet helvetillä ketään vaan julistivat täydellistä pelastusta Kristuksessa. Usko ei näet ole joka miehen, vaikka Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille. Tämä on kirjattu myös Raamattuun!
Pelastus on aina pohjalla. Kristuksen Jeesuksen sovitustyö yksin on pelastuksen perustus. Tämän pelastuksen kuuleminen synnyttää sitten uskon ja usko synnyttää kasteen. Raamattu tulee sitten kaukana jäljessä tukien ja todistaen Kristuksesta. Paavali kehotti seuraajiaan julistamaan, että Kristus Jeesus on kaikkien ihmisten Vapahtaja, varsinkin uskovien. Helvetillä hän ei pelotellut ketään, vaan munkit keksivät karmean helvettiopin n. 300 jaa. Itse asiassa helvetillä pelottelu on kadotustuomion lausumista. Se on vastoin Raamattua ja ennen kaikkea vastoin Kristuksen Jeesuksen sovitustyötä!
Jeesus taas uhkasi iankaikkisella tulella aina ns. tosiuskovia (fariseuksia), jotka luottivat omiin ratkaisuihinsa ja tekoihinsa Jumalan edessä. Tässäkin Adamilainen ajantaju on hämärtää todellisuuden, kun kuvitellaan että palava materiaali olisi ikuista. Ei, vain tuli on iankaikkinen. Syntisille Jeesuksella ei ollut tarjolla tuomiota, vaan armo ja anteeksianto. Syntiset Hän julisti syyttömiksi ottamalla heidän paikkansa ristillä! Raamattu on itseään korottavan ratkaisukristillisyyden kädessä Goljatin miekka, jolla voi hutkia ihmisiä tuomiten ja syyllistäen. Tällä ei ole mitään tekemistä evankeliumin kanssa, joka julistaa kaikki ihmiset syyttömiksi tasavertaisesti Jumalan edessä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Paljolti totta Julio, mutta missä on miekkasi...siis kaikista kaksiteräisistä miekoista terävin...Jumalan sana. joka erottaa hengellisen ja sielullisen...Sinun raamatun tulkintasi ontuu näiltä osin. Ei olisi seurakunta, ellei ´Pietari Jumalan hengessä oli korottanut miekkaa, sanan miekkaa, lakia : Tämän Kristuksen te tapoitte...ja tämä miekan terävän lakiterän iskusta omatunto haavoittui...kylläpä
tuli kuulijoille ja varsinkin juutalaisille hätä..olihan jo lapsesta asti synagoogassa opetettu ja opiskeltu toora kädessä "Älä tapa"...ja hädissään huutivat ja kysyivät...siis tekivät synnintunnossaan parannusta kysymällä:
Mitä pitää tehdä että pelastuisimme! Parannus oli tehtävä ja koska ei vielä oltu heitä kastettu, heidät kastettiin ja siinä oli sen miekan toisen terä kosketus...kun laki oli haavoittanut, niin evankeliumi voiteli,,,sýnnit sai anteeksi. Mutta mitä sitten: JOKAISELLE SIELULLE TULI PELKO.
Tämäkin asia on hukassa. Jumalan pyhyydestä tuskin missään enää puhutaan tai opetetaan..ja tuon pyhyyden kunnioittamisesta ja pelosta...saattakaa pyhityksenne täydelliseksi Jumalan pelossa! Mitä me teemme, kristityt seurakuntalaiset, olutta on ja sauna lämpiää ja jalkapallomatsi menossa...ja missä enää käskyjä opetetaan...jumlampalvelukset ovat kiiltokristillisyyttä...Tulkoon herätys! Tulkoon Jumalan pyhän käsen, isän kurittavan käden kautta herätys! Oi jospa olisit kylmä tai palava, mutta kun olet penseä! Näinkö meille Herra sanoo!
Siunausta ja kasvua Hengessä! terv. raimo
Oikein tärkeän ja ajankohtaisen aiheen otit puheeksi: juri sen, miten ihmisillä on taipumus takertua kirjaimeen(jopa raamatun kohdalla)
ja muoto- ja sivuseikkoihin, ja pikku hiljaa unohtaa pääasia, Jeesus.
Kumpiko on olennaisempi, raamattu, joka on kertomus Jeesuksesta ja hänen toimistaan, vai itse Jeesus?
vastaus on tietysti: Jeesus on se pääasia, ja raamattuhan on olemassa vain siksi, jotta ihmiset saavat tietoa yms. Jeesuksesta, ja vähitellen ottavan hänen henkensä ja ohjeensa elämännuorakseen; elävät elävästä uskosta, eikä mistään kirjaimesta.
Itseasiassa, muutama sata vuotta sitten eli tämän asian syvästi tiedostava uskova mies, joka ryhtyi oikein taisteluun "raamattua vastaan", koska hän näki, että ihmiset tekevät raamatusta pääasian ja unohtavat itse Jeesuksen, mikä ei tietenkään ole tarkoitus.
En muista nimeä, joku pappi se oli. Hän sanoi, että ihmiset tarvitsevat aina jotain epäjumalaa, johon takertua. paavin valtaa oli siihen aikaan lutherin aloitteesta jo paljon murrettu, ja tämä pappi koki, että raamatusta on tulossa uusi "epäjumala".
Epäjumala sen kautta, että unohdetaan pääasia, ja takerrutaan kirjaan ja spekulaatioihin ja rakennetaan eripuraa senkin pohjalta, kuka tietää eniten ja on viisain raamattu-asioissa.
Eli siinä on aina kiusaus: raamattuun väärällä tavalla takertunut kasvaa huomaamattaan fariseukseksi, tai jos niin pitkälle ei lankea, jää aina vaan takertuneeksi kirjaan, ja jeesuksen henki ja vapaus ja pelkkä Jumalan varassa eläminen ei koskaan pääse toteutumaan: kirja aina jumalan ja ihmisen välissä.