Ankdamilla ja Andelinille erityisesti: Tätä on ruotsinkielisyys

När finskan rensades ut ur Norrbotten

På 1880-talet inleddes ett försvensknings- arbete i det finskspråkiga Norrbotten; finskan förbjöds i skolan och på biblioteken. Införandet av svenskan ansågs som en välgärning för hela befolkningen i Tornedalen.

I Matarengi, Övertorneås centralort, står den gamla träkyrkan mitt i byn. Slänger man ett öga på den separata klockstapeln som också utgör en port genom vilken generationer av sockenbor vandrat till gudstjänst, kan man på varje väggfasad urskilja en urblekt textremsa. Det är korta bibelspråk, avfattade på en uråldrig finska och med snirkliga bokstäver, lika svårtydda för dagens tornedalingar som de hebreiska skrivtecken som brukar pryda kyrkornas innandömen. Dessa förbleknade inskriptioner på gammal bokfinska mitt i en i övrigt totalt svensk skyltmiljö tecknar en träffande bild av den marginaliserings- och utraderingsprocess som drabbat finskan i Norrbotten.
Det finskspråkiga Norrbotten har genomgått en etnisk "reningsprocess". Statsmakterna satte i gång ett omfattande försvenskningsarbete på 1880-talet. Speciellt var det den uppväxande generationen av finsktalande som hamnade i blickfånget hos civilisationens påskyndare, som med utmärkt effektivitet lärde ungdomarna vad deras modersmål gick för i
Sverige. I denna chauvinistiska miljö växte den finske mannens börda till gigantiska proportioner och blev snabbt alltför massiv för att axlas av tornedalingarna. Man ville bli kvitt finskan, låt vara att modersmålet fortfarande spökade i hjärnans irrgångar. Detta blev således minoritetens stora projekt som slutgiltigt roddes i hamn i och med att "meänkieli" utropades som Tornedalens eget minoritetsspråk och bandet med finskan - som därmed degraderades till ett invandrarspråk - kapades av. Genomförandet tog ungefär samma tid som gick åt till att bygga Notre Dame, drygt hundra år.

(lyhennetty voimakkaasti)
Svenska Dagbladet 25. april 2005

AV TAUNO ALATALO

Täällä on koko juttu:

http://www.svd.se/kultur/understrecket/nar-finskan-rensades-ut-ur-norrbotten_416099.svd

Jk. Ankdam väittää,että suomenkielisiä on ollut Ruotsissa vasta pari sukupolvea. Samalla välittyy asenne,että eläisimme edelleen sääty-yhteiskunnassa,jossa alemmilla säädyillä ei saisi olla samoja oikeuksia kuin ylemmillä säädyill. Ruotsi vs. Suomi ja sen vähemmistöt
37221
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 37

Vanhimmat

Suomalaisilta on kielletty oma kieli ja oma historia. Ruotsinkieliset ovat tienneet "paremmin" ja hoitaneet historiankirjoituksen.
Niinpä kaikki perustuu suureen valheeseen.
Jos vähän katselee historiankirjoittajien nimiä, niin voi heti tietää onko kädessä värityskirja vai mikä.

Äänestä

Kielipolitiikka on ollut koko ajan Rkp:llä tärkein politiikan osa-alue.

Rkp hakee metodit ja ideologiansa Ruotsista. Läheinen yhteistyö Ahvenanmaan kielirasistien kanssa on osa samaa yhteistyötä. Silläpä "suomalainen kansanpuolue" perustikin ruotsalaisen eduskuntaryhmä eduskuntaan eikä suomalaista eduskuntaryhmää.

Äänestä

"Ankdam väittää,että suomenkielisiä on ollut Ruotsissa vasta pari sukupolvea."

Missä se niin väittää? Vai valehteletko, ryyti? Kummin?

Äänestä

Ankdam:
Koska ruotsinsuomalaiset Ruotsissa eivät ole suomenruotsalaisten peilikuva eikä maittemme kielivähemmistöt ole rinnastettavissa tosiinsa.
Ruotsinsuomaliset ovat ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia, eli verrattain tuoreita maahanmuuttajia Ruotsissa suomenruotsalaiset ovat sitä vastoin yhtä suomalaisia kuin suomenkielisetkin suomalaiset..

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10160192#comment-51515526

Äänestä
  • "suomenruotsalaiset ovat sitä vastoin yhtä suomalaisia kuin suomenkielisetkin suomalaiset"

    ROFLMAO!!!

    Äänestä

  • Yeah, right kirjoitti:

    "suomenruotsalaiset ovat sitä vastoin yhtä suomalaisia kuin suomenkielisetkin suomalaiset"

    ROFLMAO!!!

    "suomenruotsalaiset ovat sitä vastoin yhtä suomalaisia kuin suomenkielisetkin suomalaiset"

    Sikäli kuin haluavat olla.

    Äänestä

Mitä sinä Ryyti, toivoisit minun nyt tekevän?

Äänestä
  • Jospa saisin minäkin antaa vinkin, Jan-Erik. Aloita työ suomen kielipolitiikan muuttamiseksi vaikka nyky-Ruotsin malliin (uusi kielilaki 1.7.2009 perustaksi). Siis niin, että valtavan suuren enemmistön (Suomessa suomenkielisiä 91 % väestöstä) äidinkieli kansakuntaa yhdistäväksi ainoaksi viralliseksi kieleksi. Muut vanhat kielet Suomessa - mm. ruotsi - saavat kansallisen vähemmistökielen aseman.
    Tässä sinulle työsarkaa, sillä olet hyvin merkittävässä asemassa BBL:n edustajana suomenruotsalaisessa yhteisössä.

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    Jospa saisin minäkin antaa vinkin, Jan-Erik. Aloita työ suomen kielipolitiikan muuttamiseksi vaikka nyky-Ruotsin malliin (uusi kielilaki 1.7.2009 perustaksi). Siis niin, että valtavan suuren enemmistön (Suomessa suomenkielisiä 91 % väestöstä) äidinkieli kansakuntaa yhdistäväksi ainoaksi viralliseksi kieleksi. Muut vanhat kielet Suomessa - mm. ruotsi - saavat kansallisen vähemmistökielen aseman.
    Tässä sinulle työsarkaa, sillä olet hyvin merkittävässä asemassa BBL:n edustajana suomenruotsalaisessa yhteisössä.

    En suoraan sanoen hahmota, miten tämä liittyy aloittajan postaamaan sitaattiin, jotka kertovat 1880-löuvun tapahtumista, jota varmaan suuri enemmistö tämän päivän suomenruotsalaisista pitää valitettavana ja vastenmielisenä.

    Yhtälailla suomenruotsalaiset yleensä tuskin pitävät hyvänä asiana, että Ruotsi onnistuu vähemmistökielipolitiikkallansa niin todella surkeasti. En myöskään ymmärrä ajatustasi, että historian puntit jotenkin tasattaisiin tekemällä oman maamme oloja yhtä huonoiksi.

    Kun WHO lähetti sinut arvostettuna, kokeneena asiantuntijana Marokkoon 2009, oletan, että tehtäväsi oli pohtia miten hammashoito siellä saataisiin lähemmäksi Suomen tasoa. Tuskin niin, että pohdit siellä miten Suomen hammashoitolat saataisiin huononnettua Marokon tasolle.

    Äänestä

  • jan-erik.andelin kirjoitti:

    En suoraan sanoen hahmota, miten tämä liittyy aloittajan postaamaan sitaattiin, jotka kertovat 1880-löuvun tapahtumista, jota varmaan suuri enemmistö tämän päivän suomenruotsalaisista pitää valitettavana ja vastenmielisenä.

    Yhtälailla suomenruotsalaiset yleensä tuskin pitävät hyvänä asiana, että Ruotsi onnistuu vähemmistökielipolitiikkallansa niin todella surkeasti. En myöskään ymmärrä ajatustasi, että historian puntit jotenkin tasattaisiin tekemällä oman maamme oloja yhtä huonoiksi.

    Kun WHO lähetti sinut arvostettuna, kokeneena asiantuntijana Marokkoon 2009, oletan, että tehtäväsi oli pohtia miten hammashoito siellä saataisiin lähemmäksi Suomen tasoa. Tuskin niin, että pohdit siellä miten Suomen hammashoitolat saataisiin huononnettua Marokon tasolle.

    "Yhtälailla suomenruotsalaiset yleensä tuskin pitävät hyvänä asiana, että Ruotsi onnistuu vähemmistökielipolitiikkallansa niin todella surkeasti. En myöskään ymmärrä ajatustasi, että historian puntit jotenkin tasattaisiin tekemällä oman maamme oloja yhtä huonoiksi.

    Kun WHO lähetti sinut arvostettuna, kokeneena asiantuntijana Marokkoon 2009, oletan, että tehtäväsi oli pohtia miten hammashoito siellä saataisiin lähemmäksi Suomen tasoa. Tuskin niin, että pohdit siellä miten Suomen hammashoitolat saataisiin huononnettua Marokon tasolle."

    Tarkoittaako tämä sitä, että tilanne Ruotsissa pitäisi saattaa Suomen tasolle eli pakkosuomi, virkamiessuomi ja suomenkielisten kiintiöt yliopistoihin?

    Äänestä

  • jokkex kirjoitti:

    "Yhtälailla suomenruotsalaiset yleensä tuskin pitävät hyvänä asiana, että Ruotsi onnistuu vähemmistökielipolitiikkallansa niin todella surkeasti. En myöskään ymmärrä ajatustasi, että historian puntit jotenkin tasattaisiin tekemällä oman maamme oloja yhtä huonoiksi.

    Kun WHO lähetti sinut arvostettuna, kokeneena asiantuntijana Marokkoon 2009, oletan, että tehtäväsi oli pohtia miten hammashoito siellä saataisiin lähemmäksi Suomen tasoa. Tuskin niin, että pohdit siellä miten Suomen hammashoitolat saataisiin huononnettua Marokon tasolle."

    Tarkoittaako tämä sitä, että tilanne Ruotsissa pitäisi saattaa Suomen tasolle eli pakkosuomi, virkamiessuomi ja suomenkielisten kiintiöt yliopistoihin?

    Mitä mieltä olet itse - pitäisikö?

    Äänestä

  • jan-erik.andelin kirjoitti:

    Mitä mieltä olet itse - pitäisikö?

    Mielipiteeni lienee sanomattakin selvä, mutta koska mielestäsi oloja Suomessa ei saa "huonontaa", niin varmaan olisi oikein kohottaa olot Ruotsissakin samalle tasolle, mikä kuitenkin olisi mieletön ajatus.

    Äänestä

  • jokkex kirjoitti:

    Mielipiteeni lienee sanomattakin selvä, mutta koska mielestäsi oloja Suomessa ei saa "huonontaa", niin varmaan olisi oikein kohottaa olot Ruotsissakin samalle tasolle, mikä kuitenkin olisi mieletön ajatus.

    Olemme sitten varmaan samaa mieltä. Folktinget ottikin Henrik Laxin aikoihin aika kärkevästikin kantaa ruotsinsuomalaisten ongelmiin mm. kouluasioissa. En tiedä onko perinne sitten jatkunut myöhempien puheenjohtajien aikana. En ole ainakaan huomannut. Sääli kun käy näillä ruotsinsuomalaisten paikkakunnilla, ettei nuoret enää puhu, eikä edes osaa suomea.

    Äänestä

  • jan-erik.andelin kirjoitti:

    Olemme sitten varmaan samaa mieltä. Folktinget ottikin Henrik Laxin aikoihin aika kärkevästikin kantaa ruotsinsuomalaisten ongelmiin mm. kouluasioissa. En tiedä onko perinne sitten jatkunut myöhempien puheenjohtajien aikana. En ole ainakaan huomannut. Sääli kun käy näillä ruotsinsuomalaisten paikkakunnilla, ettei nuoret enää puhu, eikä edes osaa suomea.

    Tarkennan kuitenkin, että vaikka suomenkielisten asemaa Ruotsissa parannettaisiinkin, niin ei se koskaan voi saavuttaa sitä asemaa mikä ruotsin kielellä on Suomessa nyt. Myöskään ruotsin kielen aseman säilyminen nykyisellään Suomessa ei ole mahdollista. Ruotsin kielen pakottaminen koko suomenkieliselle kansalle on mieletöntä.

    Ruotsin kielen aseman heikentämisellä Suomessa ei haeta sen täydellistä alasajoa, vaan kohtuullistamista sellaiseksi kuin asema vähemmistökielillä sivistysmaissa tapaa olla. Aikaisemmin mainittuun Sveitsiin jos haluaa verrata, niin verrokiksi käy nykyaikana retoromania, vaikka ei ole hallitsevassa asemassa koskaan ollutkaan.

    Äänestä

"Ankdam väittää,että suomenkielisiä on ollut Ruotsissa vasta pari sukupolvea."

En minä ole sellaista väittänyt, silloinhan minä valehtelisin. Sen sijaan olen sanonut ettei Ruotsissa ole VASTAAVA VANHAA SUOMENKIELISTÄ VÄHEMMISTÖÄ kuin ruotsinkieliset Suomessa.
Ruotsin ruosut ovat mamuja me surut olemme suomalaisia!!!!

Ruotsissa on toki asunut suomalaisia ja jopa suomenkielisiä aina, tai ainakin koko sen tunnetun historian ajan. Mitään pysyvää, kulttuuriaan ja kieltään säilyttänyttä, paikallista suomenkielistä vähemmistöä siellä ei kuitenkaan ole olemassa Tornionjokilaakson meänkielisiä lukuunottamatta. Ja nykyisetkin ruosut eli Ruotsin nykyiset, kohtalaisen uudet suomenjuuriset siirtolaiset ovat jo toisessa ja kolmannessa sukupolvessa luopumassa entisen kotimaansa kielestä.

Äänestä
  • Olisiko ollut niin ikävästi, että suomenkielinen kulttuuri ja kieli ei saanut kehittyä suomenkielisten ehdoilla Ruotsin vallan aikana?

    Äänestä

  • Jaakko Ilkka kirjoitti:

    Olisiko ollut niin ikävästi, että suomenkielinen kulttuuri ja kieli ei saanut kehittyä suomenkielisten ehdoilla Ruotsin vallan aikana?

    Tuskin se niinkään oli. Onko sinulla sellaisesta esimerkkejä? Eikö se kulttuuri elä ja kehity ihmisten omilla ehdoilla? Miten sitä kukaan voisi estää?

    Se että silloin ennen vuotta 1809 maailma oli kovin erilainen paikka on sitten aivan toinen asia kuten ne kulttuuritkin. Suurimmat kulttuurierot olivat luokkaeroja.
    Ei sillä että yläluokka puhui muuta kuin Suomea ole merkitystä. Eivät ne yhteiskuntaluokat olisi kohdanneet vaikka olisivat puhuneet samaa kieltäkin.
    Ei eri kieli niitä eroja aiheuttanut. Eikä se valtaa pitäneiden ykköskieli edes silloin ollut ruotsi vaan ranska ja oppineet puhuivat latinaa.

    Täsmälleen samoista asemista ne vat niin suomen- kuin ruotsinkielisetkin tavikset; kalastajat, torpparit, ksäityöläiset y.m. nousseet ja edenneet nykyisiin asemiinsa.
    Ei Suomen ruotsinkielisillä ollut Ruotsin vallan aikana kielensä takia mitään etuja, he olivat samanlaisia tavallisia puurtajia kuin suomenkielisetkin.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Tuskin se niinkään oli. Onko sinulla sellaisesta esimerkkejä? Eikö se kulttuuri elä ja kehity ihmisten omilla ehdoilla? Miten sitä kukaan voisi estää?

    Se että silloin ennen vuotta 1809 maailma oli kovin erilainen paikka on sitten aivan toinen asia kuten ne kulttuuritkin. Suurimmat kulttuurierot olivat luokkaeroja.
    Ei sillä että yläluokka puhui muuta kuin Suomea ole merkitystä. Eivät ne yhteiskuntaluokat olisi kohdanneet vaikka olisivat puhuneet samaa kieltäkin.
    Ei eri kieli niitä eroja aiheuttanut. Eikä se valtaa pitäneiden ykköskieli edes silloin ollut ruotsi vaan ranska ja oppineet puhuivat latinaa.

    Täsmälleen samoista asemista ne vat niin suomen- kuin ruotsinkielisetkin tavikset; kalastajat, torpparit, ksäityöläiset y.m. nousseet ja edenneet nykyisiin asemiinsa.
    Ei Suomen ruotsinkielisillä ollut Ruotsin vallan aikana kielensä takia mitään etuja, he olivat samanlaisia tavallisia puurtajia kuin suomenkielisetkin.

    Metsäsuomalaiset, satakuntalaiset pakkosiiretyt ja Pohjois-Ruotsin suomenkieliset pakkoruotsalaistettiin äärimmäisen raa'oin menetelmin. Ei siinä omaa kulttuuria pystytty luomaan. Jos joku menestyi, niin omaisuus takavarikoitiin ja pahimmissa tapauksissa suomenkieliset tapettiin . Osa pakotettiin muuttamaan Pohjois-Amerikkaan "Uuteen Ruotsiin".
    Raaka ruotsalaistaminen jatkui Pohjois-Ruotsissa aina 1980-luvun loppupuolelle kuten ilmenee mm. Helsingin Sanomien uutisoinnista.

    Nyt 2000-luvulla on lukuisia esimerkkejä, joissa suomenkielisilät on kiielletty oman kielensä käyttö; jääkiekkojoukkueet, jalkapallokentät, kaupunkien virastot, dementikkovanhusten laitokset, jne.
    Vasta kaksi vuotta sitten suomen kieli sai kansallisen vähemmistökielen aseman Ruotsissa (1.7.2009).

    Suomen maaperällä Suur-Ruotsin aikana suomenkielisiltä vietiin parhaat maat ja annettiin Ruotsin kuninkaiden suosikeille. Näin pääomat siirtyivät ruotsinkielisten haltuun, joitka täälläkin pystyivät kehittämään olojaan aivan eri tapaan kuin suomenkielinen enemmistö. Kuvaavaa on, että vasta vuonna 1922 aloitti toimintansa ensimmäinen suomenkielinen yliopisto - Turun suomalainen yliopisto. Nyt sekin on kaksikielinen aloittaessaan ruotsinkielisen kiintiölääkärikoulutuksen.

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    Metsäsuomalaiset, satakuntalaiset pakkosiiretyt ja Pohjois-Ruotsin suomenkieliset pakkoruotsalaistettiin äärimmäisen raa'oin menetelmin. Ei siinä omaa kulttuuria pystytty luomaan. Jos joku menestyi, niin omaisuus takavarikoitiin ja pahimmissa tapauksissa suomenkieliset tapettiin . Osa pakotettiin muuttamaan Pohjois-Amerikkaan "Uuteen Ruotsiin".
    Raaka ruotsalaistaminen jatkui Pohjois-Ruotsissa aina 1980-luvun loppupuolelle kuten ilmenee mm. Helsingin Sanomien uutisoinnista.

    Nyt 2000-luvulla on lukuisia esimerkkejä, joissa suomenkielisilät on kiielletty oman kielensä käyttö; jääkiekkojoukkueet, jalkapallokentät, kaupunkien virastot, dementikkovanhusten laitokset, jne.
    Vasta kaksi vuotta sitten suomen kieli sai kansallisen vähemmistökielen aseman Ruotsissa (1.7.2009).

    Suomen maaperällä Suur-Ruotsin aikana suomenkielisiltä vietiin parhaat maat ja annettiin Ruotsin kuninkaiden suosikeille. Näin pääomat siirtyivät ruotsinkielisten haltuun, joitka täälläkin pystyivät kehittämään olojaan aivan eri tapaan kuin suomenkielinen enemmistö. Kuvaavaa on, että vasta vuonna 1922 aloitti toimintansa ensimmäinen suomenkielinen yliopisto - Turun suomalainen yliopisto. Nyt sekin on kaksikielinen aloittaessaan ruotsinkielisen kiintiölääkärikoulutuksen.

    Tästä keskustellaan: Aihe on että ruosut ja surut eivät vähemmistöryhminä ole toistensa peilikuvia,

    "Ankdam väittää,että suomenkielisiä on ollut Ruotsissa vasta pari sukupolvea."

    "Minä olen sanonut ettei Ruotsissa ole VASTAAVA VANHAA SUOMENKIELISTÄ VÄHEMMISTÖÄ kuin ruotsinkieliset Suomessa.
    Ruotsin nykyruosut ovat mamuja me surut olemme suomalaisia!

    Oletko eri mieltä`?

    "Nykyään Värmlannin savolaismurre on kuollut. Viimeiset suomea hyvin taitaneet metsäsuomalaiset olivat Johannes Johansson-Oinoinen eli Niittahon Jussi sekä Karl Persson. He kuolivat 1965 ja 1969. Nykyisin metsäsuomalaisista on muistona enää suomalaisperäistä paikannimistöä."

    Minä en koe olevan i valloittajan jälkeläinen koetko sinä olevasi?

    Lakkasivathan esi-isämme samana päivänä olemasta ruotsalaisia.
    Minun vanhin tunnettu esi-isäni oli varsinaissuomalainen talonpoika, tekeekö se minusta valloittajan jälkeläisen tai peräti vastuullisen ruotsin tavasta kohdella vähemmistöjään.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Tästä keskustellaan: Aihe on että ruosut ja surut eivät vähemmistöryhminä ole toistensa peilikuvia,

    "Ankdam väittää,että suomenkielisiä on ollut Ruotsissa vasta pari sukupolvea."

    "Minä olen sanonut ettei Ruotsissa ole VASTAAVA VANHAA SUOMENKIELISTÄ VÄHEMMISTÖÄ kuin ruotsinkieliset Suomessa.
    Ruotsin nykyruosut ovat mamuja me surut olemme suomalaisia!

    Oletko eri mieltä`?

    "Nykyään Värmlannin savolaismurre on kuollut. Viimeiset suomea hyvin taitaneet metsäsuomalaiset olivat Johannes Johansson-Oinoinen eli Niittahon Jussi sekä Karl Persson. He kuolivat 1965 ja 1969. Nykyisin metsäsuomalaisista on muistona enää suomalaisperäistä paikannimistöä."

    Minä en koe olevan i valloittajan jälkeläinen koetko sinä olevasi?

    Lakkasivathan esi-isämme samana päivänä olemasta ruotsalaisia.
    Minun vanhin tunnettu esi-isäni oli varsinaissuomalainen talonpoika, tekeekö se minusta valloittajan jälkeläisen tai peräti vastuullisen ruotsin tavasta kohdella vähemmistöjään.

    Olen eri mieltä - ja perustellusti. Ensinnäkään suomenruotsalaiset eivät ole suomalaisia, vaan suomenruotsalaisia (finlandsvensk) tai korkeintaan suomenmaalaisia (finländare).

    Toisekseen Ruotsissa on vastaava suomenkielinen vähemmistö, jonka Ruotsi oli vähällä onnistua tuhoamaan kokonaan. Ruotsissa on siis ikivanha suomenkielinen vähemmistö - ei tietenkään vastaava, koska he eivät omistaneet Ruotsin parhaita viljelysmaita eivätkä olleet "aatelisia". Siinä on tietenkin ero. Ruotsi käytti erittäin raakoja menetelmiä suomenkielistensä ruotsalaistamiseksi tai suorastaan tuhoamiseksi. Mikään maa ei ole tappanut ja tapattanut suomalaisia niin paljon kuin juuri Ruotsi.

    Suomenruotsalaiset ovat erittäin tarkkoja siitä, että he ovat ruotsalaisia - kaikilla mahdollisilla kielillä. Suomenruotsalaiset ovat ensi sijassa vastuussa siitä, että he tekivät kaikkensa suomalaisten sivistyksellisen nousun estämiseksi. Onneksi joukossa oli muutama järkeväkin, joista oli apua suomalaisuuden nousulle. Sen toki toteuttivat suomenkieliset omin voimin - jopa nyrkein kuten minun perheeni edellisen sukupolven edustajat tekivät Helsingin yliopistossa.

    Nyt on edessä vielä muutama tehtävä
    - suomen kielen säätäminen ainoaksi viralliseksi kieleksi
    - pakkoruotsin juuriminen
    - kaiken ruotsin kieleen perustuvan ylimitoituksen purkaminen.

    Äänestä

"Ruotsissa on toki asunut suomalaisia ja jopa suomenkielisiä aina, tai ainakin koko sen tunnetun historian ajan. Mitään pysyvää, kulttuuriaan ja kieltään säilyttänyttä, paikallista suomenkielistä vähemmistöä siellä ei kuitenkaan ole olemassa Tornionjokilaakson meänkielisiä lukuunottamatta. Ja nykyisetkin ruosut eli Ruotsin nykyiset, kohtalaisen uudet suomenjuuriset siirtolaiset ovat jo toisessa ja kolmannessa sukupolvessa luopumassa entisen kotimaansa kielestä."

Ei ole käynyt mielessä, miksi?

Äänestä
  • Sinun pitää varmaan matkustaa tuonne Ruotsin puolelle kyselemeään sikäläisiltä ruosuilta mikseivät he opeta lapsilleen ja lapsenlapsilleen suomea?

    Näin suomenruotsalaisen näkökulmasta katsottuna on perin outoa etteivät opeta / tai lapset halua oppia isiensä kieltä.

    Yhteiskunnan tarjoamia suomenkielisiä kouluja ja suomenkielistä opetustakin on vähennetty oppilaiden ja kiinnostuksen puutteessa joten viranomaisiakaan ei oikein voi syyttää.

    Kerropa sinä miksi!

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Sinun pitää varmaan matkustaa tuonne Ruotsin puolelle kyselemeään sikäläisiltä ruosuilta mikseivät he opeta lapsilleen ja lapsenlapsilleen suomea?

    Näin suomenruotsalaisen näkökulmasta katsottuna on perin outoa etteivät opeta / tai lapset halua oppia isiensä kieltä.

    Yhteiskunnan tarjoamia suomenkielisiä kouluja ja suomenkielistä opetustakin on vähennetty oppilaiden ja kiinnostuksen puutteessa joten viranomaisiakaan ei oikein voi syyttää.

    Kerropa sinä miksi!

    Kyllä se on sinulle jo monasti selitetty. Toiset integroituvat uuteen kotimaahansa ja toiset eivät, varsinkaan kun ovat valloittajan jälkeläisiä. Toista kieltä on yritetty tukahduttaa ja toinen on ollut hallitsevassa asemassa. Hyvä kun suomi selvisi edes Suomessa.

    Lue nyt vaikka tästä ketjusta nimimerkki "kaksikielisen" kirjoitus tai jo luitkin, mutta tajuatko mitään?

    Suomenkieliset Ruotsissa ja ruotsinkieliset Suomessa eivät todellakaan ole sama asia. Ruotsin kieli kuuluu Suomeen vähemmän kuin suomi Ruotsiin.

    http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/colbeck/roman_empire_4_century.jpg

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Sinun pitää varmaan matkustaa tuonne Ruotsin puolelle kyselemeään sikäläisiltä ruosuilta mikseivät he opeta lapsilleen ja lapsenlapsilleen suomea?

    Näin suomenruotsalaisen näkökulmasta katsottuna on perin outoa etteivät opeta / tai lapset halua oppia isiensä kieltä.

    Yhteiskunnan tarjoamia suomenkielisiä kouluja ja suomenkielistä opetustakin on vähennetty oppilaiden ja kiinnostuksen puutteessa joten viranomaisiakaan ei oikein voi syyttää.

    Kerropa sinä miksi!

    "Yhteiskunnan tarjoamia suomenkielisiä kouluja ja suomenkielistä opetustakin on vähennetty oppilaiden ja kiinnostuksen puutteessa joten viranomaisiakaan ei oikein voi syyttää.

    Kerropa sinä miksi!"

    Kerropas se, kuinka moni suomenruotsalainen menisi koulun lukujärjestyksen ulkopuolella opiskelemaan sitä "omaa" kieltään? Näin se on Ruotsissa usein järjestetty, että suomen kieli kotikielenä on lukujärjestyksen ulkopuolella jolloin ymmärrettävistä syistä moni jää sen ulkopuolelle. Lapsi haluaa kotiin samaan aikaan kun kaveritkin.

    Äänestä

Voi voi nyt, Ankdam. Ei siitä kyllä pääse mihinkään, että kun nationalismi nousi Ruotsissa 1800-luvun loppupuolella, niin kyllä sieltä suomenkieli pyrittiin ihan ohjatusti hävittämään.
1800-luvun puolivälissä oli Ruotsin seteleissä arvo eli valööri painettu myös suomeks. Vielä 1870-luvulla oli kansakoulujen opetuskielenä suomenkielisillä alueilla suomi, ja Haaparannassa oli suomenkielinen opettajaseminaari, joka tosin ehti toimia vain muutaman vuoden, ennekuin se lopetettiin ja koulujen opettajat vaihdettiin ruotsinkielisiksi. Siitähän se sitten alkoi, ja vähältä piti ettei prosessia saatu valmiiksi.
Tuo ns. "meänkieli" on muuten tietysti ihan selvää suomea, rakenteellisesti, kieliopillisesti ja myös ylivoimaisesti suurimmalta osalta sanastoaan. Meänkielen käsite luotiin synteettisesti, jotta voitaisiin salonkikelpoisesti erottaa se eri "kieleksi" kuin muualla Ruotsissa puhuttava maahanmuuttajasuomi. Senhän tietää lapsikin, eikä vielä parikymmentä vuotta sitten kukaan Tornionjokilaakson suomalainen edes väittänyt puhuvansa jotakin "omaa kieltä".
Melko kuvaavaa on se, että valtion Selma Lagerlöfiltä tilaama "kansallisen yhtenäisyyden oppikirja" Peukaloisen retket esittelee kaikkien Ruotsin maakuntien ominaispirteet, mutta pohjoisen suomalaislueiden yli hanhi lentää ilmeisesti pilvien yläpuolella suoraan vekkuleiden saamelaisten maahan.
1950-luvun lopussa tehdyssä Tornedalsutredningissä käsitellään alueen asioita muutamalla sadalla sivulla, mutta siitä, että alueen asukkaat puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin ruotsia, ei ole mainittu riviäkään.
Aika karmeata, oikeastaan.
Osittain juuri siksi olen sitä mieltä, ettei meillä ole Suomessa todellakaan yhtään mitään opittavaa Ruotsista, tässä suhteessa, sillä ruotsalaisesta kielipolitiikasta on vaikeata löytää mitään puolusteltavaa - paitsi se, että se oli tuohon aikaan tapana koko Euroopassa: esimerkiksi Rankassa oli ranskankieli vielä Napoleonin aikana vähemmistökieli (tosin suurin), enemistö puhui bretonia, baskia, akvitaania, korsikaa ja saksaa. Saknsan itäosissa saksalaistettiin laajojen alueiden slaavilaiskieliset vähemmistöt, ja Iso-Britannia ja Irlanti englantilaistettiin.
Eli näin se nyt vaan oli, valitettavasti....
P.S: Toivitavasti yksikään fennofanaatikko ei nyt rupea hyppimään riemusta ja vaatimaan "oikeutettua kostoa" täällä Suomessa. Ajatus "vääryyksien tasaamisesta" oman maan kansalaisten kesken on silkkaa neandertalia, sivistymätöntä ja perusteetonta. Menneet ovat menneitä, ja niiden on parasta pysyä historiassa. Yksikään nyt elävä suomenruotsalainenhan ei ole Ruotsin valtion menneistä törkeyksistä millään tavalla vastuussa.

Äänestä
  • Minä nyt en puhunut niistä syistä, totesin vain että siellä Ruotsissa olevat suomenkieliset ovat muuttaneet Ruotsiin vasta äskettäin eivätkä ole rinnastettavissa meihin suomenruotsalaisiin. Oletko eri mieltä?

    Ja mitä Ruotsin tekemisiin tulee sen jälkeen kun meidät siitä yli 200 vuotta sitten erotettiin en näe syy-yhteyttä että sinun pitäsi minua siitä muistuttaa tai syyllistää. Sinusta en tiedä mutta ainakaan minulla ei ole mitään juuria Ruotsissa, miltään vuosisadalta.

    P.S.
    Suomessakin on ollut aivan samanlaisia nationalistisia tendenssejä ja esimerkiksi saamen kieltä on yritetty eri tavoin hävittää ja saamelaisia pakkosuomettaa. Mutta eihän se kuulu tähän.

    Kyse oli siitä ovatko ruosut ja surut sama asia eri maissa, no eivät ole!

    Äänestä

  • Mielenkiintoista tietoa. Enpä usko, että moni suomenruotsalainen aplooderaa noita 1800-luvun tapahtumia, josta aloittaja muistuttaa. Nehän jatkuivat Pohjois-Ruotsissa pitkälle 1950-luvulle. Tästä ajasta kertoo mm. Klaus Härön hieno elokuva "Näkymätön Elina" (2002).

    Elokuvan voi nähdä kokonaisuudessaan täältä: http://youtu.be/AajehiIL6Pg

    (Kun elokuva oli suunnattu myös lapsille "alle tekstitysiän", siitä oli määrä tehdä kaksi kieliversiota. Tähän rahat eivät kuitenkaan riittäneet, joten Ruotsissa levitettävässä versiossa on paljon dubattuja osioita, mikä taas on vähän ristiriidassa elokuvan sanoman kanssa...)

    Elokuva on 1 t 14 min pitkä. Kannattaa katsoa.

    Äänestä

"P.S: Toivitavasti yksikään fennofanaatikko ei nyt rupea hyppimään riemusta ja vaatimaan "oikeutettua kostoa" täällä Suomessa. Ajatus "vääryyksien tasaamisesta" oman maan kansalaisten kesken on silkkaa neandertalia, sivistymätöntä ja perusteetonta. Menneet ovat menneitä, ja niiden on parasta pysyä historiassa. Yksikään nyt elävä suomenruotsalainenhan ei ole Ruotsin valtion menneistä törkeyksistä millään tavalla vastuussa."

Ei kai tässä kostonhalusta ole kysymys, vaan asioiden saamisesta normaaliin tilaan ja siihen kuuluu tärkeimpänä pakkoruotsin poistaminen. Tilanne on vain kovin tulehtunut ja sisu noussut pintaan, koska suomenkieliset ovat niin vahvasti saamapuolella ja ruotsinkieliseltä puolelta ei ole tultu hiukkaakaan vastaan. Pakkoruotsin poistamisen myötä tilanne rauhoittuisi radikaalisti.

Ruotsin valtion menneistä ja nykyisistä törkeyksistä ei syytetä suomen ruotsinkielisiä, eikä edes suomenruotsalaisia, vaan huomautukset koskevat kyseisen politiikan suosimista ja jatkamista.

Äänestä

Kakskielinen ja andelin tuntuu olevan fiksuimmasta päästä näitä
ruotsinkielisiä!
Kunhan kaikki ymmärtäisivät sen että me haluamme pois PAKKO(TURHA)RUOTSIN sekä suomalaisten PAKKO ruotsalaistamisen.

Äänestä

Jo 1600-luvun lopulla Ruotsissa alettiin heitellä rotuoppeja, joiden mukaan suomalaiset ja saamelaiset ovat "lyhykalloisina" alempaa rotua. Ajatusmalli sai jatkuvasti tuulta purjeisiinsa ja Suomeen rotuopit tulivat tosissaan, kun Folkhälsanin suomenruotsalaiset lääkärit ne toivat. Suomenruotsalaiset imivät ne sisimpäänsä eivätkä tähän päivään ole päässeet niistä eroon. Suomenruotsalaisissa on jännä ylimielisyyden ja röyhkeyden sekoitus suhteessa suomalaisiin, suomen kieleen ja suomalaisuuteen.

Suomenruotsalaisten pitkä etumatka koulutuksessa on supistunut ja kääntynyt suomalaisten eduksi (esim. PISA- ja Civic-tutkimus), mutta tuo psykologinen rakenne ei vielä ole hävinnyt heistä. Ministeri Gustafssonin puhe Tampereella on varmasti myrkkyä suomenruotsalaisille, kun hän sanoo ylermmän koulutuksen periytyvän. Siihen hän haluaa muutoksen ja se saattaa aiheuttaa muutoksia ruotsinkielisiä suosiviin kiintiöihin ja muihin ruotsinkielisiin opiskelupaikkoihin.

Jukka Gustafsson liittyy hienosti kahden edeltäneen demariopetusministerin jatkumoon. Näkyvää tulosta on syntynyt mm. ylioppilastutkinnon rakennemuutoksessa, jolla liiallista kielipainotteisuutta on vähennetty säätämällä "toisen kotimaisen kielen" koe valinnaiseksi. Se on suurin ja tärkein muutos Suomen kielipolitiikassa toisen maailmansodan jälkeen.

Äänestä

Suomen sota ei päättynytkään v. 1809, vaan jatkuu yhä. Freudenthal on eräs sen sodan sotapäälliköistä. Hän aloitti rkp-läisyyden, jonka tarkoitus on "vahva ruotsalaisuus suomessa". Suomenkielisiä heikentämällä.
Freudenthal toimi apureineen myös Viron länsirannikolla, kuten toissapäiväisestä Tv-ohjelmasta kuulimme(FST). Ruotsinkieliset kehuivat ohjelmassa vironruotsalaisia miehiä kauniiksi, mutta "heidän vaimonsa ovat rumia, koska tulevat Eestin puolelta".
Ohjelmassa näytettiin kallonmittauslaitteita, ja sanottiin suoraan että ne olivat ruotsalainen keksintö, jonka Saksa omaksui.

Saksa sai syyt niskoilleen rotuopetista, mutta itse asiassa Ruotsi ne aloitti, ja kohteena olivat suomalaiset ja virolaiset.
Ja se jatkuu vaan, jatkuu vaan...

Äänestä

"Suomen sota ei päättynytkään v. 1809, vaan jatkuu yhä."

Mitä!?! Hyökkääkö Venäjä yhä?

Äänestä

Ei, vaan Ruotsi taistelee Suomessa Rkp:n avulla, että saisi Suomen takaisin.

Äänestä

Oletko ihan tosissasi? Vakavasti, niinku? Että takaisin? Apua sentään! Harvoin näkee noin vanohullua käsitystä asiasta!

Äänestä

On kohdillaan muistuttaa siitä tosiasiasta että : Kaksikielisistä hurreista löytyy ne pahimmat suomalaisuudensyöjät mitä ruotsiapuhuvista mistään !

Totuus tästä pätenee hamaan loppuun saakka ?

Äänestä
  • Vähä-Ruotsissa koettiin voimakas trauma Suomen menettämisen jälkeen 1809. 30 vuoteen ei silloinen Ruotsin sanomalehdistö maininnut kertaakaan sanaa "Finland". Asia oli liian kipeä Ruotsille. Olihan oma kuningassukukin häädetty, ja tilalle laitettu Napoleonin sotilas.
    Koko 200 vuoden ajan on Vähä-Ruotsissa ollut enemmän ja vähemmän innokkaita, jotka toivovat ja työskentelevät, että Suomi olisi taas Ruotsin osa, että Ruotsin suurvalta-aika palautuisi.
    Samanlaista toivetta on ollut Norjan suhteen, koko sen itsenäisyyden ajan.
    Norjalaisilla on vanha kansallistunne ja oma kieli, joka on norjan kielen sisällä kahtia. Siihen ei ruotsin kieli mahdu.
    Suomessa sen sijaan on autonomian ajalta periytynyt ruotsinkielisten vahva valta. Menetetyn emämaan kieltä puhuvat huolehtivat eduistaan raivokkaasti. Mm. Runeberg-kultti synnytettiin aktiivisesti Ruotsin ja täkäläisten ruotsinkielisten varoilla ja propagandalla. Silloisella mediapelillä. ja ruotsinkielisellä rahalla.Eino Leinohan on oikeasti suomalaisten kansallisrunoilija, eikä kökkökielinen Runeberg.Kun yleiset ja yhtäläiset vaalit ensi kerran veivät vallan ruotsinkielisiltä 1906, järjestäytyi Rkp freudenthalin aatteen ympärille. Sdp:n se oian sitoi itseensä rahalla.Ja tässä sitä sitten ollaan. Suomenkielinen media, HS:stä alkaen on ruotsalaisomistuksessa. Yritykset eli työpaikat pitkälti myös.
    Eli Ruotsin raha ja Rkp:n raha ovat ostaneet vallan Suomessa, silkalla ostamisella ja poliittisen vallan lahjomalal poliitikot.
    Lipponen, Ahtisaari, Halonen...kaikki lahjottuja sosiaalidemokraatteja. ja mitä ei voi lahjoa, se uhkaillaan, kuten suoraselkäinen Gustafsson.

    Äänestä

Lahjomattomia sosialidemokraattisia opetusministereitä on peräti kolme; Maija Rask, Tuula Haatainen ja Jukka Gustafsson. Viimeksi mainittu on nyt kovassa suomenruotsalaisessa valvonnassa ja saa nähdä, kestääkö Jukan kantti.

Onneksi Tuula Haatainen onnistui Matti Vanhasen hallituksessa tekemään lähes mahdottoman - muuttamaan "toisen kotimaisen kielen" kokeen valinnaiseksi. Se yksin riittää viemään Suomen pohjoismaiseen yhden virallisen kielen malliin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


J.Ryyti kirjoitti:

När finskan rensades ut ur Norrbotten

På 1880-talet inleddes ett försvensknings- arbete i det finskspråkiga Norrbotten; finskan förbjöds i skolan och på biblioteken. Införandet av svenskan ansågs som en välgärning för hela befolkningen i Tornedalen.

I Matarengi, Övertorneås centralort, står den gamla träkyrkan mitt i byn. Slänger man ett öga på den separata klockstapeln som också utgör en port genom vilken generationer av sockenbor vandrat till gudstjänst, kan man på varje väggfasad urskilja en urblekt textremsa. Det är korta bibelspråk, avfattade på en uråldrig finska och med snirkliga bokstäver, lika svårtydda för dagens tornedalingar som de hebreiska skrivtecken som brukar pryda kyrkornas innandömen. Dessa förbleknade inskriptioner på gammal bokfinska mitt i en i övrigt totalt svensk skyltmiljö tecknar en träffande bild av den marginaliserings- och utraderingsprocess som drabbat finskan i Norrbotten.
Det finskspråkiga Norrbotten har genomgått en etnisk "reningsprocess". Statsmakterna satte i gång ett omfattande försvenskningsarbete på 1880-talet. Speciellt var det den uppväxande generationen av finsktalande som hamnade i blickfånget hos civilisationens påskyndare, som med utmärkt effektivitet lärde ungdomarna vad deras modersmål gick för i
Sverige. I denna chauvinistiska miljö växte den finske mannens börda till gigantiska proportioner och blev snabbt alltför massiv för att axlas av tornedalingarna. Man ville bli kvitt finskan, låt vara att modersmålet fortfarande spökade i hjärnans irrgångar. Detta blev således minoritetens stora projekt som slutgiltigt roddes i hamn i och med att "meänkieli" utropades som Tornedalens eget minoritetsspråk och bandet med finskan - som därmed degraderades till ett invandrarspråk - kapades av. Genomförandet tog ungefär samma tid som gick åt till att bygga Notre Dame, drygt hundra år.

(lyhennetty voimakkaasti)
Svenska Dagbladet 25. april 2005

AV TAUNO ALATALO

Täällä on koko juttu:

http://www.svd.se/kultur/understrecket/nar-finskan-rensades-ut-ur-norrbotten_416099.svd

Jk. Ankdam väittää,että suomenkielisiä on ollut Ruotsissa vasta pari sukupolvea. Samalla välittyy asenne,että eläisimme edelleen sääty-yhteiskunnassa,jossa alemmilla säädyillä ei saisi olla samoja oikeuksia kuin ylemmillä säädyill. Ruotsi vs. Suomi ja sen vähemmistöt

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu