Olen muutaman kerran joutunut jo miettimään normaalin sotatilanteessa tapahtuvan murhaamisen kohteen valitsemisessa tapahuvasta hengellisestä taistelusta...
Vanha testamentti ei millään tavalla rajoita "Daavidin jalopeuran toimia", se sai tappaa aina, jos itse tai joku omasta kansalaisistaan oli uhattuna... Ihan ei yltynyt kuiteknaan Sauliaan tappamaan... Tapattipa Daavid sodassa kuitenkin Urinsakin jonka vaimon Batsebankin vei, ei ollut vielä täydellinen päätöksissään tuokaan Israelin kuningas. Ja ei, ei Jumala näistä juurikaan tuota viimeksimainittua hyväksynyt... Goljatin tappamisesta tosin Daavidin lingolla Jumalakin EHKÄ vielä nautti, koska FILISTEA oli tuolloin vain paha pakanallinen kansa, mitä EI voi sanoa tällähetkellä ympärillämme olevista maista...
Kuitenkin ajastus Messiaasta, Kristuksesta henkisesti enemmän lampaana kuin petona tai esim. sutena, on vähän ja ehkä paljonkin pistänyt miettimään...
Ensimmäinen tilanne on moraalisesti helppo, seuraavassa sodaasa tulee vastaan räjähtääntynyt vodgasta selvästi avuttomasti päissään oleva ryssä, joka ei ehtisi ampua ensimmäistä laukausta....
Jeesus kysyi: Henkilö joutuu Helvettiin, jos ammut, koska hän on elänyt pahaa elämää, ja miten käy sinunkin jos ammut? Olisnko jonkun väliaikaisen itseni pelastamisen lumoissa, koska sota päättyisi ehkä seuraavana päivänä?
Valinta on helppo, antaisin ryssän löytää sihdin ja ampua minut ensiksi, ei ole häpeä tulla ammutuksi sodassa, vaikka refleksini olivatkin melko avuttomat...
Toinen tilanne olisi mahdoton ehkä Kristuksenikaan ratkaista, joku yksikköni henkilö, räjähtäynyt ja kossun lumoissa ja ei muista edes äitinsä iltarukousta, ei ehdi ampua ensimmäistä laukaista ja suurin piirteinen samainen viinahullu ryssä tai "rakas" hrurri vastassa. ryssä/draghenisti saa HEISTÄ ensin sihdin paikalleen, kumpi ampuu, pelastanko oman kansalaiseni... Tässä tilanteessa joutuisin luottamaan Jumalan armoon, koska ei ole Venäläisellä tai sillä hrurilla tällä kertaa syytä elää, mun yksikkönä kaverin sijasta, koska ei ole edes käynyt omasta suuresta syystästänsä kuulemassa liturgiaansa eikä lukenut Raamattua...
Kolmas tilanne EI OLE SAMA, vaikka päällepäin onkin: Venäläinen tarkampuja eliittikompanjasta ja Helvettiin menossa, jos samainen kossukaverini ehtii sen saamaan sihtiin ensin, itse saan siirtää ensin, tunnen kaverini tietonsa puolesta, olen kertonut hänelle Jeesuksesta, mutta Hän ei ole ottanut viestiäni vastaan, lähinnä pilkannut... Venäläinen puolestaan on varmasti tavallinen maalikko, sekularoisutunut henkisesti eikä usko kyllä saavansa ilman ihmettä molempia meistä tapetuksi... Hän on varma kuolemastaan ja pelkää hetken suuresti helvettiä koska on elänyt pahaa elämää... Jeesus sanoo, älä ammu, Hän kutsui Gosbadinia avuksi.... Meidät molemmat ammutaan... Venäläinen pääsee Taivaaseen, ja suuret maineteot maallisestikin kun tappoi pahan suomnalaisen Agisonin sodassa, koska uskoo Gosbadinin alias Jumalan auttavan JOPA sodassa, minä ja lähinnä himoihinsa ja ryyppäämiseensä henkisesti menehtynyt kaverini ei, miten käy minun, koska EN ANTANUT uutta ja mahdollisesti täysin turhaa mahdollisutta kääntyä ryyppävälle saatana-Suomalaiselleni.... Tuomitaanko minutkin silti Helvettiin vaikka en ollut SE PAHIN Helvetin Hitleri natiolistisessa oman kansani ylemmyysajattelussa...
IKUISUUS ja se kohtalo ratkaisee.... En usko että Jumala jättää tuollaisissa valinnanpaikoissa meidät tiedottomaksi, vaikka niinkin tietysti voisi luulla...
Olen tosin saanut myöhemmin hullun paperit, en suoranaisesti tosin armeijasta, olisin todennäköisesti seuraavassa SODASSA vain normaali "miinanpolkija" tykistön viestipatterista:-)
Yhdessä kolmessa näistä vaihtoehoissa olisin vielä normaali liipasinherkkä suomalainen, olisiko sulla tullut esim. sivariperiaateella tai Swarzeneggger vain 0/3-sotavoittoa, maallisessa ja taivaallisessa sodankäynnissä...
Jossain määrin tämä saataa vähentää myös 1/3-osaan saamani liharavinnon eläimiäkin samoilla periaattella syntiselle syöntilauteselle surmatessani... En siis myönnä, että olisin niin pieni MIES nationalismi atteen puolesta, etten pystyisi pelastamaan suomalaista silti vihaisen venäläisen sijasta, jos asemansa olisivat Jumalan edessä samat ja yhtä toivottomat, siinä tapauksessa 1/3-suhteessa hyväksyn vielä Hitlerin ja Mannerheiminkin opit...
Pidättekö minua pahana uskovisena, koska en usko joutuvani Helvettiin, vaikka surmasaisin sodassa kuitenkin 1/3? Daavid olisi saanut tappaa edelleenkin 3/3 ???. Ei olisi...
Vanha testamentti ei millään tavalla rajoita "Daavidin jalopeuran toimia", se sai tappaa aina, jos itse tai joku omasta kansalaisistaan oli uhattuna... Ihan ei yltynyt kuiteknaan Sauliaan tappamaan... Tapattipa Daavid sodassa kuitenkin Urinsakin jonka vaimon Batsebankin vei, ei ollut vielä täydellinen päätöksissään tuokaan Israelin kuningas. Ja ei, ei Jumala näistä juurikaan tuota viimeksimainittua hyväksynyt... Goljatin tappamisesta tosin Daavidin lingolla Jumalakin EHKÄ vielä nautti, koska FILISTEA oli tuolloin vain paha pakanallinen kansa, mitä EI voi sanoa tällähetkellä ympärillämme olevista maista...
Kuitenkin ajastus Messiaasta, Kristuksesta henkisesti enemmän lampaana kuin petona tai esim. sutena, on vähän ja ehkä paljonkin pistänyt miettimään...
Ensimmäinen tilanne on moraalisesti helppo, seuraavassa sodaasa tulee vastaan räjähtääntynyt vodgasta selvästi avuttomasti päissään oleva ryssä, joka ei ehtisi ampua ensimmäistä laukausta....
Jeesus kysyi: Henkilö joutuu Helvettiin, jos ammut, koska hän on elänyt pahaa elämää, ja miten käy sinunkin jos ammut? Olisnko jonkun väliaikaisen itseni pelastamisen lumoissa, koska sota päättyisi ehkä seuraavana päivänä?
Valinta on helppo, antaisin ryssän löytää sihdin ja ampua minut ensiksi, ei ole häpeä tulla ammutuksi sodassa, vaikka refleksini olivatkin melko avuttomat...
Toinen tilanne olisi mahdoton ehkä Kristuksenikaan ratkaista, joku yksikköni henkilö, räjähtäynyt ja kossun lumoissa ja ei muista edes äitinsä iltarukousta, ei ehdi ampua ensimmäistä laukaista ja suurin piirteinen samainen viinahullu ryssä tai "rakas" hrurri vastassa. ryssä/draghenisti saa HEISTÄ ensin sihdin paikalleen, kumpi ampuu, pelastanko oman kansalaiseni... Tässä tilanteessa joutuisin luottamaan Jumalan armoon, koska ei ole Venäläisellä tai sillä hrurilla tällä kertaa syytä elää, mun yksikkönä kaverin sijasta, koska ei ole edes käynyt omasta suuresta syystästänsä kuulemassa liturgiaansa eikä lukenut Raamattua...
Kolmas tilanne EI OLE SAMA, vaikka päällepäin onkin: Venäläinen tarkampuja eliittikompanjasta ja Helvettiin menossa, jos samainen kossukaverini ehtii sen saamaan sihtiin ensin, itse saan siirtää ensin, tunnen kaverini tietonsa puolesta, olen kertonut hänelle Jeesuksesta, mutta Hän ei ole ottanut viestiäni vastaan, lähinnä pilkannut... Venäläinen puolestaan on varmasti tavallinen maalikko, sekularoisutunut henkisesti eikä usko kyllä saavansa ilman ihmettä molempia meistä tapetuksi... Hän on varma kuolemastaan ja pelkää hetken suuresti helvettiä koska on elänyt pahaa elämää... Jeesus sanoo, älä ammu, Hän kutsui Gosbadinia avuksi.... Meidät molemmat ammutaan... Venäläinen pääsee Taivaaseen, ja suuret maineteot maallisestikin kun tappoi pahan suomnalaisen Agisonin sodassa, koska uskoo Gosbadinin alias Jumalan auttavan JOPA sodassa, minä ja lähinnä himoihinsa ja ryyppäämiseensä henkisesti menehtynyt kaverini ei, miten käy minun, koska EN ANTANUT uutta ja mahdollisesti täysin turhaa mahdollisutta kääntyä ryyppävälle saatana-Suomalaiselleni.... Tuomitaanko minutkin silti Helvettiin vaikka en ollut SE PAHIN Helvetin Hitleri natiolistisessa oman kansani ylemmyysajattelussa...
IKUISUUS ja se kohtalo ratkaisee.... En usko että Jumala jättää tuollaisissa valinnanpaikoissa meidät tiedottomaksi, vaikka niinkin tietysti voisi luulla...
Olen tosin saanut myöhemmin hullun paperit, en suoranaisesti tosin armeijasta, olisin todennäköisesti seuraavassa SODASSA vain normaali "miinanpolkija" tykistön viestipatterista:-)
Yhdessä kolmessa näistä vaihtoehoissa olisin vielä normaali liipasinherkkä suomalainen, olisiko sulla tullut esim. sivariperiaateella tai Swarzeneggger vain 0/3-sotavoittoa, maallisessa ja taivaallisessa sodankäynnissä...
Jossain määrin tämä saataa vähentää myös 1/3-osaan saamani liharavinnon eläimiäkin samoilla periaattella syntiselle syöntilauteselle surmatessani... En siis myönnä, että olisin niin pieni MIES nationalismi atteen puolesta, etten pystyisi pelastamaan suomalaista silti vihaisen venäläisen sijasta, jos asemansa olisivat Jumalan edessä samat ja yhtä toivottomat, siinä tapauksessa 1/3-suhteessa hyväksyn vielä Hitlerin ja Mannerheiminkin opit...
Pidättekö minua pahana uskovisena, koska en usko joutuvani Helvettiin, vaikka surmasaisin sodassa kuitenkin 1/3? Daavid olisi saanut tappaa edelleenkin 3/3 ???. Ei olisi...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sodan onkin määrätty olevan histroiallisesti tai energian puolesta 1/3-maailmanhistoriasta. saatana saa paljonkin hallita, aina kun syttyy materian mielessä maallisesti sotia, kuten tuosta voitte päätellä... Kaikista maailmankaikkeuden enkeleistä on 1/3 myös sotijjoita, eivät haluanneet koskaan ainoastaan elää.... Ei minulla kuitenkaan ole oikeutta sanoa, että sota olisi jotenkin absoluuttisesti vain paha asia.... Rauhaakaan ei olisi ilman sotaa, eikä hyväläistä ilman paholaista, paha tiedon puun hedelmä juurikin tuo skitsofrenia. Jumala aina hyökkää, älkää hänestä KOSKAAN muuta luulko, myös sota-asioissa ja JOPA maallisessa sodankäynnissä...
.
.
Älkää ymmärtäkö sotateoriaani väärin... Se ei vielä ollut sotalailla synti, että pisti Urin etulinjaan sodassa, hänelle oli siihen oikeus, koska oli sotapäälliikö, mutta suostui vain tekemään Saatanallisen kystän: JOS KUOLEE - OTAN VAIMONSA.... Batseba olisi ollut ihan yhtä onnellinen, jos oiisi saanut jäädä suremaan sotasankariaan Uuri-miestään. Daavid varasti toiselta vaimon, Uurilla ei ollut Tuonelassa mitään lohdutusta,ja Batseban 1. lapsi ole Uurin poika, joka ei suostunut elämään Daavidin isyyden alla. Ei edes Jumala pystynyt Uuria siellä lohduttamaan, ennenkuin Daaividkin tuli tykönsä kuolemassaan ja pyysi anteeksi ja ennenkuin Uuri sai Batsebansa takaisin siellä... Oliko se nyt välttämättä enää nykyaikana enää Tuonela, sitä en usko....
Salomolle ehkä vain taas tulee jotain JÄRJELLISEN SUURIA viisauksia, jossain Israelissa, juuri nyt....tai dilloin... Filistea ja nykyinen Palestiiina, tai ehkä se on Libanon, joka aiheutti suuria tunteita, mutta pääosin tuolloin vain pahaa maailman murhetta...
Sebaot on nimimerkityksissmmme ja kristinuskossa se JUMALA ja SAMOIN juutalaisuudessa se nimi, jonka nimeen olisi voinut saada sen 3/3 surmaa. No, toki Saatanankin, mutta - ne on murhia vain silloin... valitettavasti.... Goljatin nimeen olisi saanut kauheasti huudella ja mölytä, ja peloitella suuremmilla painonnostotuloksilla keskikokoisia miehiä....
Jeesuksen nimeen tähden kuitenkin halusin mieluummin Taivaaseen ja ikuiseen ELÄMÄÄN, vaikka HELLUNTAIAISUUDESSA se näyttäisi olen jotenki 2.
Ei pysty uskomaan vielä, että lihallisesti kovin montaa sataamiljoonaa sekuntia enää silti eläisin tässä inkarnaatiossani...
Rokan tai Väinö Linnan nimeen olisin kertonut koko sodan etukäteen tarinana,ja myynyt sen pariasta sadasta eurosta Jumalaille...
Mutta Jeesus on loputtoman kiinnostunut sielustamme ja hengestämme... Hän antaa jokaiselle sanat mennä hyvään suuntaan kohden Jumalaa(Jehova), saatana(Liucfier) antaa mahdollisuuden mennä päinvastaisin sanoin kohden pahaa... Jos on joku sekopääkin, joka sanoo eri asian minkä tarkoittaa, niin se on hulluutta... Ei kannata kaikkea peitellä, aikansa kaikella... Emmekai halua kuumaa syksyä ja talvea? Sisällä tietysti, mutta ulos kannattaa mennä taas kohta vilustumaan....
En tiedä onko lupa sellaisen asian näkeminen että toinen noista loputon syvyyys ja toinen lopuuton korkeus... Kun joku lyllertää vain maata pitkin, eikä putoa eikä ota siipiä itseleen - ympäri käydään yhteen tullaan.... Lakia ja esim. kakkia vuodenaikoja eivät kaikki usko eivätkä mitään jostakin niistä halua kokea, se on köyhää elämää... Vaikka totta, ehkä sekin on "kaita tie"....