Olen epäonnistunut yksilö

No tuo aloitus olisi aivan hyvin voinut olla minunkin kirjoittama sillä erotuksella, että olen mies ja oma opiskelupaikka ei ole korkeakoulu, mutta jos yhtä epäonnistuneen yksilön juttuseura kelpaa esim meseen niin ilmoittele

Se on todellakin vaikeaa yrittää mennä mukaan joukkoon kun ystäväringit ovat jo muodostuneet. Itse olin opiskeluaikani alussa samalla tasolla kun ei ollut yhtään tuttua opiskeluryhmässä. Lisäksi jouduin viettämään välivuoden puolustusvoimien palveluksessa ja täten olen nyt vuoden käynyt koulua sellaisen ryhmän kanssa, jossa kaikki sosiaaliset piirit ovat siis jo muodostuneet ja olen vaikkakin alitajuisesti "se ulkopuolinen".

Asiaa ei helpottanut se että en suuremmin harrasta opiskelijabileitä ja baareihin meno tympii enemmän tai vähemmän, koska siellä tunnen olevani vain se yksin heiluva otus, joka ei kelpaa kellekään, koska yksinhän sinne on mentävä kun ei ole ketään kenen kanssa mennä. Lisäksi humalajuominen ja etenkin toisten humalainen toilailu ei ole minun ajatukseni viihdyttävästä illasta.

Yhteiskuntamme sosiaalinen rakenne on valitettavasti sellainen että jokaisella nuorella on täysi-ikäisyyteen mennessä oltava jo vuosikymmenten kokemus seksistä ja rakkaudesta alla tai leimataan oudoksi. Toisaalta voin sanoa pieneksi lohduksi, että et ole ainoa ikäisesi kokematon. En kuitenkaan ala kertomaan samanlaisia latteuksia mitä tulee aina, että "hyvä että säästät itseäsi", tai " kyllä se joskus sinuakin onnistaa, älä turhaan stressaa". Totean vain, että toivo elää niin kauan kun henki pihisee, vaikka se ei siltä aina näytäkään.

"Perustavanlaatuisesti erilainen" sinä kyllä olet. Niin olen minäkin ja se naapurin Toni/Tane ja jokainen niissä valmiissa ympyröissä kieriskelevä sosiaalimonsteri. Monesti me, jotka jäämme muka parempiemme jalkoihin ja jälkeen ajattelemme, että meissä on jotain vikaa. Onhan meissä jos olemme sitä mieltä itse :)

Ehkä sinun kannattaa kysyä itseltäsi: hyväksytkö itsesi sellaisena kuin olet?

No, tässä sulle vähän ohjetta!

Et ole yhtään erilainen. Ne muut on heikkoja. Kuuntele hetki niitä kanssaeläjiäsi, niin siellä on tasan tarkasti muutama fiksu!

He ovat tavallisesti vähän korkeammin koulutettuja jo lähtökohtaisesti..... j osaavat suhtautua tervejärkisesti siihen vallalla villitsevään *ole mun kaveri* teemaan, jossa pitää osata noi kyynärpäätaktiikalla kaveri haku!

Kuuntele, niin näin se on. Tyhjät tynnyrit eniten kolisevat! Viisas vaikenee!

Keskity siihen opiskeluun! Vaikka paskaa sataisi niskaasi. Muista että sinä olet se, joka siellä lukee vaikka yksin. Ja jos olet työnhaussa esim. maahanmuuttajan kanssa, joka ei osaa suomea samanarvoinen papereinesi, hänet valitaan, koska muuten se luetaan syrjinnäksi.

Koita nyt vaan keskittyä. Ja noihin sun luonteenpiirteisiisi, tähän maailmaan mahtuu alkoholisteista kannabiksen käytäjiin, mutta sinä sentään olet koulussa ja toivon mukaan ilman riippuuvuutta.

Se on sinun vahvuutesi. Ja koita löytää sieltä opiskelusta se jokin punainen lanka -valitettavasti en voi kertoa sun allalla vallitsevaa kulttuuria koska en tiedä mitä opiskelet, mutta muista, että suorita koulusi hyvin!!


Mitä merkitystä on sillä, miten menestyt koulukaveriesi keskuuudessa, jos saat yvät arvosanat ja työelämä sen ratkaisee lopulta??? Sun ammattitaidon.... Ja voi vitsi että sun sanalla on painoarvoa, kun kerrot, miten homman pitäisis mennä, mutta siinä vaikuttaa just noi kaverisuhteet työpaikalla :D

Mun mielestä sun persoonallisuus ei kuse vaan vaikutat mielenkiintoiselta tyypiltä. Olet ainakin tosi taitava ilmaisemaan itseäsi kirjoittamalla!